Lakki on 3-7 cm leveä, kupera tai laajasti kupera. Vanhemmilla itiöemillä lähestulkoon tasainen. Harmaa tai sinertävän harmaa, keskikohouma tummempi. Keskikohouma aavistuksen suomuinen.

Heltat ovat tiheässä, eivät kiinnittyneenä jalkaan. Kermanväriset, jotka itiöiden kehittyessä muuttuvat lohenpunaisiksi tai vaaleanpunaisiksi.

Jalka 4-10 cm pitkä ja 0,2-0,6 cm paksu. Vaalea tai vaaleanharmaa, sinertyy usein vaurioituneista kohdista ja tyvestä.

Itiölaskeuma vaaleanpunainen.

Eräiden mittausten mukaan kuivattu sieni on sisältänyt n. 0,21-0,35 prosenttia psilosybiiniä ja 0,011-0,05 prosenttia psilosiiniä.

Haluaisitko laittaa vertailun vuoksi luettavaksi tähän keskusteluun myös sen, paljonko suippumadonlakissa suhteessa on näitä vaikuttavia aineita?

Psilosybiiniä 0.98% ja psilosiiniä 0.02%.
   

Ovat siis ihan poimimisen arvoisia sieniä, kiitos tästä!

Gartz kertoo lakkien sisältävän valtaosan havaittavasta psilosybiinistä sekä baeokystiinistä ja mainitsee lakkiosien psilosybiinipitoisuudeksi jopa 1.38-1.57% (!). Tämä on huomiotaherättävää, sillä muissa tutkimuksissa pitoisuudet ovat kuitenkin olleet 0.20-0.30% luokkaa; mm. Ohenojan ja kumppaneiden mittauksissa näytteet sisälsivät 0.21-0.30 % psilosybiiniä.

Lajia on tavattu Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa, Etelä-Hämeessä, Kainuussa, Oulun Pohjanmaalla, Koillismaalla, Sompion Lapissa ja Inarin Lapissa. Kasvualueeksi on todettu purojen laidat sekä tuoreet ja kuivat lehdot.

Puuttuu kuvaus ja kasvuaika... Ite oon copypastennu joskus tämmöset talteen omiin arkistoihin:
Lakki on 3-6cm leveä, aluksi kupera, myöhemmin laakeneva, matalasti keskuskohoumallinen, reunasta kosteana hieman läpisäteinen. Yläpinta on harmaa tai siniharmaa, keskustasta tummempi, siirottavasuomuinen.
Tiheähelttainen, heltat ovat irtojyväisiä, nuorena vaaleita, vanhemmiten punertavia.
Jalka on 3-7cm pitkä, 0,2-0,8cm paksu, valkoinen, alaosasta joskus sinivihertävän sävyinen.
Malto mustavalkoista. Maku mieto.
Haju: hedelmäinen.
Itiöpöly: punertavaa.
Kasvuaika: Heinä- syyskuu.
Kasvaa melko yleisenä lehdoissa, lehtomaisissa metsissä, rantapensaikossa ja puistoissa laholla lehtipuulla.

Jaske - Pajulahorusokkaan jalan tyviosa yleensä sinertyy, samoin lakin keskikohouman alueella voi olla joskus havaittavissa tuota sinertymistä. Näitä ei näe kuvistasi, joten tuota sinertymistä voit yrittää havannoida. Tervetuloa!

Sienimarkku - Luultavasti osu oikeeseen, eli pajulahorusokkaaseen. Kasvuympäristö täsmää myös, samoin muut Suomesta tehdyt havainnot keskittyy etelä-/lounaisrannikolle joten sekin puoltaa. Kannattaa tarkkailla tuota lakin suomuista keskikohoumaa, josko sinertymistä/vihertymistä on havaittavissa, samoin sinertymistä jalan tyviosan ohella. Jalan tyviosaa voi myös koittaa rikkoa ja seurata tilannetta. Kuvissa näyttäs jonkin sortin lievää sinertymistä olevan havaittavissa tuossa keskikohoumassa ja kuivuessa nuo värimuutokset saattaa tulla helpommin havaittaviksi, josta päästäänkin asiaan kuivaus.
Lahorusokkaat tuppaa olemaan usein vähä ötökkäisiä ja tuolla helttojen välissä saattaa vipeltää ötököitä. En suosittele kuivaamaan sieniä helttapuoli alaspäin millään alustalla, vaan vaikka ihan kokonaisena sienikuivurissa tai vaikka pöytätuulettimen avulla. Itiöprinttiä jos meinaa ottaa, niin ei kannata jättää sitä lakkia muhimaan siihen printin päälle pitkään, koska muuten lopputulos on että lakki muhii kosteudessa ja ötököissä, sekä pilaantuu.
Jokatapauksessa, varovaiset onnittelut! Luulen tosiaan noiden kuvien perusteella, että on pajulahorusokas.

Sienimarkku - No niin, nyt on hyvä meininki! Pajulahorusokashan se tosiaan ja tällä kertaa sinertymistä tosiaan havaittavissa osassa jaloista ja erityisesti tuossa pienessä pinnissä tuon ötököitten valtaaman jalan yhteydessä. Hyvät apajat sulla siellä, jos viitit niin jonkinsortin yleiskuva kasvuympäristöstä olis kiva. Kiitos erittäin hyvälaatuisesta kuvamateriaalista ja onnittelut löydöistä! Laittele ihmeessä lisää kuvamateriaalia kauden mittaan vaikka ihan suoraan tuonne pajulahorusokas-viestiketjuun! 

edit: ja tosiaan vaaleanpunaiseksi sanotaan lahorusokkaiden itiölaskeumaa, mutta aika usein se näyttää tosiaan vähän juuri tuommoselta ruosteenväriseltä.