Eilen tuli sitten popsittua ensimmäinen kunnon annos silokeita. Aikaisemmat ovat olleet vain alle gramman pintaraapaisuja, mutta eileinen 1g annos saatteli minut mukavasti taikamaailmaan. Ajattelin aluksi grammankin olevan todella mieto annos, mutta luuloni osoittautui vääräksi, sen verran kuutamolla olin. Pistän pienikokoisuuteni piikkiin.
Nautin sienet kaverini luona noin kello 18:00, teehen sekoitettuna. Sienet olivat pienikokoisia ja niitä oli noin 30, maku oli maanläheinen. Seassa oli teepussiteetä ja hunajaa.
Ensimmäiset pärinät alkoivat noin 15 minuutin kuluttua, pinnat aaltoilivat ja värisivät, tauluja oli mielenkiintoinen katsella. Näytti melkein kuin ne hengittäisivät. Tämän alkuvaiheen jälkeen suorastaan lensin tripille, leikin ihan hulluna kaverin kissan kanssa ja nauroin vedet silmissä. Kissa raapaisi sormeani ja se sattui hemmetisti, niin paljon että aloin itkeä.
Hetken päästä toivuin järkyttävästä kokemuksestani kissan raatelemana ja nousin ylös. Kehoni tuntui uskomattoman kevyeltä, ja pompin pitkin kämppää koska ilmeisesti yritin lentää. Mieleni laskeutui lapsen tasolle, ja tunne oli huikea. Tutkiskelin ja ajattelin asioita kuin pikkulapsi, ja puhekin oli sen mukaista. Onnellisuus valtasi minut, ja sain välillä ihan ihmeellisiä euforiaryöppyjä. Aloin yhtäkkiä huutaa ja päästellä ihmeellisiä ääniä, enkä voinut kontrolloida niitä mitenkään. Kaverini sai ainakin hyvät naurut kun mourusin kokoajan.
Yhdessä vaiheessa iltaa päätettiin lähteä ulos. Oli jo pimeää, ja katuvalot näyttivät maagisilta. Puut huojuivat ihan omituisesti ja näyttivät todella tarkoilta/teräviltä. Hetken luulin puun oksia käärmeiksi, ja sain valtavan naurukohtauksen. Jouduimme kuitenkin lähtemään takaisin kämpälle hyvin pian, sillä hallitsemattomat euforiaryöpyt herättivät liikaa huomiota.
Loppuilta menikin musiikkia kuunnellessa ja erilaisia ruokia ja mehuja maistellessa. Tripin kesto oli noin 6 tuntia, ja se oli aivan uskomaton kokemus. Mistään pahasta tripistä ei ollut tietoakaan, ja tripillä ollessani kysyinkin kaveriltani, että mitä se sellainen paha trippi merkitsee. Paras muisto matkasta oli se, kun kaverini sanoi minulle: "kuvittele että tämä talo on kokonaan lasia." Aloin huutaa ja nauraa, koska väite oli minusta aivan mahdoton, ja toistelin kokoajan: "Ihan hullu ajatus!! Mitä oikein ajattelet?" Visuaalit olivat vähäisiä, mutta niitä tulee varmaan isommilla annoksilla enemmän.
En malta odottaa seuraavaa matkaa. :3 Ja loppuun vielä kysymys teille, kuinka moni muu on saanut näitä ihmeellisiä euforiakohtauksia?
