Moikka! Konkarit tietää, että olen foorumilla uusi, sienien kanssa tosin on tullut touhuttua jo vuosia, mutta kuitenkin epäsäännöllisesti... mielestäni pitkät tauot sienitrippien välillä auttavat käsittelemään elämää ja trippien antia ja myöskin tolet ovat takuulla nollissa, kun tripille lähtee ja tavallaan nautin myös siitä, kun ei oikein edes muista, millaista olikaan olla tattipäissään. Summataan vielä sen verran, että on ollut myös sellaisia kokemuksia, milloinka on ollut aivan toisissa maailmoissa ja kaverit ei oo moneen tuntiin saanut kontaktia, mutta täysin positiivisia reissuja nekin.

Vuodenvaihteen kunniaksi sitten repäisin ja hankin 4g taikasieniä. Setuppi oli ihan himassa, vaimo vahtina, skidit ja elukat seurana, sen tarkemmin en ruvennut valmistelemaan, vaan aattelin, että mennään fiiliksen mukaan. Maha oli semi tyhjä, mitään boostereita en ainakaan tietoisesti lisännyt matkaan... Aamulla kun heräsin, söin banaanin ja join kupin kahvia, jonka jälkeen kävelin koirien kanssa muutaman kilometrin lenkin.

Annostin n. puolet tateista, eli 2g ja siirryin sohvalle töllöttelemään netflixistä "Nature's Great Events" -luontodokkarisarjaa... täytyy ehdottomasti suositella aloittelijoille olosuhteiden luomiseen tätä sarjaa, HD matskua maapallolta ja elukoista, ilman selostuksia ja tekstityksiä, ainoastaan eläinten elämää, musiikilla maustettuna. Saa sitten itte funtsia, että mistä on kyse ja yleensä se on joko syöminen tai lisääntyminen, mutta on toi luonto vaan aika ihmeellinen silti.

Ekan jakson jälkeen huomasin, että nyt mennään, hetken epäröin; "ei vittu et piti tääki mennä tekemään", mut sitten ajattelin vain, että itsepähän halusit ja ennen kaikkea halusit käsitellä kulunutta elämää tähän mennessä, joten tee se. En oo syönyt sieniä sen jälkeen ku tulin isäksi ensimmäistä kertaa, eli päälle kolmeen vuoteen. Tämän ajatuksen jälkeen mieleen rupesi tulvimaan ihmisiä, joita hieman ikävöin ja joiden kanssa näkeminen on jäänyt vähemmälle erilaisista syistä, oli tosi lämpimät fiilikset kaikkia kohtaan, vaikka tyyppien kanssa olisi ollut negatiivisiakin juttuja... kävin hommat läpi, sovin itseni kanssa ja annoin anteeksi ystävilleni.

Tämän jälkeen tatit lakkasivat haastamasta tietoisuuttani ja rupesivat päihdyttämään minua, jolloin muistin miten ihanaa ja ihmeellistä taikamaailmassa onkaan, oli kivoja visuaaleja; mandaloita, värejä ja etenkin erään ystäväni tekemät taulut elivät aivan omaa elämäänsä. Värit olivat pitkin seiniä ja kuin "tapetoituja", mitkä hengittelivät ja vaihtelivat samassa rytmissä, jossa tunsin itse eläväni, muistin kuinka sienillä on ainakin minulle tapana asetella universumin palikat järjestykseen, josta seurasi syvä harmonia kaiken olevan kanssa. Tässä vaiheessa söin muistaakseni n. gramman lisää sieniä.

