Psilosybiini.info
Uudistunut keskustelupalsta osoitteessa https://discourse.psilosybiini.info

P. cubensis-kasvatus agartekniikalla [VIDEOSARJA]

Poissa Kosminen Nauraja

    • Viestejä: 374
    • Karma: 111
  • Narkkinointipäällikkö
    • Profiili
Tutustumme sienten kotikasvatusta käsittelevään kirjallisuuteen.
http://somevid.com/Yvo2Pmdk1khW5Pne8QnA

Sekoitamme agar-ainekset ja valmistelemme agar-pullon sterilointia varten.
http://somevid.com/y9vKAVmdOLfkdvXjYKKO

Kaadamme agarin petrimaljoihin.

http://somevid.com/9NraY5n71bTWnay9qxdD

Inokuloimme mallasuute-hiiva-agarilla (MYA) täytetyt petrimaljat Matyas Romero-itiöillä käyttäen apuna itse askarreltua inokulointiluuppia.

http://somevid.com/KVrpOdEWJEtyvaN6AVJJ

Sinetöimme agar-maljat Mikropore-teipillä.

http://somevid.com/aM8xzxk7aDu0pjrvxqy3

Tarkastelemme 10 pv ikäisiä Matyas Romero -vauvoja.

http://somevid.com/OGrn0MMnM5CRLMVeJrYl

Tulossa:
Väline-esittely
Agarin keittäminen
Agar->agar siirrosten tekeminen
Jyväsubstraatin sterilointi painekeittimellä
Siirto bulkkisubstraattiin agar->jyvä
Siirto fruittauskammioon
Printtiversio Taika -oppaasta on tilattavissa Tajunta -kaupasta.
Kaikki pdf-kieliversiot nyt Magiska Molekyler Wikissä


Poissa Klonkku

    • Viestejä: 1 229
    • Karma: 134
    • Profiili
Jos joku tästä innostuu, niin kannattaa lukaista agar-viljelmästä Hullun Mykologin sivuilta 32-36.

Agar lyhyesti ; agar itsessään on levää. Siitä valmistettava kasvualusta on yleisesti petrimaljan pohjaan keitettävä kasvualustahyytelö, johon lisätään keittovaiheessa ravinteita ja joka on suhteellisen helppo pitää steriilinä. Agar ei ole kaikista yksinkertaisin, nopein ja helpoin tapa tuottaa sieniä, vaan se on tarkoitettu lähinnä edistyneempien kasvattajien kokeellisiin kasvatuksiin. Agar-viljelmät ovat yleisiä mm. elintarviketeollisuuden mikrobiologian laboratoriomaailmassa.

Agarin edut:
- voidaan valmistaa melkein mistä vain
- kannan eristäminen (eli saadaan lopputuloksena tasainen ja tasalaatuinen sato, mikä tarkoittaa yleensä suurempaa ja mahdollisesti parempaa satoa)
- kloonaamisen helppous
- ei vaadi suurta määrää itiöitä, rihmastoa tai sienimateriaalia aloittaakseen kasvun
- kontaminaatioiden helppo huomaaminen
- kontaminoitunutkin itiölaskeuma voidaan saada kasvamaan steriilisti
- helppo tutkia sieniä harrastusmielessä (mm. stereomikroskopoimalla)
- lopputuloksesta saa tehtyä tehokasta kasvatusnestettä tähän tyyliin

Haitat/"vaarat":
- kondenssivesi (muistettava pitää agaria aina "ylösalaisin", eli agar-löllö yläpuolella, ettei kondenssivesi valu ja jää lötköttämään agarin ja mahdollisen rihmaston päälle)
- ei tuota satoa suoraan
- ei tuota mittavaa määrää rihmastoa verrattuna moneen muuhun yksinkertaisempaan prosessiin
- kannan eristäminen on aloittelevalle peruskasvattajalle hidas ja melko turha prosessi

Ps. Viestiketjun otsikon voisi ehkä muuttaa kuvaavammaksi? Ketjun informaatiosisältö on kuitenkin monille melko kattava.

Pps. Maljojen sinetöinti on mahdollista tehdä vain parilla pienellä teipin palalla niin että maljan kansi saadaan pysymään tiukasti paikoillaan. Ei siis ole pakollista vetää koko maljaa tarkasti ympäri vaikka maljan kansi tuntuukin löysältä.

