Kuinka moni teistä on kokenut tämän simppelin oivalluksen joka on läsnä tässäkin hetkessä? Mulla itselläni on fiilis että tämä on yleisempää kuin mitä oletammekaan. Olisi kiva kuulla joitain mietteitä aiheeseen liittyen ja ehkä kertomuksia "ensiheräämisistä", miksei kysymyksiäkin aiheeseen liittyen jne.

Mitä tarkoitat? Realisaatio on sanakirjan mukaan synonyymi "toteutumisen" kanssa ja itserealisaatio vaikuttaisi olevan jonkin sortin uudissana.

Tossa otsikossahan se lukee tarkennettuna. Käänsin tuon suoraan englannin kielestä (Self realization) ja vasta nyt tajusin että sen suomenkielinen vastine taitaakin olla "itseoivallus". Ei näiden asioiden kanssa kannata kuitenkaan olla kielellisesti erityisen pedantti. Kyse on kuitenkin suorasta kokemuksesta jota ei voi kuvata sanoin henkilölle jolla ei ole kokemuksellista ymmärrystä asiasta. Sanoja voi tietty käyttää hyväksi luuppaavien ajatusmallien kysenalaistamiseen mutta kyse on loppujen lopuksi kuitenkin sanattomasta oivalluksesta.

edit:

Vaihdoin tuon otsikon termin kun kerran oikea suomenkielinenkin vastine on olemassa.

Termin itseoivallus luonteesta ei taideta siitäkään olla aivan yksimielisiä; tuntuu, että kaikki määritelmät on melko suurpiirteisiä sen suhteen. Olisin kaivannut vähän seikallisempaa alustusta tämänkaltaiselle puhenaiheelle.

Mystisestä kokemuksellisuudesta keskusteleminen on aina vähän vaivalloista, sillä "Minkä ylipäänsä voi sanoa, sen voi sanoa selvästi, ja mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava."

Enpä pitäisi tuota lainausta minään kosmisena lakina muttet tainnut siinä mielessä sitä kirjoittaakaan. Alunperin ajattelin pistää ihan vain simppelin gallupin pystyyn mutta tässä foorumissa ei taida kyseisenlaista toimintoa olla olemassa.

En siis aloittanut tätä ketjua informaationjakamismielessä vaan enemmänkin nimenomaan galluppimielessä (vittu mikä sana, galluppi...). Mutta ehkä suurin osa ihmisistä ei vain koe että tässä olisi mitään mainitsemisen arvoista... Mielenkiintoista sinänsä.

Mikäli samasta asiasta puhumme, ihmiset taitavat olla vaihtelevissa määrin ihan huomaamatta silloin tällöin paljon tietoisempia itsestään kuin salamaniskusta. Kun tämä itselleni tapahtuu, saatan olla muutaman päivän tai vain muutaman tunnin rauhallisempi ja itsevarmempi. Simppeliksi itsekin tätä sanoisin, sillä tätä olotilaa ei voine saavuttaa älyllisin ponnistuksin vaan se on niin yksinkertaista, että emme yleensä osaa sitä, koska olemme tottuneet saavuttamaan kaiken tekemällä ja stressaamalla emmekä vain olemalla.

Jonkin sortin itsetietoisuuden selvän lisääntymisen itse koen oikeastaan aina tripillä, mutta harvemmin se osuu kohdalle selvinpäin. Muistan aikoinaan päättäneeni mennä matkoille eurooppaan sukulaisten vastusteluista huolimatta, ja tuona aikana olin jotenkin jämäkästi hetkessä ja tietoisempi itsestäni. Elämänkokemuksen karttuessa itsetietoisuus tietyissä asioissa lisääntyy, ja kokonaiskuvankin kannalta olo alkaa olla paljon eheämpi ja enempi hetkessä.

Mystisestä kokemuksellisuudesta keskusteleminen on aina vähän vaivalloista, sillä "Minkä ylipäänsä voi sanoa, sen voi sanoa selvästi, ja mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava."

Eivät kaikki ole kielellisesti lahjakkaita, ja sanoinkuvaamattomista asioista tuntuu hyvältä purkautua vaikka sen tekisi vähän epäselvästi. Yhdessä onkin sitten kiva pähkäillä mitä toinen tarkoitti