Oon usein kuuritellut psykedeelejä pitkähköjä ajanjaksoja satunnaiskäytön lisäksi. Käyttökertoja on kertynyt noin kolmesataa.

(Luen psykedeeleihin kuuluvaisiksi vain ne aineet, joiden pääasiallinen vaikutustapa on 5-HT2A-agonismi - en esimerkiksi ketamiinia, kannabista ja alkoholia.)

Asuin ison osan elämästäni pienellä paikkakunnalla ja psykedeelit olivat siellä melko harvinaista herkkua (kaikkien muiden päihteiden tarjonnasta huolimatta). Sieniä löytyi jonkin verran aina syksyisin. Kerran tuli nautittua 2C-B:tä, kerran happoa ja kerran ayahuascaa, mutta nekin kokemukset jäivät melko vajaiksi. Jossain vaiheessa kaveriporukalla hankittiin iso satsi päivänsinen siemeniä ja niitä sitten syötiin kaksin käsin.

Vuoden 2008 alussa aloin kiskomaan psykedeelejä urakalla. Muutaman kuukauden sisään kuuritin 2C-E:tä ja 2C-T-7:ttä niin paljon kuin sielu sieti (ja toleranssi antoi periksi), ja kokeilin kaikkia psykedeelejä mitä käsiini sain. Olin ihastunut ja opettelin elämään jatkuvassa muutoksessa. Joskus kesällä kyllästyin touhuun ja pidin taukoa lähes vuoden ajan. Tämän jälkeen 2009 kesällä aloitin tutustumisen 2C-T-2:n tarjoamiin mielenmaisemiin. 500 milligrammaa kului muutamassa kuukaudessa. Putki jatkui syksyllä hapon ja sienten merkeissä, kunnes iski kuivempi kausi.
 
Viime vuoden keväällä sain käsiini isot satsit 2C-B:tä ja 5-MeO-DALT:tä, joita otin lähes päivittäin noin kuukauden putkeen. Sitten oli muutaman kuukauden tauko, jonka jälkeen kesällä otin lyhyen ajanjakson sisään LSD:tä, sieniä, 2C-T-2:ta ja 2C-E:tä kutakin kerran.

Puolivuotisen tauon jälkeen, tämän vuoden tammikuusta lähtien tuohon loppukesään asti trippailin ainakin kerran viikossa ja myös syksyllä jonkin verran. Paljon meni AMT:tä, 2C-P:tä, 2C-B:tä sekä jonkin verran LSD:tä, sieniä, 2C-E:tä, TMA-2:ta, DMT:tä ja 4-HO-MET:tä. Laskeskelin lokakuussa ottaneeni psykedeelejä vuoden 2011 aikana 60-70 kertaa. Eihän se sitten enää ole edes kovin tripauttavaa, kun on kokoajan pieni jälkihehku päällä. Tässä vaiheessa psykedeelikokemusten suurin anti on vain palautus kiertoradalle ennen kuin on ehtinyt laskeutumaan maan pinnalle. Good times, but enough is enough.

Nyt oon pitänyt kahden kuukauden tauon. Uutenavuotena on tarkoitus korkata 4-AcO-DPT ja sen jälkeen ottaa loppiaisena 2C-B:tä. En tiedä, jatkanko sitten viikottaista psykedelisointia vai mitä. Muistaakseni tykkään psykedeeleistä sen verran, että tiheän käyttötahdin säilyttäminen on melko todennäköistä.

Masennus itsellä tullut pidemän kuurittamisen päätteeksi hapoillakin, joka sentään on suhteelllisen turvallinen.

Haluatko kertoa, että kuinka pian happokauden jälkeen masennus iski?

Aivojen pitää kuitenkin antaa palautua kunnolla ja sisältöjen integroitua. Isoja annoksia, yksin, harvoin ja vähäisillä aistiärsykkeillä nykyisin se resepti, mikä on muuten se Mckennan, Grofin ja monen muunkin viisaan miehen käsitys asiasta. Tuolla tavalla kohtaa ihan oikeita asioita.

Mä jossain vaiheessa pyörittelin päässäni sellaista ajatusta, että trippien sisällöllä ei ole vittuakaan väliä vaan se psykedeelien jälkihehku (afterglow), joka johtunee serotonergisen kompleksin vaimennussäätelystä ja hermokasvutekijöiden lisääntymisestä, on se pääasiallinen päräyttävä juttu, millä on ihmiselämän kannalta eniten hyötypotentiaalia.

Voisi jopa ajatella isojen annosten olevan melko hyödyttömiä, koska niiden tuottamat kokemukset ovat laadultaan niin voimakkaita ja outoja, että niiden sisällön integroiminen päivittäiseen elämään on melko tyhjänpäiväistä.

Itsehän tykkään käyttää vain toisinaan isompia annoksia ja useimmiten otan jopa ihan kynnysannoksia (threshold dose), siten, että havaittavissa on lähinnä tuntoherkkyyden ja värien vähäistä voimistumista sekä abstraktin ajattelun sulavoitumista.

Olen pitänyt itselleni aika optimaalisena parin kuukauden välein trippaamista, mutta joskus on mennyt lyhyempiäkin aikoja siinä välissä. Kuukauden välein tuntuu jotenkin itselleni vähän liian tiheältä, mutta toisaalta olen yleensä harrastanut aika pieniä annoksia.
Ja sitten taas toisaalta en usko, että annoskoolla loppupeleissä on hirveästi tekemistä kokemuksen intensiivisyyden kanssa. Yhdessä tilanteessa yksi gramma suippumadonlakkeja voi olla huomatavasti vavisuttavampi kokemus kuin kaksi ja puoli toisessa.