Ppps. Hieno foliohattu! ;)
Elämän tarkoitus on tehdä sitä, mitä oikeasti haluaa, mutta satuttamatta toisia.


Poissa Kosminen Nauraja

    • Viestejä: 374
    • Karma: 111
  • Narkkinointipäällikkö
    • Profiili
Tuossa tuli monta hyvää tarkentavaa pointtia. Paria kohtaa on kuitenkin pakko kommentoida.

Luikuri halusi kuvaamillaan videoilla nimenomaan osoittaa, että agarin käyttö ei ole erityisen vaikeaa. Agar tek sopii erinomaisesti sellaiselle aloittelijalle, joka on valmis investoimaan harrastukseensa 100-200 euroa. Siis painekeittimen + agar-materiaalien hinnan. Petrimaljatkin voi korvata vaikka pilttipurkeilla jos on tiukka budjetti. Kuinka monessa harrastuksessa pääsee nykyään näin halvalla alkuun?

Mainitsitkin monia agarin etuja. Mielestäni agarin kaikkein keskeisin etu on sen varmuus ja "taloudellisuus" itiöiden suhteen. Jos laskeumassa on ylipäätään lainkaan elinvoimaisia itiöitä, siitä pystyy agarin avulla melkein aina tuottamaan puhdasta rihmastoa. Ts. vaikka käytössä olisi yksi ainoa itiölaskeuma, onnistumisprosentti lähentelee silti sataa. Kun saadaan yksi puhdas malja, sitä voidaan kloonata edelleen niin paljon kuin on tarve. Alkuun pääseminen vie hieman enemmän aikaa, mutta tuloksena syntyvä monokulttuuri on nopeampikasvuisempi ja elinvoimaisempi bulkkivaiheessa kuin PF- tai maissitekillä aikaansaatu sekakulttuuri. Myös sato on tasalaatuisempi, koska kaikki itiöemät ovat yhtä kantaa. Uusia projekteja saa itse asiassa paljon nopeammin alkuun, koska vanhaa rihmastoa voi säilyttää petrimaljalla (tai nesteviljelmässä) ja laittaa siitä uutta bulkkia tulemaan silloin kun itselle parhaiten sopii.

Ghettomenetelmien ja PF-Tekin suurin heikkous on niiden tuhlaavaisuus. Kyse on epävarmasta fire-and-forget operaatiosta, missä viljelmä joko onnistuu tai epäonnistuu täysin. Kloonaus on käytännössä mahdotonta, eli ainoa mahdollisuus "jatkaa sukua" on ottaa uusia printtejä siinä vaiheessa jos on päässyt projektissa fruittaukseen asti ilman kontaminaatioita.

"Meni printti hukkaan? Ei hätää, foorumilta saa lisää." Tämä on se vinoutunut ajattelutapa mitä ghettomenetelmät opettavat. Kun printin saa ilmaiseksi tai postikulujen hinnalla, sitä ei arvosteta. Kuitenkin joku on nähnyt vaivan niiden sienten kasvattamisessa, laskeumien talteen ottamisessa ja edelleen jakamisessa. Ei se nyt älyttömän suuri vaiva ole, mutta vaiva kuitenkin.

Agar-tekniikan haltuunotolla printin vastaanottaja osoittaa lahjoittajaa kohtaan sen verran kunnioitusta, ettei halua olla heti uudelleen käsi ojossa printtiä kinuamassa.

Erityisen tärkeää agar-tekniikan hallitseminen on silloin kun käsissä on harvinaisempi, vaikeasti saatavilla oleva itiölaskeuma. Esimerkiksi Panaeolus Cyanescens, jonka laskeumia ei ole juuri näkynyt ainakaan foorumilla tarjolla. Tällaisen itiölaskeuman käyttö ghettoprojektissa on räikeä pyhäinhäväistys.

Agar-jyvä tek oli yhdessä nesteviljelmätekniikoiden kanssa 90-luvun alkuun saakka ainoa yleisesti tunnettu menetelmä sienten kotikasvatuksessa. PF-Tek tuli 1991 ja varsinaiset ghettomenetelmät vasta paljon myöhemmin. Itse olen iloinen siitä, että tuli aikoinaan opeteltua kasvatusharrastus nimenomaan agar-jyvä tekillä ja kunnon välineillä.

