Ohikulkumatkalla Tornion seudulta tähän mennessä omat pohjoisimmat havainnot tälle vuotta. Saa nähdä onko silokkeja ihan kunnon Lapissa. Ajeltu monien hyvännäköisten peltojen ohi..

Vastataan samalla hieman offtopicimpaankin kyssäriin:

Pakkasesta. Osaisikohan joku valistuneempi kertoa, miten pakkanen vaikuttaa jo kasvaneisiin yksilöihin? Kannattaako valokuvausretkelle lähteä pakkasten jälkeen, vai odottaa kunnes takana on taas muutaman päivän lämmin jakso? Nuupahtavatko jo maaperästä kasvaneet yksilöt jäädyttyään?

Jos sienten vettä täynnä olevat solut ovat ehtineet vahingoittua siinä määrin, että ne ovat tuhonneet itiöemän solurakenteen, itiöemä alkaa hajota melko nopeasti pystyyn. Tällaisetkin yksilöt voi huoletta käyttää vaikkakin herkkävatsaisimmat valittelevat hieman mahanpuruista. Heti pakkasten jälkeen kannattaa siis mennä katselemaan joskos tattia löytyisi. Yhden yön pakkaset eivät välttämättä vaikuta vielä mitenkään. Jos pakkasjaksot alkavat kestää useita päiviä putkeen (pakkasta myös päivisin), voi olla, ettei rihmasto ala enää hetkeen tuottamaan itiöemiä, vaan menee latenttiin tilaan "horrostamaan" ja odottamaan suotuisia olosuhteita ja voi jopa lopettaa kasvunsa sille vuotta kokonaan. Luonnon sienillä on myös tapana tuottaa epätasaista satoa, eli käytännössä hyvälle silokkiapajalle syntyy joka päivä uusia sieniä, joten yhdet yöpakkaset eivät vaikuta vielä juurikaan koko yhdyskuntaan, joka on tunkeutumassa maan sisältä maan päälle pöläyttämään itiöitä taivaalle.

Täytyy myös muistaa, että maan lämpötila on lähes aina eri kuin ilman. Yöpakkanen ei tarkoita sitä, että maa (ja sitä kautta rihmasto) alkaisi jäätyä, eikä auringonpaiste tarkoita sitä, etteikö maa voisi olla jäässä. Kun maa alkaa jäätää, on sienivuosi silokkien osalta aikalailla siinä. Niin kauan kuin taivaalta ropisee pääasiassa vettä, ei kuitenkaan pitäisi olla syytä huoleen. Saisihan tuo sataakin enemmän...

Vaihtelevasti on kuvaamaan päässyt. Ensin oli hyvät kuvauskelit, sitten tuli kuivuus, seuraavaksi lumenkaltaista, mutta sitten tuli sade jota jatkui sopivasti.
Aamun kuura tekee luonnosta kauniin.
[smg id=6034]
[smg id=6033]
Parille huurteiselle lähtö saa ihan uuden merkityksen 

Vieläkö on toivoa löydöille? Kävin eile kyykkimässä 3 hevosten laidunpaikkaa enkä löytäny ainuttakaan. Toki oon aloittelija. Vieläkö kannattaa yrittää, paikkana siis lappeenranta?

Nythän täällä etelä-suomessa vasta on ne optimaalisimmat kelit, päivälämpötilat ainakin PK-seudulla huitelee 8-13 asteen välillä ja yölämpötilat pysyvät vielä plussan puolella.

Kyllä noita silokkeja omien kokemusteni mukaan löytyy siihen asti kunnes lämpötilat alkavat hipoa pakkasasteita päivälläkin.

Turun seudulla vielä aika lämpimiä kosteita kelejä luvattu, mutta viimeisen viikon aikana en ole löytänyt yhtään. Onko vika omassa ensikertalaisuudessani, eli siis pitäisikö niitä vielä olla jossain?