Tykkään pitää parin kuukauden taukoja ja antaa itselleni riittävästi aikaa psykedeelisen myllerryksen työstämiseen ja pohtimiseen. Jonkinlaista tasoittumista edellisen myrskyämisen jäljiltä vaaditaan, että uskaltaa lähteä sinne aallokkoon taas.
Joskus voisi silti olla hyväksi kokeilla, mitä tapahtuu, jos trippaa muutamana päivänä peräkkäin.

Ei mulla oikeasti ole mitään säännönmukaisuutta tässä.

Käytän psykedeelejä noin kerran vuodessa. Olen ottanut vain mietoja trippejä näin alkajaisiksi, vaikkakin en usko että minusta mitään trippaajaa tulee varsinaisesti. Ei ehkä ole mun juttu olla ''city-shamaani'', mutta jonkin verran kiinnostaa kokea uusia juttuja ja omaksua tietoa ja asenteita ja tehdä myös jälkityötä muutoksen eteen. Voi hyvin olla, että trippaan enää vain kerran elämässäni, on semmoinen fiilis.

Paljon on keskusteltu siitä, mikä on liikaa. Jotkut ihmiset jotka ottavat liikaa (en sano että kukaa tässä keskustelussa välttämättä) hakevat selkeästi oikeutusta ongelmalliselle huumeiden käytöllensä internetissä hyökkäämällä verbaalisesti ihmisten kimppuun, jotka esimerkiksi raportoivat psykedeelien ja vielä yleisemmin kannabiksen negatiivisista ominaisuuksista. Psykedeelien väärinkäyttö liittyy joskus sekakäyttötyyppiseen päihdeongelmaan, eli todellisuudenpakenemiseen, mutta kyllä näitä varsinaisia psykedeeliriippuvaisia asennevammaisiakin varmasti löytyy.

Joillekin usein trippailu on se heidän ''juttunsa'', ja he osaavat usein käyttää psykedeelejä vastuullisesti. Kuten joku sanoi, muiden mielipiteestä ei tule välittää ainakaan jos joku tyrkyttää vaikkapa omaa trippaustiheyttään tai arviota oikeana määränä, koska trippailun tarve ja sieto on henkilökohtainen.

Jos kuitenkin jättää ottamatta psykedeelinsä kuin ottaa enemmän kuin on tervettä henkilökohtaisesti, tekee pienemmän erheen jos nyt erhettä ollenkaan. Jos psykedeelien ehdoilla mennään ja kokoajan miettii koskahan ehtisin tripata samalla tavalla kuin vaikka viikonloppualkoholisti ajattelee että perjantaina on pakko ottaa, ei kulje oikeaa polkua. Jos ei kiinnitä mitään huomiota olosuhteisiin tai muuhun valmistautumiseen ja menee vaikkapa hirveissä jälki pöhinöissä ja väsyneenä töihin, on silloinkin mitä luultavimmin ongelma kohdattavana. Vaikka psykedeelejä voisi sanoa eräänlaiseksi tarpeeksi joidenkin ihmisten kohdalla, ei se ole kuitenkaan mikään välttämättömyys samalla tavalla kuin vaikkapa ruoka.

Hmmh. Useimmiten vaihtelevin väliajoin. Joskus olen käynyt matkoilla kolme kertaa 5-7 päivän välein, ja se tuntui olevan tarpeen. Joskus taas on ehkä parin - kolmen kuukauden tauko kun tuntuu siltä että matkailu ole aiheellista. Ihan fiiliksellä mennen.

Melko vaihtelevasti nuita tulee käytettyä. Kaikki alkoi vähä reilun parin gramman sienitripistä. Sen jälkeen meni kuukauden välein annosta isontaen ja lopuksi pari kertaa 5 gramman annoksella. Väliin mahtui myös pari happotrippiä noin 150µg annoksella ja yksi noin 200µg annoksella. Muutaman kuukauden tauon jälkeen meni yhden kesän aikana lähemmäs 50 grammaa sieniä kun niitä ensimmäistä kertaa luonnon äärellä testailin. Tämän jälkeen vähän reilumpi tauko psykedeeleistä ja niitten sijasta tuli kokeiltua MDMA:ta (tosin onhan sekin ainakin osittain psykedeeli). Tyhmyyttäni otin välillä liikaakin ja vauhtiakin tuli kokeiltua muutama kerta. Raja tuli vastaan kun huomasin näiden aineiden tuhoavan pääni ja psyykkeeni. Tästä vähän viisastuneena lopetin näiden aineiden testailun ja pidin vähän pitemmän tauon kaikesta. Tauon aikana otin sieniä muutaman kerran lähinnä mikrodoseja sillon tälloin ja pari kertaa noin puolen gramman annoksen. Nyt on alkanut taas pienen pienet sieniannokset maistumaan kun huomasin kuinka ne nostatti mielialaani. Isompia annoksia testailen pikkuhiljaa kun alkaa tuntuun että pääni on palautunut MDMA:n käytön jäljistä.

Tästä taas vähän viisaampana eteenpäin. Alkaa tuntumaan siltä että nyt ja tulevaisuudessa mennään pelkästään psykedeelien voimin.