Hipitihei, tänä syksynä mielikuvittellinen koirankaimani kaveri on tehnyt sen verta kiintoisaa tutkimusta amanita muscariain parissa, että tarinoidaanpas tännekin.

Kokeilu 1: muutama lakki raakana.

Tunnin sisään hikoilua ja lievää pahoinvointia. Ihmeellistä ajattelen hiljentymistä. Siis yleisesti vilkkaana pulputtava mieli hiljeni lähes kokonaan. Pieni henkinen väsymys ja alakulo, jotka kuuluivat päivän fiilikseen pysyivät mukana. Mietoa keinutuksen tunnetta seurasi melko pian uneliaisuus, joka otti matkalaisesta vallan. Näki unta jossa trippaili sienissä, henkiolentoja pyöri ympärillä yms. Eeppinen tulitaistelu kahden sisäisen minän kanssa ja muuta jännää. Lievästi dissosiatiivinen olo jatkui useita päiviä.

Kokeilu 2: 7 pientä lakkia kevyesti ilmakuivattuna, teeksi haudutettuna.

Melkein heti teenjuonnin jälkeen alkoi tapahtumaan jotakin, tiesi että johonkin tässä ollaan menossa. Tunnin sisään keskivaikeaa pahoinvointia, lattialla konttailua ja kitaransoitto päätyi soittimen ystävälliseen taputtelemiseen. Välillä vaikeakin olo. Pahoinvointi helpotti pikku napostelulla. Makuuasennossa "monisuuntahuimausta" ja yleistä olon pehmeyttä ja mukavuutta. Jälleen kerran uneliaisuus voitti tutkimusmatkailijan, omituisia unia ja kerran herääminen monisuuntahuimauksen ja olemattoman sanallisen ajattelun kera. Seuraava herääminen 6 tuntia teenjuonnin jälkeen. Ajattelu palannut selkeänä, tavallista nopeampana ja kirkkaana, näkökyky terävöitynyt. Tyytyväisyys siihen miten ajatus kulkee. Seuraavana päivänä kirkasta ja selkeää.

Kokeilu 3: 6 pientä lakkia tuoreena teenä, kahdessa erässä.

Ei juuri minkäänlaista vaikutusta, lievää rauhoittumista. Mikä lienee henget hiljentänyt.

Kokeilu 4: kuutisen lakkia kuivattuna teenä "raportoitu tien päältä"

Taas huomasi heti, että tällä kertaa toimii. Huimausta ja nauseaa ekan tunnin aikana, "nousuolo", jälleen napostelu paras apu huonovointisuuteen. Hassuja "tunnen tavallaan että syön tai juon jotain tai että jalka on lattiaa vasten, mutta se tuntuu jotenkin irralliselta" fiiliksiä. Ekan tunnin jälkeen rakentava keskustelu myötätuntoisen pehmolelun kanssa. Yleistä hyväntuulisuutta, asioiden häilyväisyys- ja pomppivaisuusfiilistä. Mukava pikku tila. Kaikennäiköistä keinuvaisuusliikehdintää. Käsitteellisen ajattelun ylläpito vaikeutuu, mutta onnistuu vielä pienin ponnistuksin. Tekee mieli käyttää hassumpaa kieltä kuin tavallisesti ja leikitellä sanoilla. Vilkuilen ympärilleni ja mietin "ah, tusseja, kivoja värejä, tämäpä mukava yllätys... Ai tuohon jätin sen mehutiivisteen, onpa hyvä juttu että maailmassa on mehua. Ja mitkäs nämä jutut on mitkä näppäimistöllä pomppii, aiii ne on minut kädet ja sormet. Sormet ne on jänniä, ainiin ja se dokumentti japaninmakakeista..."

Puolentoista tunnin kohdalla lisääntynyttä keinuvaisuutta ja tasapainoaistin hämmentymistä, kevyttä luuppausta ilmassa. Sänkykin ois toooosi ihana juttu, mutta emme mene sinne eii, kun nyt piti tutkimusmatkaa tehdä ja siitä raportoida. Kivat pienet pomppivat metsänhenget tahtovat kertoa, että maailma on oikeasti ihan okei ja enemmänkin, äärimmäisen arvokas paikka on. Ja aika mikä meillä on käytettävissämme tässä maailmassa, se on tärkeää ja kannattaa käyttää hyvin. Niinjuu. Just niin. Käsitteellinen ajattelu alkaa toden teolla vaikeutua, tulee uusi humpsahdus johonkin aivotoiminnallisesti vähän toisenlaiseen tilaan. Se pitää tutkia nytten, että mikä on. Tunnen suurta myötätuntoa omaa jalkaterääni kohtaan.