Maljojen sinetöinnin osalta olen ajatellut asian niin, että kannen kiinnittämisen lisäksi mikroporeteippi  ehkäisee kontaminanttien pääsyä maljalle kannen ja maljan välisestä raosta. Voi olla hätävarjelun liioittelua, mutta toisaalta 10 metrin mikroporeteippirulla maksaa vain noin 3 euroa. Yhden maljan sinetöinti ympäriinsä maksaa siis 5-6 senttiä. Huomioiden ajan ja vaivan joka menee agarin keittämiseen, kaatoon, jäähdyttämiseen ja inokulointiin, mikroporeteipin hinta on hyvä investointi jos sillä vältetään yksikin kontaminoitunut malja.

Ketjun nimen voisi tosiaan muuttaa informatiivisemmaksi, ehdotuksia otetaan vastaan.
Jos adminit ovat suosiolliset niin ketjun voisi myös laittaa stickyksi.
Taidan siirtää myös Pan Cyan videoita koskevan ketjun päiväkirjoista tälle osastolle.
Printtiversio Taika -oppaasta on tilattavissa Tajunta -kaupasta.
Kaikki pdf-kieliversiot nyt Magiska Molekyler Wikissä


Poissa Klonkku

    • Viestejä: 1 229
    • Karma: 134
    • Profiili
...
Luikuri halusi kuvaamillaan videoilla nimenomaan osoittaa, että agarin käyttö ei ole erityisen vaikeaa.
...
Ghettomenetelmien ja PF-Tekin suurin heikkous on niiden tuhlaavaisuus. Kyse on epävarmasta fire-and-forget operaatiosta, missä viljelmä joko onnistuu tai epäonnistuu täysin. Kloonaus on käytännössä mahdotonta, eli ainoa mahdollisuus "jatkaa sukua" on ottaa uusia printtejä siinä vaiheessa jos on päässyt projektissa fruittaukseen asti ilman kontaminaatioita.

"Meni printti hukkaan? Ei hätää, foorumilta saa lisää." Tämä on se vinoutunut ajattelutapa mitä ghettomenetelmät opettavat. Kun printin saa ilmaiseksi tai postikulujen hinnalla, sitä ei arvosteta. Kuitenkin joku on nähnyt vaivan niiden sienten kasvattamisessa, laskeumien talteen ottamisessa ja edelleen jakamisessa. Ei se nyt älyttömän suuri vaiva ole, mutta vaiva kuitenkin.
...

Agar-tekniikan haltuunotolla printin vastaanottaja osoittaa lahjoittajaa kohtaan sen verran kunnioitusta, ettei halua olla heti uudelleen käsi ojossa printtiä kinuamassa.
En sano, etteikö kuka tahansa agar-viljelmiä voisi kasvattaa. Pyrin viittaamaan vain siihen, että aloittelijan näkökulmasta katsottuna, agar voi kuulostaa työläältä. Siksi videot ovat aivan loistava yleisten harhaluulojen oikaisija. Jos käytettävissä on vain yksi printti, on agar-kasvatus toki hyvä "onnistumisen varmistaja", vaikkei heti lähtisikään kantoja eristämään. Sitten kun on saanut yhden onnistuneen kasvatuksen aikaiseksi ja viitsinyt ottaa siitä printit, voi huoletta kokeilla kaikenlaisia tekniikoita. Kieltämättä printtejä jakavien pyytettömällä hyväntekeväisyydellä leikkiminen vituttaa.

Toki sekin on otta, että aloittelija tarttuu helposti tekniikkaan, joka on yksinkertainen, mutta mahdollisesti samalla muita epävarmempi (vrt. esim. Matyaksen maissitek). Olisihan se kasvatus aloittelijallekin paljon mukavampi varmistuen siitä, että satoa tulee. Toki jokainen työvaihe sisältää omat riskinsä.


