Moro,

Hain tuossa pari kasvatuslootaa, pakasterasioita ja pussin maissinjyviä. Pisti sitten silmään kaupassa herne pussi. Halvempaa ainakin kuin popparin jyvät.
1. Onko kellään kokemusta miten herneet sovelutuu kasvatuskuvioihin?

2. Popparin jyviä pitää liotella vuorokausi ja keitellä tunti. Onko kukaan kokeillut ostaa purkissa valmiiksi "tuoreena" olevaa maissia (hernettä)?
Jäis keittelyt ja liottelut pois. Kansi auki, valutus, itiöt joukoon ja ravistelu. Mahtaako toimia?

3. Kokeilin haulla löytää ohjetta miten printti otetaan. Jotenkin tuntuu, että ihan sama mitä hakee niin haku tulokse on samat .
Nyt kun tässä ollaan ihan lähtöviivoilla niin ajattelin yrittää ottaa kaupasta myytävistä herkkusienistä printtiä ja kokeilla
sitä Matyaksen metodia ja hankkia hieman kokemustä tattien kasvattelusta.

Nyt ollaan printtiä vaajaa...

Nakkaa yv:nä osoitetta niin texas printti saattanee tupsahtaa postilootasta.

Edit: HuMystä löytyy printti ohjeet ja kannattaa muutenkin lukea koko opus läpi pariinkin kertaan 

Mielenkiintoinen ajatus. Mulla on suunnitelmissa kokeilla soijapapurouhetta, joka sisältää runsaalti aminohappoja ja erityisesti tryptofaania (jota sieni hyödyntää tryptamiinien tuotannossa).

Naapurilla on nyt hieman kokemusta herneiden käytöstä substraattina. Kyllä tuo kolonisoituu, tosin ei aivan yhtä nopeasti kuin popparit. Naapuri liotti niitä herneitä muutaman tunnin haaleassa vedessä ja laittoi ne sitten painekeittimeen steriloitavaksi (ei keittänyt siinä välissä). Olisin ollut ihmeissäni jos tämä ei olisi onnistunut märkäkorvaltakin kun Roger Rabbit on saanut jopa vanhan raamatun fruittaamaan.

Inokulointi tapahtui kolonisoituneella maissisubstraatilla eli tarkkaan ottaen kyse oli herne-maissi seoksesta. Paprikat hän kuitenkin jätti suosiolla chilinkasvattajille kokeiltavaksi. Hernepurkkiin meni hernettä ja inkuboitunutta maissia suhteessa 1:1

Kontrollipurkkiin meni kolonisoitunutta ja neitseellistä maissia suhteessa 1:2 eli vähemmän kuin hernepurkkiin.

Yhteenvetona: Kyllä herneitä voi käyttää substraattina. Kuitenkaan alustavien tulosten perusteella ei näytä olevan erityistä syytä käyttää niitä. Oikean kosteustasapainon aikaansaaminen on haastavampaa koska herneistä tulee helposti hernekeittoa. Yllämainitussa testissä pelkkää maissia sisältäneet purkit kolonisoituivat jonkin verran hernepurkkia nopeammin vaikka niissä oli lähtötilanteessa vähemmän rihmastoa.

Lähinnä kyseeseen voisi tulla sellainen tilanne että jostain olisi jäänyt tarpeettomana yli suurempi satsi kuivattuja herneitä tai jos niitä saisi hankittua dramaattisesti edullisemmin kuin poppareita / viljanjyviä.

Itse asiassa jos on painekeitin käytössä ja viitsii nähdä sen verran vaivaa että hankkii kokonaisia viljanjyviä niin ne ovat edelleen se suositeltavin vaihtoehto. Niihin saa parhaat kosteuspitoisuudet kuitenkaan tinkimättä jyvien kiinteydestä. Pienen kokonsa takia viljanjyvät tarjoavat enemmän kasvupinta-alaa ja inkuboituminen tapahtuu nopeammin.

Naapuri tuumi rukiinjyviä liottaessaan että siitäpä tuli sivutuotteena mukavan kullanruskeaa lientä jossa on varmasti erittäin runsaasti ravinteita. Todennäköisesti tuota lientä voisi käyttää yhtenä vaihtoehtoisena agarin  keittoliemenä perunaveden / mallasuuteseosten sijaan.