Kasvatuksessa käytettäviä astioita, joiden sisään niissä steriloitava kasvualusta tehdään, ei tarvitse steriloida, sillä ne steriloituvat varsinaisen kasvualustan sterilointivaiheessa samaan aikaa kuin varsinainen kasvualustakin (esim. PF-tek). Käytä kuitenkin aina pestyjä astioita.
Sterilointi painekattilalla tuhoaa kaiken elollisen kasvualustasta (ja samalla siis astioistakin) alle puolessa tunnissa, jos lämpötila saadaan nostettua 121ºC. Jos ei omista painekkattilaa tai oma painekattila ei nosta lämpötilaa tarpeeksi korkeaksi, kannattaa käyttää Hullun Mykologin ohjeisusta.
Voit kuitenkin steriloida esim. jyväpurkit halutessasi uunissa. Esim. leikkaussali-instrumentit tai laboratoriolasi steriloidaan 160-170 ºC:ssa uunissa 2-3 tuntia, mutta uskoisin, että 225-250 asteinen uuni steriloi puolessa tunnissa aika hyvin kasvatuksessa käytettävän välineistön.
Pastörointi ei taas ole varsinaista steriloimista, mutta lämpökäsittely 60-80 asteessa tuhoaa useimmat patogeenit ja pilaantumista aiheuttavat mikrobit. Kasvualustaan jätetään siis tarkoituksella kasvulle hyödyllistä mikrobiologista kasvustoa.
Kylmyys ei tapa bakteereja, ja sitä ei voi käyttää varsinaisena sterilointimenetelmänä. Se tosin pysäyttää kasvun siksi aikaa, kunnes lämpötila kasvuston osalta nousee jälleen kasvulle suotuisaksi. Jotkin bakteerit selviävät vuosikausia jopa -70ºC kylmyydessä.
"Kuiva lämpö"(uuni) on tehottomampi tapa steriloida välineitä/kasvualustaa kuin "kostea lämpö"(höyrysterilointi kattilassa).