Hei taas, arvon valokuvaajat sekä sienestäjät!
Seuraavissa muutamassa minikappaleessa näytän ystäväni suippuhavaintoja kuvina sekä esitän muutamia kysymyksiä.
Jos moderaattori kokee jonkin otsikon/aiheen (tai joidenkin kuvien) olevan väärässä ketjussa, muokata saa.
Noniin, itse asiaan:
Aihe nro. 1. Alkusyksyn kuivuus sekä erilaiset kasvualustat vähemmän sateisina aikoina.
Noin kuukausi sitten, pitkän kuivan jakson rikkoneiden muutamien rankkasateiden jälkeen erittäin hyväksi todetulla paikalla käytyään, ystäväni löysi suippumadonlakkeja ainoastaan kasvuympäristöistä jotka sisälsivät sammalta, tai olivat maantasolla.

Joko lähes pelkkää sammalta (nurmilauhan läheisyydestä), kuten näissä kuvissa:
[smg id=6107] [smg id=6106] [smg id=6104]

Tai vaihtoehtoisesti nurmilauhatupsusta joka oli 1) maan läheisyydessä, sekä 2) siinä kasvoi sammalta.
Kuten tässä sammaleisessa tupsussa: [smg id=6108]

Lisäksi hän löysi veijareita kasvamasta tällaisesta: [smg id=6101]
hänelle tuntemattomasta ruoholajista, josta hän mielellään kuulisi lisätietoa keneltä vain paremmin tietävältä sienitohtorilta. Kuvia tuntemattomasta ruohosta: (Olisi voinut olla paljon paremmin havainnollistavia, yritän pyytää häneltä parempia...) [smg id=6103] [smg id=6102]

Samoina aikoina hän kävi myös toisessa paikassa keräämässä suippuja nurmikolta joka on myös maantasolla, kuten varmaan jo hyvin tiedätte. 
Tässä kuvia:
[smg id=6122] [smg id=6124] Kostuneet pisaraiset yksilöt.
[smg id=6121] [smg id=6123] [smg id=6126] Paras tapa erottaa suippumadonlakki nurmelta on sillä makaaminen! 
[smg id=6125]

Kysymyksenäni onkin siis se, että kasvaako suippumadonlakit hieman kuivemmilla keleillä/alkukaudesta useammin maan tasolla olevissa paikoissa, onko sammal tärkeässä roolissa (paikoissa joissa suippuja sammalesta on löydettävissä) kosteuden säilyttämisessä ja täten myös itiöemien tuotossa kuivempina kausina tai välittömästi niiden jälkeen ja miksei ystäväni kyennyt löytämään lähestulkoon emän emää (n. 3 kpl) aktiiviseksi tiedetyistä suurista ja korkeista nurmilauhatupsuista? Onko se voinut johtua tupsujen korkeudesta ja täten kuivuudesta/jollain muulla tavalla suurien tupsujen kuivuudesta? Lisäksi: mikä ihme tuo toinen ruoholaji on ja kuinka moni muu on huomannut suippumadonlakin mieluusti viihtyvän tämän ruohon läheisyydessä, joissain paikoissa ainoastaan siitä täysin kasvaen? Tässä hänen kysymyksensä ja mietteensä. Kiitoksia mahd. vastauksista.

Aihe nro. 2: Vertailukuvia nurmikolla kasvaneista, sekä nurmilauhasta & sammaleesta putkahtaneista yksilöistä:

[smg id=6129]

Tässä nurmikolla kasvaneita yksilöitä (tiedossa on että kuvasta 2 lähes suurimman lakin omaavaa yksilöä eivät olleet suippumadonlakkeja: [smg id=6128]

Tässä Nurmilauhasta, sammaleesta sekä mysteeriheinästä putkahtaneita: [smg id=6127]

Erot ovat todella mielenkiintoiset ainakin lakkien värityksen sekä jalan suoruuden suhteen. Entä mitä mieltä sinä olet? 


Aihe nro. 3: Kuvia suippuhatuista, uusien näkökulmien näyttäjistä.