Kaksi ja puoli tuntia takana, dokkariin pystyi keskittymään yllättävän hyvin. Olo melkoisen miellyttävä, mutta mahdottoman unelias. Olisikohan nukahtaminen skipattavissa tällä kertaa? Asiaa vaikeuttaa raajojen raskas tuntu sekä se, että vaakatasossa lööbaaminen silmät kiinni tuntuu kovin hyvältä. Edelleen ihmettää miten voi huimata moneen suuntaan samanaikaisesti. Operaatio kahvinkeitto nukahtamista estämään, mutta olen kyllä yllättynyt jos tässä tilassa isoja muutoksia vielä illan aikana tapahtuu. Jonkinlaista siritystä korvissa. Olo muistuttaa vähän kannabispäihtymystä ilman siihen liittyvää hajamielisyyttä, ahdistuneisuutta tai ajatustulvia. Enempi kuin velloisi jossain hiljaisessa meressä.

Maailmankaikkeus ei halua ottaa kantaa moraalisiin näkökulmiin. Muistuttaa nykyhetken tärkeydestä. Tuntuu vähän siltä kuin vaakatasossa täällä keinuisi suurilaineinen hidas meri ja pystytasossa hyppisi valopalkkeja nopeaan tahtiin. Meditointi lisää olon sekavaa tuntua, joskin ajattelu edelleen normaalia vähäisempää. Kahvinkeiton sujuvuudesta päätellen hienomotoriikka jotenkuten hallinnassa. Sieniannoksen olisi varmaan voinut tuplata ilman liiallisen ikäviä vaikutuksia.

Tajuan, että kaksi omistamaani tuolia, joita olen koko ajan pitänyt samanmallisina, ovatkin ihan eri muotoiset. Tämä on illan mullistava oivallus. Nyt saa riittää tämä koneella istuminen tältä erää, lisäinfoa laitetaan mikäli tarvetta/syytä ilmenee. Ihan kaikki rupeaa radikaalisti hidastumaan.

Kiitos Qufwan

Takana noin tunti mitä mielenkiintoisinta unennäköä. Matkanteko jatkui unessa, tarjoillen kokemuksia lentämisestä ja oman kehon katoamisesta. Tanssia, tyttösiä stay up sukissa. Tapasin pellolla jonkin alter egoistani ja latasimme toisemme vihreällä energialla. Monta "valeheräämistä" kummallisiin todellisuuksiin. Hyvin mielenkiintoisia visuaalisia ilmentymiä ja jännitä juttuja. Oli sen verta siistiä ettei harmita vaikka unimaailman puolelle mentiin. Nyt olo on kutakuinkin samanlainen kuin tunti teen nauttimisen jälkeen, arvelisin tämän vielä tunnin pari kestävän.

Päällimmäisin tunne on suuri kiitollisuus tämän tajunnan ja maailman mukanaan tuomista lahjoista. Kiitos maailma! Henkien mielestä hyväksyntää itseä kohtaan syytä harjoittaa laajemmalti ja elämään ja ajatukseen positiivisesti varautuneita rakennuspalikoita löytää. Hyvällä ja kauniilla tulisi itsensä ladata useammin, mikäli tahtoo antaa itsestään myös muille. Hyvinvoiva ja nöyrästi elon ihmeisiin suhtautuva ihminen säteilee hyvinvointia ympärilleen mutta kunnioittaa ja suojelee myös itseään ja omia rajoja.

Tuntuu että kokemus, hyvä asenne ja muutenkin hyvä fiilis tukevat näiden reissujen onnistumista. Sillä oudolla olotilalla oppii surffaamaan ja se, missä mielentilassa on hommaan lähtenyt vaikuttaa paljon kokemuksen luonteeseen. Tästä tuli nyt tämmöinen kepeä ja miedohko hyvänmielenmatka.