Psykedeelejä käyttämällä omasta mielestäni on tullut sekä moninkertaisesti mielenkiintoisempi että turvallisempi paikka. Kykenen psykedeelien (ja oivallusten aktiivisen työstämisen) ansiosta käsittelemään kriisejä paremmin, tarkastelemaan maailmaa useammista perspektiiveistä kuin ennen ja olen avoimempi ja herkempi ympärilläni olevalle kauneudelle. Itseluottamukseni on kasvanut huimaa tahtia ja koen elämän mielekkäämpänä ja maailman vähemmän mustavalkoisena kuin ennen psykedeeleihin tutustumista. Tunnen syvemmin ja näen enemmän.

Lisäksi olen saanut paljon unohtumattomia hulvattoman hauskoja ja koomisen absurdeja kokemuksia, jotka jaksavat viihdyttää edelleen.

Trippailu on mitä mainioin tapa yhdistää terapia ja hauskanpito.

Yhteen sanaan tiivistettynä ehkä eniten: Ymmärrystä. Liittyen sekä itseeni, mieleeni, toisiin kanssakulkijoihin, maailmaan ympärillä ja siihen ihmistenväliseen kanssakäymisten verkostoon jota elämäksi vois kutsua.

Itse koen saaneeni henkistä jaksamista, uusia näkökulmia maailmaan ja sen olemukseen ja lisäksi tunnen, että sienet auttoivat löytämään taas onnen parisuhteeseen.

Sienten avulla opein ymmärtämään itseäni paremmin. Sain mielenrauhan kaikista ajatuksista mitä päässäni liikkui ennen jatkuvasti. Eli pystyn nyt olemaan rauhassa ilman jatkuvaa tarvetta ajatella jotain. Pääsin eroon pitkään jatkuneesta masennuksesta. Opein arvostamaan luontoa. Muutaman egokuoleman koettuani opein ymmärtämään myös muita ihmisiä paremmin ja oikeastaan koko tätä elämää. Olen mukavempi muita ihmisiä kohtaan. En väittele enään asioista niinkuin tein ennen jatkuvasti. Olen päässyt eroon myös jonkulaisista pakko-oireista mitä minulla ennen oli.

Tuossa olisi asiat mitkä tulee ekana mieleen.

En tiedä johtuuko psykedeeleistä mutta olen lopettanut myös kofeiinin käytön. Ennen saattoi mennä pannullinen kahvia päivässä että sain pidettyä virkeystasoni haluamallani tasolla mutta nyt yksikin kupillinen kahvia tekee minut levottomaksi ja vaikeuttaa keskittymistä. Vihreää teetä pystyn juomaan mutta siitäkin saatava kofeiinin määrä tekee olon välillä levottomaksi. En tunne enään tarvetta käyttää kofeiinia koska pysyn virkeänä selvinkin päin. Joskus saatan ottaa microdosen sieniä jos tunnen tarvetta kohottaa mielialaani.

Alkoholista en ole koskaan välittänyt ja etenkin nyt psykedeelien käytön jälkeen alkoholin vaikutukset tuntuvat vaan sekoittavan hyvän oloni. Yksikin kalja riittää jo tähän

Kukan käyttö on vähentynyt huomattavasti. Tarvin enään noin viidesosan siitä mitä meni ennen saman olotilan saamiseksi. Ja en arvosta sitä olotilaa enään samalla tavalla kuin ennen niin tulee paljon harvemmin käytettyä

Tuntuu että ainut "päihde" mistä pystyn oikeasti nauttimaan tällä hetkellä on sienet. Niitäkin vain pienillä annoksilla. Ja tämä on mielestäni hyvä asia.

Olen 33 vuotias mies. Ammatilta ohjelmistokehittäjä. Olen koko elämäni ajan kärsinyt vakavasta sosiaalisesta ahdistuksesta ja yleisestä ahdistuksesta.

Olen vuosien varrella koittanut löytää apua samanhenkisten ihmisten kanssa keskustelemalla ja psykedeelejä kokeilemalla.

Olen käyttänyt LSDtä arviolta 15 kertaa, kannabista olen käyttänyt semi-säännöllisesti vuodesta 2010.

Psilosybiinisieniä koitin vasta jokin aika sitten ensimmäistä kertaa. Annos oli hyvin pieni, en edes saanut mitään visuaaleja, mutta kaikki ahdistukset ja pelot rapisivat lattialle kuin kuiva savi mutakylvyn jälkeen. Tuntui kuin olisin syntynyt uudelleen, nousin ylös kaiken sen pelon, ahdistuksen ja pimeyden keskeltä.

Mieleni täyttyi halusta rakastaa ja näyttää läheisilleni kuinka välitän heistä, ja pystyinkin heti avautua naisystävälleni tavallista paremmin. Suhteemme on aina ollut hyvin avoin ja rehellinen, mutta pääsin muutamista pienistä estoista yli, ja se oli todella positiivinen asia.

Itku ilosta, voiko parempaa tunnetta olla.

Kumpa psilosybiiniä pystyisi saada lääkkeenä asiantuntevan avustajan opastuksella, jotta voisi oikeasti etsiä itselle sen päivittäisen lääkityksen jolla mieli toimii optimaalisesti.

KYSYMYS MUILTA

Onko kellään kokemusta psilosybiinisienten pitkäaikaisesta, päivittäisestä, pienten annosten käyttämisestä? Ns. microdosaamisesta.