Vertaileva tutkimus on hyvä idea. Valitettavasti olen tuottanut siinä määrin heterogeenisen pistokasläjän, että vertaileva tutkimus ei oikeen onnistu. Eli pistokkat ovat eri ei ainoastaan eri kokoisiaja ja -ikäisiä, ne ovat 3 noden korkousia kärkipistokkaita, 1 noden korkuisia varsipistokkaita ja hangasta katkaistuja vesapistokkaista.
HPS ja MH valisinten erot eivät käsittääkseni ole hampullakaan kovin kaksisia. Natikalla vegetettyistä tai MH:lla kukitetut kasvat ihan samanlaisiksi, yksittäistapauksista on g/W eroa aika hankala hakea, kun niin moni asia muutuu. ( En siis kiistä eroa).
Salvialla g/W hieman hankalampi, kun sadonkorjuu tehdään poistamalla lehtiä olemassa olevasta kasvista. Ei ole alku tai päätepistettä.
Olet siinä käsittyksessä, että "ei ole liikaa valoa, vaan ainoastaan liikan korkeita lämpötiloja." pätee salviallekin.
(No oikeesti se ei päde edes hampulle, mutta haittataso on vaan HYVIN korkea).
Ilmastoidusta ESL-ämpäreistä lienee siis olevan hyötyä, jos laitan ne lähemmäksi, kuin muuten on mahdollista.
En usko että pääsääntöisesti matsteekkisalvian, hampun, pinaatin tai basilikan lehtisadon maksimointi on kovin erilaista.
Salvinoriini-pitoisuuksia en usko kykeneväni mittaamaan tai arvioimaan. Olen antanut itselleni kertoa, että sama fysiologia trikromeista lehdennpinnalla pätee kuin hampulla, joten samat kikat toiminnevat(?) Paitsi että salviaa ei voi kasvattaa niin, että 2/3 kasvista on kukkaa.
Kukitys ei kuulu nyky suunnitelmiin.
