Vähän taustaa ja settingejä:
Edellinen 'kunnon' trippini sijoittuu viime syksylle, n. 10-11 kuukauden päähän.
Tälle tripille minulla ei ollut mitään sen kummempaa tarkoitusta, kuin testata sienten potentiaalisuus,
ettei tarvitse tehottomia sieniä antaa ihmisille. Niin ja viihdekäytöllinen hauskanpitoilta parin ystävän
kanssa.
Nyt joku saattaa ajatella: ''Sienet opettajia ja yhteys hengellisyyteen, viihdekäyttö paha.''
Nojoo en tiedä tuosta, mut meillä oli ratkiriemukas ilta joten eii väliä
Tätä iltaa oli todistamassa minun lisäkseni kolme ystävääni, joista kaksi ei nauttinut sen illan aikana
sieniä. Kaksi näistä herroista on samoja, jotka olivat kanssani Perjantai 13. tripillä, josta olen
myös kertomusta kirjoitellut. Toinen näistä vain nautti sientä kanssani.
Trippailupaikkamme sijoittui pääosin kaverini vanhempien asunnolle, jossa tämä oli koiravahtina.
Ja sitten itse trippiin:
Teen muodossa nautimme kumpainenkin 2,5 grammaa kuivaa B+ Huurumadonlakkia.
Arviolta 15 min kuluttua ensivaikutukset. Löysää, todella löysää ja euforista oloa.
Makoilimme sohvalla, lattialla, nojatuolissa, milloin missäkin. Oli niin hyvä olo että oli
hankala löytää sopivaa asentoa, mikä itsessään jo hieman nauratti. Niin hyvä olo että oli
vaikea olla
Huiput löytyi onneksi nopeaa, kiitos teen ja löysä olo meni aika nopeasti ohi. Leikimme koiran kanssa,
kuuntelimme hyvää musiikkia, puhuimme henkeviä, nauroimme kippurassa. Välillä oli pakko hämmästellä
erittäin deepeiksi ja oudoiksi muodostuvia visuaaleja. Asunto muistutti todella paljon nukkekotia.
Kaverini kysyi yhdessä kohtaa minulta: ''Jos saisin tehdä nyt ihan mitä vain, mitä tekisit?''
Vastausta ei tarvinnut kauaa edes miettiä. Vastasin: ''Tietty olisin teidän kanssa!''
Muistan vielä hyvin sen tunteen, kuin tämä olisi ollut ensimmäinen trippini. Samalla tunsin, että
olisin ollut aina sienissä, syntymästäni saakka. Siinä hetkessä oli muutenkin jotain todella tuttua.
Aivan kuin se olisi tapahtunut joskus aiemmin. Hemmetinmoinen deja-vu tunne.
Meillä kaikilla oli fiilis, et kaikki on mitä parhaiten. Meiltä ei uupunut mitään. Paitsi kannabis,
mitä porukalla alkoi kohta tehdä mieli, mutta sitä me olimmekin kohta puoliin lähdössä hakemaan,
joten nou hätä
Noh Siitä sitten neljästään lähdimme liikkeelle autolla. Oli todella mukava lähtä liikkeelle ja katsella
auton kyydistä maisemia. Nappasimme yhden herran kyytiin. Hän kävi noutamassa meille kukkaa.
Siinä odotellessamme huumelähetystä kaupan parkkipaikalla, tapahtui tripin mieleenpainuvin ja
päräyttävin kokemus. Istuimme vielä autossa ja trippikaverini löysi auton pelkääjän paikan selkänojan
takaosassa olevasta taskusta pyöreän, paperisen Yliopiston Apteekin jonkun mainoksen tai vastaavaa.
Hän piteli sitä kädessään ja ihailimme sitä ja sen yksityiskohtia. Keskellä meni tekstiä ja vaikka
pitelin sitä juttua väärinpäin kädessä, teksti näytti silti olevan oikeinpäin
Äkkiä kaikki alkoi muuttua. Katselin kuvaa, joka oli kaverini kädessä. Se alkoi venyä ja taipua eri
suuntiin. Tuntui todella omituiselta, vähän pelottavaltakin itseasiassa. Hämmästelimme molemmat
samanlaisia olojamme ja kohta alkoi mennä niin lujaa, että oli pakko laittaa se kuva piiloon ja ulos
autosta. Vasta ulkona huomasin, mikä oli tilanne. Mittasuhteet oli aivan retuperällään. Kaikki oli
muuttunut. Kaverin jalat olivat tyngät ja muu kroppa pidempi. Hetken aikaa luulin jo et tämä oli
tässä
Lopullinen friikkaaminen. Kaikki näytti, kuulosti ja tuntui ihan kummalle, koskaan en ole
kokenut mitään vastaavaa.
Ihan hetkisen kuluttua, paikalle saapui yllättäen takaisin Kukkaherramme ja tilanne normalisoitui.
Tämä omituinen fiilis lähti kuin sormia napsauttamalla. Ihan kumma juttu
Lähdimme ajamaan takaisin pisteeseen, mistä lähdimme liikkeelle. Pudotimme vain mukavan Kukkasäätäjämme
pois kyydista jatkamaan iltaansa. Kiitimme, olimme kiitollisia ja iloisia
Kämpälle päästyämme, aloin huomata vaikutusten alkavan pian laskemaan. Poltimme jointtia, mutta eipä
se meillä tatteja nauttineilla sen kummemmin mennyt päähän. Kaksi muuta olivat kyllä pilvessä kuin
mitkäkin
Äkästä kukkaa, ei siinä, mut sienissä vaan ei kolissut, mikä ei sinänsä yllätä.
Istuskelimme, makoilimme taas ja mietimme itseksemme asioita. Aloin tuntea pientä kireyttä ilmapiirissä,
mutta se oli onneksi pian ohi. Loppuillan kerroimme hauskoja juttuja toisillemme ja juteltiin kaikenlaista.
Trippi oli kertakaikkisen voimakas, ottaen huomioon ettei annos ollut mitenkään kamalan suuri.
Pitkän tauon jälkeen olin vallan unohtanut sienen vaikutukset ja sen, mihin kaikkeen nämä pystyy.
Aina ne yllättää suuresti, joka kerta.
Koin myös sellasia tuntemuksia, joita en ollut aiemmin kokenut.
Niin ja koiraa oli mahtavaa rapsutella ja hoivata <3
EDIT: Otin eilen kuvan siitä paperisesta flippikuvasta ja koitin sitä saada tähän, mut mun puhelin jotain temppuilee niin ei se onnistunutkaan sit : /
Ehkä saan sen tänne vielä lisättyä.
EDIT2: Tässä vielä se kuva mikä sai päämme pyörälle
[smg id=4512]