Annostuksen lisääminen ei lisännyt efektejä, vaan pysyin edelleen taikamaailmassa "täysin" toimintakykyisenä (eläinpyramidin pelaaminen tyttäreni kanssa oli hauskaa ja onnistui, mutta pyramidi sortui kuitenkin useammin kuin selvinpäin tai paukuissa tuppaa), visuaalit olivat tottakai ihmeellisiä ja fiilikset muutenkin kuin pitikin: kaiken mitä kohtaa tai tapahtuu, on vaan niin taianomaista ja mieli on kuitenkin kirkas ja järkevä (ainakin omasta mielestä), mutta samaan aikaan lapsettaa ja meininki on aivan mahtavaa, kaikki on hauskaa ja siistiä, ennenkaikkea mielenkiintoista. Tällöin päätin rouhaista loputkin orgaanisista ystävistäni parempiin suihin.

Nämä kaverit nostivat mieleni uuteen nousuun, mutta pysyin edelleen tietoisesti kehossani ja nautin satukirjamaiseksi muuttuneesta asunnostamme. Tässä vaiheessa olisi ollut kiva lähteä katselemaan raketteja, mutta kun tytär ei niistä niin välitä, niin jäimme kotiin valamaan tinaa ja arvatkaa mitä, sekin oli aivan sairaan siistiä

Loppuillasta, kun rupesi tuntumaan että nyt ollaan 'huippujen' yli, uskalsi poltella kukkaakin ja kivaahan sekin oli. Seurusteltiin vaimon kanssa ja katteltiin netflixistä mitä huvitti ja tehtiin sitä mitä aikuiset yleensä tekee keskenään kun lapset on nukkumassa.

En jaksa tähän enempää listata/muistella mitä kaikkea tripin aikana tapahtui, mutta pointtini oli se, että hyvä trippi oli ja kun täällä porukka kyselee että millaisia annostuksia ekalla kerralla jne. niin mielestäni mielummin portaita pitkin kohti korkeuksia, koska mietokin trippi on kasvattava ja sienet ennen kaikkea yksi parhaista tavoista päihtyä ja ihan ekoissa nousuissa tykkään itse polttaa tupakan tai pari, se on vaan niin siistiä ja jotenkin tuntuu kyllä boostaavaan meininkiä, lisäksi on sellanen fiilis, niinkuin kaikessa tekemisessä että: "vähän mä oon hyvä tässä", mutta esim. skeittaamaan en välttämättä sienissä lähtis, vaikka kuinka mieli tekis. MUTTA: On siinä porrastamisessa semmonenkin juttu, että kannattaa miettiä annostukset ja ajankohdat about valmiiks jo ennen ku matkaan lähtee, koska reissu venähtää tuolloin pidemmäksi. Se on kanssa paska fiilis ku on ollu jo 20 tuntia matkoilla ja ei tiedä millon tää loppuu. Et vähän miettii sitä substanssia, vaikutusaikoja jne.

Jos joku, kuka on touhunnut erilaisten substanssien kanssa jaksoi lukea näin pitkälle, niin jos on pakko jotain negatiivista tripistä hakea, ni täytyy sanoa, että alkumatkasta hiukan kiristeli lihaksia/verisuonia samoin kuin loppumatkasta, tattien kanssa ei oo käyny ikinä vastaavaa mutta LSA:n kanssa kyllä... mistähän johtuu? No en kuitenkaan sen enempää kiinnittänyt huomiota siihen seikkaan vaan totestin itselleni että "lääke se vaan siellä nyt parantaa" ja vaihdoin parempaan asentoon tai varoin kiristäviä jalkalihaksia kävellessä.

Rauhaa ja rakkautta veljet ja siskot! 

Oliskohan kuitenkin fiksumpaa että ei sotketa lapsia ja päihteitä keskenään millään tavalla Ihmisillä on tietenkin erilaisia tyylejä elää ja olla ,mutta ymmärrät varmaan itsekkin että missä menee vastuuntuntoisen AIKUISEN rajat. Olen itsekkin isä ja olen käyttänyt paljon roippeita aiemmin ihan HC-tyyliin ja sillon mun lapsikin oli siinä elämässä mukana... ,mutta ei todellakaan ei lasten kanssa ei ei. En halua mitenkään haukkua tai väheksyä sinua vanhempana koska en tiedä mitään muuta kun tän minkä kerroit ja sen perusteella ei voi rueta arvostelemaan. Ota tämä vaikka ihan rakentavana kritiikkinä vaikka ja mieti onko tuollainen oikein mitenkään ajateltuna.