Maljojen sinetöinnin osalta olen ajatellut asian niin, että kannen kiinnittämisen lisäksi mikroporeteippi  ehkäisee kontaminanttien pääsyä maljalle kannen ja maljan välisestä raosta. Voi olla hätävarjelun liioittelua, mutta toisaalta 10 metrin mikroporeteippirulla maksaa vain noin 3 euroa. Yhden maljan sinetöinti ympäriinsä maksaa siis 5-6 senttiä. Huomioiden ajan ja vaivan joka menee agarin keittämiseen, kaatoon, jäähdyttämiseen ja inokulointiin, mikroporeteipin hinta on hyvä investointi jos sillä vältetään yksikin kontaminoitunut malja.
Edes elintarvikelabroissa eivät kuulemma sinetöi maljoja vastakkaisten reunojen kiinnitysteippejä (sekin voi olla välillä maalarin teippiä, joskus ei teippiä ollenkaan) kummemmin niin ajattelin siksi mainita. Työntekijöiden mukaan kasvustot tarvitsevat myös happea, joten maljan ei kuulu olla aivan ilmatiivis (eihän siitä microporella tulekaan). Reunojen välistä ei kuulemma pääse mitään örkkejä maljan sisään. Toki heidän säilytystilansa ja työskentely-ympäristönsä ovat astetta steriilimpiä.

Ja ihan kotikasvatuksesta yhtenä esimerkkinä maljojen toimivuudesta: itselläni on tällä hetkellä huoneilmasta laskeumanäytteellä otettu bakteeriviljelmä testikasvatuksessa tryptoni-hiivauute-glukoosi-agarissa (labrassa valmistettu, nimenomaan bakteereille tarkoitettu kasvualusta). Bakteeripesäkkeitä ei ole ilmaantunut lisää, vaikka tuossa pölyisen hyllyn päällä se on lötköttänyt ja kansi on kiinnitetty vain parin teipin palasen varaan, jottei lähde irti. Päivittäin olen sitä liikutellut huoneessa ja kuvannut.

Ajattelin vain siis ilmoittaa, että jos edes virallisissa labroissa ei maljojen kansia tilkitä tarkasti umpeen, tuskin se on välttämätöntä meillä kotikasvattajillakaan. Toki siinä taas varmistetaan se ettei mitään odottamatonta käy.

Ketjun nimen voisi tosiaan muuttaa informatiivisemmaksi, ehdotuksia otetaan vastaan.
Ketjun on paras olla mahdollisimman hyvin sen sisältöä kuvaava ja lyhyt.
Jotain tämän tyylistä:
Agarin käyttö sienten kasvatuksessa [VIDEOSARJA]
Elämän tarkoitus on tehdä sitä, mitä oikeasti haluaa, mutta satuttamatta toisia.


Poissa Kosminen Nauraja

    • Viestejä: 374
    • Karma: 111
  • Narkkinointipäällikkö
    • Profiili

Poissa Kosminen Nauraja

    • Viestejä: 374
    • Karma: 111
  • Narkkinointipäällikkö
    • Profiili


Kuvassa näkyy siistit kontaminaatiotäplät Luikurin valmistamissa Matias Romero- sekä Panaeolus Goliath- tarjoilumaljoissa.

Kumpaakin lajiketta tehtiin 10 maljaa. Kontaminoituneita maljoja on tähän mennessä vain nämä kuvassa näkyvät, eli toisen sukupolven rihmastosiirrosten kontaminaatioprosentti oli tällä kertaa 10%. Kohtalainen tulos, sillä agar-tekniikalla kontaminoitumisprosentti on yleensä korkeintaan muutaman prosentin luokkaa. 0% kontaminaatioprosentti ei ole mitenkään tavaton.

Kuvasta näkyy selvästi näiden lajikkeiden ulkoiset erot. Cubensis-maljassa näkyy keskellä pumpulimaista alkuvaiheen rihmastoa sekä ulkoreunoilla cubensikselle ominaista silkkilankamaista rihmastoa.

Panaeolus-maljassa rihmasto on oranssinruskeaa ja erittää ympärilleen läpikuultavaa nestettä (joka ei ole kondenssivettä). Huomionarvoista on, että siirros tehtiin valkoisesta Panaeolus -rihmastosta, mutta uudella maljalla kasvu on jälleen samanlaista kuin itiöistä aloitettaessa.
Printtiversio Taika -oppaasta on tilattavissa Tajunta -kaupasta.
Kaikki pdf-kieliversiot nyt Magiska Molekyler Wikissä