Heipparallaa! Aloitusviesti uudelle foorumille, aloitetaankin heti vähän erikoisemmalla aiheella sitten...

Netistähän löytyy miljoona ohjetta kotitekoisen nuuskan valmistukseen. Pääperiaatteena on, että valmiiseen massaan lisätään soodatuhkaa, jota voi helposti tehdä ruokasoodasta uunissa. Näin ollen emäksisyys rikkoo huulen limakalvoa ja vesiliukoinen nikotiini pääsee verenkiertoon. Hitaasti, mutta varmasti.

Mutta, moni nikotiinia kiehtovampi päihde on myöskin vesiliukoinen, tietääkseni ainakin LSA ja Oopiumi.
Onkohan kukaan koskaan valmistanut unikko -tai päivänsininuuskaa? Periaatteessa kai pitäisi toimia, vaikka varmasti mitään maailmanlopun pärinöitä ei tuotteista näin saakkaan. Ja ekstrakteistahan nämä pitäisi jokatapauksessa valmistaa, mutta periaate on aika simppeli. Jauhettua "herkkua", soodaa ja pikkusen vettä. Biitti huuleen ja nauttimaan.

Teoriassa aikaansaannos takaisi hitaasti nousevan olon ja pitkän vaikutuksen. Myös päivänsinin nauttimisen pahanolontunteen välttäisi ainakin osittain?

Kaikenlaisia luonnontuotteita olen kyllä käytellyt perinteisin menetelmin, mutta miksipä ei nuuskaamalla?

Mitenkähän vahva emäs vaikuttaa tehoaviin aineksiin valmistuksen aikana?

Tulossa ja kasvamassa on erinäisiä kasveja ja siemeniä, tekisi mieleni toimia pioneerina asiassa, kun ei mistään tunnu löytyvän tietoa onko tämmöstä edes suunniteltu tai kokeiltu koskaan. Nuuska kuitenkin on lemppari nikotiininlähde itselleni, niin paljon terveellisempi kuin tupakka.

Hivenen vanha aihe mutta mutta... LSA toimii kyllä suun limakalvojen kautta, olen kokeillut HBWR siemeniä murskattuna kielen alla ja voin todeta niiden toimivan. Luin asiasta joltain forumilta (en nyt muista mistä), asiaa löytynee googlettamalla "sublingual HBWR". En kuitenkaan toistanut kokeiluja montaa kertaa sillä se oli hieman rasittavaa puuhaa ja saan usein ärsyttävän pöhnäisen olon LSA:sta.

Nuuskasta sitten; olen kokeillut käyttää kessun seassa salvia divinorumia nuuskassa ja huomannut sen olevan aika miellyttävä yhdistelmä. Tein sellaista seosta kerran ajatuksena päästä tripille nopeammin soodatuhkan avulla mutta se jäi sitten lojumaan pidemmäksi aikaa koska se ei silloin vastannutkaan huimia odotuksiani. 
Sittemmin olen huomannut että se pienessä määrässä kessun kanssa antaa miellyttävän vivahteen salvian tyypillistä "afterglowia/laskua" nuuskaan, ja olenkin monta kertaa sitä imeskellyt aamukahvin kanssa. Tässä voisi puhua ehkä salvia microdosingista. Yleensä otan tällaisen nuuskan pois suusta siinä vaiheessa kun alan tuntemaan salviaa kehossa, tarkoituksenani siis ei tällaisen käytön kanssa ole tripata.
Olen lukenut monia kertomuksia siitä miten salvia pienissäkin määrissä voi lievittää stressiä ja masennusta ja kokemukseni tukee tällaisia havaintoja.  Asenteeni on yleensä paljon elämänmyönteisempi sen jälkeen.

ps. sitä on nytkin huulessa