Nautiskelin lauantai-illan riemuksi n. 23 kpl pieniä ja keskikokoisia silokkeja teen seassa. Tarkoituksena oli funtsia oman elämän kiemuroita menneestä, tästä hetkestä ja tulevasta. Edellisestä sienten avulla tehdystä "tilannekatsauksesta" onkin kulunut melkein vuoden päivät ja nyt oli juuri sopiva hetki taas pysähtyä miettimään tulevaa, ihmissuhteita, hyväksyä menneet tapahtumat osaksi elämää ja mikä tärkeintä, nauttimaan pienehkön sieniannoksen antamasta kyydistä.
Olotila oli hieman darrainen edellisillan hilpeän baarireissun jäljiltä ja hieman jopa jännitti. Murustelin kuivat sienet mukin pohjalle, napsaisin pari tuoretta basilikan lehteä ja lisäsin inkivääriteetä hunajan kera kuumaan veteen. Taikajuoman hautuessa siivoilin enimmät silmään pistävät sotkut kämpästä, sytyttelin parit kynttilät, himmensin valaistusta ja kannoin matkaevääksi makkariin lasillisen omppumehua, tummaa suklaata ja banaanin. Samalla laitoin illan soundtrackiksi soimaan chilliä ambienttia:
https://soundcloud.com/mr-squatch/winter-chill-2014 Kello oli n. 20:20 kun sain viimeiset sienimujeet lusikoitua vatsaan. Kymmenen minuutin kuluttua huomasin ensimmäiset tuntemukset kropassa ja vartin päästä kädet ja jalat alkoivat hieman hikoilla. Samalla olot voimistuivat kropassa ja mukamas näin ensimmäisiä himmeitä visuaaleja silmäluomien takana. Yllätyin siitä, että kuinka nopeasti vaikutukset alkoivat, vaikka olin muutamaa tuntia aiemmin syönyt kunnon aterian. Tässä kohtaa päätin ottaa mukavan asennon sängyllä ja hautautua peittoihin. Kylmät väreet vilistivät pitkin kroppaa. Visuaalit luomien takana voimistuivat ja musiikki sai pikkuhiljaa aivan uudenlaiset sfäärit. Mehulasiin kurkottaminen tuntui vaivalloiselta, koska keho tuntui todella raskaalta ja käteni näyttivät luonnottoman pitkiltä. Mehuhuikan jälkeen vaivuin takaisin peittoihin.
Kylmät väreet olivat kaikonneet ja olotila oli hyvin euforinen. Annoin ajatusten tulla ja mennä. Ihastelin värikkäitä ja liikkuvia visuaaleja silmät kiinni musiikin luodessa maagista tunnelmaa. Kelailin mennyttä vuotta ja peilailin sitä tähän hetkeen ja tulevaan. Tajusin elämäni olevan suht tukevasti hyvillä raiteilla, vaikka oman onnen takominen ei aina helppoa ja huoletonta olekaan. Tästä on hyvä jatkaa.
Nousin peitoista ja muikea hymy nousi naamalle. Tanssein tieni vessaan ja samalla reissulla laitoin saunan lämpenemään. Kesti hetki päästä takaisin sieltä, koska pesuhuoneen lattiaan ilmestyi niin mielenkiintoisia kuvioita, että pakkohan niitä oli tutkia ja hämmästellä. Kiersin keittiön ja olohuoneen kautta takaisin makkariin suu auki hämmästyksestä. Muistin yöpöydälle jättämäni matkaeväät ja banaanin mutustelin samalla kun vetelin jotain ihmeen tanssimuuveja. Nousut olivat selvästi takana ja liikkuminen tuotti suurta mielihyvää.
Puin ulkokamat päälleni ja lähdin kävelylle. Pakkasta oli 17 astetta ja raikas ilma tuntui upealta keuhkoissa. Ilmassa leijui pakkasusvaa ja taivas oli pilvinen. Katuvalot värjäsivät maiseman kauniilla punertavilla liukuväreillä ja siinäpä riitti ihailtavaa kerrakseen. Käveleskelin noin 3 km lenkin ihan haltiossani. Puut näyttivät kasvavan suuremmiksi, mitä lähemmäs niitä menin ja äänimaisema oli todella rauhallinen. Välillä piti pysähtyä katselemaan pihojen valoja ja tyhjiä katuja. Mieleeni tuli kämpillä lämpeämässä oleva sauna ja jointti, minkä olin alunperin varannut darrapäivän varalle ja päästyäni takaisin kämpille laitoin sen oitis palamaan. Olotilassa en huomannut suuria muutoksia. Väsynyt ja onnellinen. Saunassa tulikin parhaat löylyt miesmuistiin ja kylmä kalja kruunasi kaiken.
Loppuillan fiilistelin musiikin parissa ja puoli kahden maissa maltoin vasta mennä nukkumaan. Uni tuli nopeasti ja nukuin ko tukki lähes 12 tuntia.
Pieni sienidose yllätti vahvuudellaan, mutta hauskaa ja luvattoman jännäähän se taas oli!
Edit: Ku pääsin kävelyltä takas kämpille lämmitelemään, liikutuin iha kyyneliin asti. En tiä mikä meni niin tunteisiin asti, mut elämä nyt vaan on iha hiton siistii! :3
