Koitetaas tällasta "sivullisen analyysia" näin yömyöhään.
Kenties henkilökohtaisen psykedelian malliesimerkki tekstin muodossa? Ainakin aloittajan omalta kohdalta
Kuten keskuteluun pistin: "Devin on kyllä moniulotteista kamaa, jotta en ihmettelis jotta hiukan karkaa
". Mun mielestä Devin otti otteeseen ja se näkyy alkupään tekstissä, kunnes lattian hiiri palauttaa jollain tasoa takaisin maanpäällisiin sfääreihin. Mutta miksi hiiri ja miksi lattiatasolla? Paluu ruohonjuuritasolle? Itsetuntoasioita vai yhteenkuuluvuus kaiken elollisen kanssa?
Pohdinta omasta olevaisuudesta on ilmeisesti kohtalaisen tunnettu tapahtuma psykedeeleillä ja tämä tapahtuu hetkessä "Mikä minä olen???". Miksi teksti ei pääse loppuun kolmannella rivillä? Määrittämisen vaikeus? Sitähän se toki muutenki voi olla.
Aistihavainnot kyllä vaikuttaa kaikkeen: aivojen kehittymisestä aina ihmisten välisiin vuorovaikutuksiin. Tässä vaiheessa siis erittäin oikeilla jäljillä. Mutta määrittääkö aistihavainnot ihmisen vai onko havainnoijalla mitään mahdollisuutta vaikuttaa havaintoihin tai niiden tulkintaan? Onko elämä sarja kemiallisia sarjareaktioita, jonka alkusysäys laitettiin liikkeelle jo aikojen alussa?
Kuva on mielenkiintonen. Mikä on kuvan ihmishahmo? Trippistoorissa ennen kuvaa tulee esiin "elän aistihavainnoissani...MUSIIKISSA...kuvassa..tämä on mun.....mun trippistoori". Egokuoleman jälkeinen paluu? No kuitenkin. Pelkistetty ihmishahmo, josta yksityiskohtana loistaa punainen täplä siinä, missä about pää pitäisi olla. Onko kyseessä silmä? Miksi punainen ja miksi juuri silmä on merkattu? Silmän lisäksi kädet on veistelty kuvaan. Aikalailla ensimmäisiä ruumiinosia, joihin kiinnittää ihmisessä huomiota normaaleissa kanssakäymisissä. Perseentiirailuja kaupungilla ei lasketa.
Vieressä oleva "möykky", eli mustareunainen haamu jonka sisällä sinisellä kirjaimia? Piirteet vastaavat kuin "omakuvassa", eli kallistus vasemmalle. Miksi vastaavat muodot? Sinisistä kirjaimista ensimmäisenä tuli mielee ASA, mutta tällä kertaa ei taidettu viitata asetyylisalisyylihappoon. Ruskea "bentseenirengas" hahmojen välillä...miksi se on siinä?
Tässä asiat, jotka tulivat päällimäisenä mieleen stoorista ja kuvasta. Jotenkin uskon, että kaikki ajatukset ja tuotuokset eivät tule täysin sattumalta ja monelle saadaan jonkinlainen "järkevä" selitys. Psykedeelejä tai ei, niin tuotokset ovat omien aivojen aikaansaamia. Koittaako alitajunta puskea ilmoille suuria totuuksia maailmasta, itsestä vai molemmista? Vai onko olemassa täysin abstrakteja ajatuksia ja tuotoksia, joilla ei ole jotain lähtötasoa?
Kaiken kaikkiaan siis ajatuksia herätävä kirjoitus ja mielenkiintoinen silmäys tajunnanvirtaan. Mikäli löydät niitä vaatteita suurille tunteille ja ajatuksille, niin kerro ja avaa asioita enemmän jatkoon