Tässä tämänvuotisen suippumadonlakki-hyydykekakun resepti:
Ensin aseta keräämäsi itiöemät haluamasi muotoiseen astiaan. Voit ottaa "hyydykevuoan" myös mukaan suoraan keräyspaikalle, ystäväni tavoin. [smg id=6111]

Seuraavaksi käännä astia ympäri valinnaiselle, mielestäsi esteettiselle astialle: [smg id=6112]

Nosta astia hitaasti ylös, kevyesti pohjaa taputellen, seuraavat taikasanat samalla toistaen: "Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku." Lopputuloksena todella vaikeita ohjeita oikein seuranneilla pitäisi olla valmiina naamansa edessä Silokkihyydykekakku, jonka kuuluisi näyttää purkki -sekä pohja-astia valinnasta riippuen noin tältä: [smg id=6116] [smg id=6109] [smg id=6110] [smg id=6113]

[smg id=6115] Joukkohali!

[smg id=6114] Toistensa syleily.
Halailun ja syleilyn jälkeen semit painuvat tyytyväisenä toistensa viereen makoilemaan:  [smg id=6119] [smg id=6117] [smg id=6120]

Mahdollisimman onnistunutta ja rauhaisaa loppukautta toivottaa ystäväni ja minä, jokaiselle tämän viestin lukijalle, jo lähes toivon menettäneelle sienten etsijälle sekä juuri sinulle kokeneelle seminaattori-konkarille, sienitohtoreille sekä parantaville poppamiehille!
Mielen syvyyttä tavalla tai toisella tutkiville fellow ihmisille, voimia ja rakkautta! 
  !!!!!!!!!!Hyvää sienionnea!!!!!!!!!!

Kiitosta Kosminen Nauraja.
Toinen kuvassa esiintyvistä kasveista on varmasti äsken mainitsemasi röyhyvihvilä (jonka juurelta & läheisyydestä ystäväni onkin madonlakkeja löytänyt), mutta eritoten häntä kiinnosti kuvassa esiintyvä ohutkortinen ruoho, joka pakkaantuu itsensä päälle, lakoontuu jos sen jotenkin voisi kuvailla, kuten viljat. (http://www.vastavalo.fi/vilja-viljapelto-vehna-lakoontunut-vilja-5-361989.html varmaan ihan turha linkki mutta samapahan tuo.)
[smg id=6100]
Tämän kuvan keskellä näkyy tuo samainen ruoho ylhäältäpäin kuvattuna. Pyydän ystävältäni vielä kuvia joissa suiput kasvavat paikassa jossa tämä laji on ainut läsnäoleva ruoho. 

Noista nurmikon ?semeistä? hänkin on ollut epäileväinen, mutta niissä on kuitenkin ollut tehoja sellaisenaankin, muista paikoista erillään syötynä. Monia ihmisiä on syönyt juuri noita nurmikolta kasvaneita. Placebo jokaisella erillisillä kerroilla? Outoa olisi sekin. Itiöpöly tosin on tummempaa kuin kuuluisi, eikä limaista kalvoa ole löytynyt. Varsi ei kuitenkaan napsahda, heltat ovat piilossa ja lakki kaartuu niiden päälle hieman. Yksilöstä riippuen nänni näkyy yms. ?Esittäkää ihmeessä mielipiteenne siitä, että mitä nämä sienet sitten oikein olisivat? Mainittakoon vielä, että näistä sienistä noin 30-50 m päässä kasvaa satavarmoja suippumadonlakkeja nurmilauhatupsuista. Ystäväni on epäillyt eriävää kasvuympristöä näin radikaaliin ulkonäönmuutokseen, mutta toinen laji tekisi enemmän järkeä. Tiputtakaa ehdotuksia kaikki, paljon arvostettua olisi! Printit voin pyytää häneltä myös vielä tämän syksyn aikana.

Tästähän kehkeytyy ihan mielenkiintoinen pohdintasessio!

Varmaa lajimääritystä varten olisi hyvä olla sellaiset kuvat kyseisistä sienistä, joista ilmenee kaikki mahdolliset tuntomerkit ja yleisesti ottaen lajimäärityksen kannalta myös hajun raportointi on oleellista (ja joskus maun myös). Tältä pohjalta joku voisi hyvinkin voida tehdä varman lajimäärityksen, ja jos ei täällä niin Sienipolulla hyvin todennäköisesti ainakin. Tosin joskus mikroskoopin käyttäminen on myös pakollista näissä hommissa. Sanottakoon nyt vielä että oma osaamiseni kirjohelttojen osalta on melko olematonta.