Tosissaan ei varmaan oliskaan mitenkään kehossaan pysynyt jos ois syöny koko 4g kerralla. Paino ja sienten laatu on varmaan merkittävin tekijä, miten tuollainen pärähtää, sen vuoksi itse suosin porrastamista.

Uskalsin trippailla himassa lasten ollessa paikalla, koska vaimoni oli selvinpäin ja kyseessä ei kuitenkaan ollut eka kerta. Lapset on aika kaksiteräinen miekka moraalikeskusteluissa ja itse en ainakaan aijo lapsiltani salata sitä, että isi on joskus trippaillut, mutta asiasta keskustellaan kun aika on kypsä, myöskin huumevalistus tulee olemaan isän oma keksimää, eikä päihdelinkin sivuilta.

Sitten vielä sellainen pointti että kumpi oli parempi, sienipäissään mahdottoman syvää rakkautta kokeva ja todella leikeistä kiinnostunut isä uutena vuotena, vaiko pullon kossua juonut örveltäjä joka pakottaa ampumaan raketteja vastoin tahtoa ja sammuu lopulta hankeen?

En minäkään aio lapsiltani salata omaa päihdehistoriaani siinä vaiheessa kun aika on kypsä - ehkä siinä vaiheessa kun lapset on murrosikäisiä. On kuitenkin kaksi eri asiaa kertoa omasta päihdekäytöstään tai omia mielipiteitään huumeista hieman varttuneemmalle lapselle kuin esiintyä pienen lapsen läsnäollessa päihtyneessä tilassa - riippumatta siitä mikä se päihde on.

Etenkin jos puhutaan alle kouluikäisistä lapsista niin ihan lapsen kokeman perusturvallisuuden takia kannatan sellaista toimintatapaa että molemmat vanhemmat on aina lasten läsnäollessa selvin päin. Kun puhutaan kielletyistä päihteistä kaksinaismoralistisessa yhteiskunnassa täytyy myös huomioida riski että lapset alkavat vaikka päiväkodissa höpötellä kuinka "isi popsi uutenavuotena taikasieniä". Siinä ei välttämättä ole huostaanottoprosessi kaukana.

Amen.

Huostaanotto tosin on pitkä prosessi, johon harvoin päädytään, eikä tapahdu yhtäkkiä, mikäli lapset eivät ole välittömässä vaarassa ja vanhempien toipuminen/hoito etenee odotetusti.

Mutta juu, jos on vanhempi, kannattaa todellakin miettiä, että haluaako selitellä lapsille miksi käyttäytyy mahdollisesti omituisesti, mutta niin pitkään kun alkoholi on laillista tai muut aineet laittomia, tähän on mahdotonta sanoa mikä olisi "oikein". Itse haluan uskoa omaan kasvatukseeni ja toivon siten muuttavani maailmaa parempaan suuntaan. Lapselle, joka ei vielä asioista ymmärrä, kannattanee sanoa että on "vähän huppelissa", jos ei halua tarhatätien tai opettajien kanssa keskustella miksi kotona ei juoda viinaa, niin kuin kuuluu.

Kevennyksenä tarina/urbaani legenda, jonka kaverini kertoi: muksut oli tarhassa saanu lakupiiput kaikki, kun jollakin oli ollu synttärit ja sitten yks epeli ei ollut avannut omaansa vaan pistäny taskuun ja jäänyt venaamaan että millon kaveri "passaa" oman piippunsa hänelle ja kun kaveri ei sitten ollut suostunut passaamaan ni tädit oli kiinnittäny huomiota tilanteeseen ja vanhemmat joutu tietysti pikku puhutteluun siitä, miten kotona käytetään tupakkatuotteita.