Eräs viikonloppu ilta yksin elämän tylsyydessäni mietin keitänkö nyt kahvit vai otanko sieniä. Päädyin ottamaan sieniä.
Otin cubensista klo 18:00 kuivattuna kaksi pientä sientä. Syötyäni ja suun vedellä huuhdeltuani menin soittamaan sähkörumpuja. Klo 18:30 ei vielä tuntunut mitään. No menin ottamaan vielä yhden sienen. Kello oli 19:00 eikä vieläkään tuntunut. Yleensä jo tunnen kahden sienen vaikutuksen 15-20 min. Otin jälleen lisää vielä yhden sienen. Nyt olin syönyt 4 sientä. Menin takaisin soittamaan sähkörumpuja.
Ehkä klo 19:20 rupesi tuntumaan ja paljon.
Rumpu soolo rupesi menee yksinkertaiseksi, monotoniseksi ja matalaksi rummutukseksi. Tuntui että, nyt on lopetettava...huh. Nyt rupesi sienet kunnolla vaikuttaa. Ilmeisesti rupesi jänskättää ja mahassa tuntumaan sillä otin vesipullon jaloistani ja kävelin vessaan paskalle. Ajattelin jos se auttaisi jännittyneeseen oloon. Paskalla rupesi jännittää edelleen kovat nousut. Paska tuli liukkaasti pihalle jännittyneenä.
Vedin muutaman syvän henkäyksen keuhkoihini ilmaa ja rupesin pyyhkimää takapuolta. Noustuani pöntöltä jo puoliseisovaan asentoon kerkesin ehkä 0,5 sekunttia tuntea todella epämielyttävää oloa juuri sellaista joka tulee ennen kuin taju lähtee (Minulta lähtee taju helposti esim jossain sairaala operaatiossa.) Niin kävikin, taju lähti. Aina kun taju lähtee herätessä ei voi kun hämmästellä miten nopeesti se taju katkee. Siihen ei pysty reagoimaan, siinä ei kerkee kissaa sanomaan. Se ei edes ole "naps" ja taju pois. Vaan se on "........." tyhjää kun se katkeaa.
Myöhemmin kuhmuja tunnustelemalla olin kerennyt just nousta pöntöltä vähän mutta, en edes kerennyt vetää alushousuja jalkaan vaan ne oli nilkoissa. Olin pudonnut polvilleen ja siitä suoraan otsa lattiaan. Keskellä otsaa oli iso kuhmu ja polvessa pieni. Otsasta nirhautuma silmäkulmaan jossa kanssa kuhmu. Mahtoi olla rytinä pienessä vessassa 185cm pitkä tyyppi rysähtää lattiaan. Pesukone oli vähän siirtynyt.
No herättyäni taas normaalisti hain vähän taajuuksia. Näin kaikkee ja pikku hiljaa hahmotin vessan ympärilläni ja tajusin menettäneeni tajunnan. Keräilin itseni istuma asentoon lattialle ja samalla "FUM" ihostani puski läpi hikeä kuin puristettavasta pesusienestä. Otin lattialtani vesipullon ja rupesin vaistomaisesti tankkaamaan nestetasapainoa sillä en olisi edes pystynyt nousemaan pystyyn ottaakseni vettä. Lihasheikkous oli niin ylivoimainen. Olo oli huono.
Tässä vaiheessa mietin että, voi vittu ku olisin vaan juonut ne kahvit. Kuvittelin tilannetta jossa olisin soittanut ambulanssin jotta olisin saanut hiilipillerin. Mielessäni ökästin niille antakaa nyt se vitun hiilipilleri tai vaikka grillihiiliä jos ei muuta löydy. Sen pillerin jälkeen ne sairaanhoitajat ja poliisit sais lähtee kämpästäni vittuun eikä enää mitään kotietsintää tässä oloissa. Todellisuudessa sehän ei niin yksinkertaisesti tapahtuisi saada yski hiilipilleri.
Rauhoittelin itseäni lattialla sanomalla että, katotaan vaan niin tänä iltana vielä istun keittiön pöydän ääressä ja syön iltapalaa normaalisti ja kaikki on hyvin. Välillä vilkuilin vessasta kelloa ja laskeskelin tripin vaikutus aikaa ja sillä rauhoittelin itseä. Ajattelin nyt kun kerran ollaan tässä tilanteessa niin koitetaan tehdä olo mahdollisimman mukavaksi ja saada aika kulumaan. Laitoin istuessani silmät kiinni ja ajattelin ottavani pienet torkut mutta, mitä vittua? Näin silmät kiinni sellaisen kuvioitten maailman ja valo shown jota en ole ikinä nähnyt. Pään sisällä ja näkökentässä oli yhtä "ilotulitusta". Näin uskomattoman teräviä kuvioita silmät kiinni. Mitään tällaista en ollut ennen kokenut. Lumoutuneena katselin kuvioita joka muodostui kuin rinnakkaisista partaveitsen teristä isompi kuvio. Kuvio jatkui sivuille, ylös, alas ja syvälle eteenpäin. Kummaltakin sivulta tuli kuvioon aaltoja. Kuviossa oli kaikki sateenkaaren värit. Kuvio myös liikkui koko ajan ja vaihtoi muotoa. Valoja välkkyi myös. Sanoin ääneen itsekseni: "kukaan ei vittu voi arvata missä olen ja mitä näen. Ihan älytöntä... Mistä nää kuviot tulee?" Tajusin myös psykedeeli taiteen idean. Täältähän ne ideat tulee. Sain kokea sen itse. Olo oli kuin pikkulapsella joka katsoi lumoutuneena jotain käsittämätöntä.
Noin yli puolituntia vessan lattialla oltuani aloin palella ja tässä vaiheessa lihas heikkous ei ollut enää ylivoimainen. Kömmin sänkyyni peiton alle jatkamaan kuvioitten katselua. Huomasin myös silmät auki nyt kuvioita katossa ja seinissä. Selviä abstrakteja geometrisia kuvioita. Jotka erottui valkoista pintaa vasten vaalean sinisenä. Oivalsin tajuntani olevan normi arjessa täysin tyyni ja levollinen kuin meditaatiossa jos, vertaa tähän sienien aiheuttamaan "ilotulitukseen".
Katselin elämääni uudessa valossa. Tajusin heittäneeni hanskat tiskiin joidenkin asioitten suhteen elämässäni ja nyt tajusin ettei se ole vaihtoehto. Silloin jään paikalleen ja teen pään sisällä asiasta umpikujan. Umpikuja kuulosti todella pahalle. Tulin siihen johtopäätökseen mitä ikinä teenkin elämässä pitää varmistaa toinen vara ovi että se on auki jos seinä tulee vastaan etten joutisi elämässä umpikujaan. Umpikuja kuulosti niin lohduttomalta ja lopulliselta epätoivolta. Näin asioita jotka normi arjessa tekee minut iloiseksi.
Ja niinkuin kävikin illalla istuin keittiön pöydän ääressä syömässä iltapalaa ja kömmin nukkumaan noin klo 02:00. Seuraava päivä oli yllättävän virkeä. Pihalla paistoi aurinko siniseltä taivaalta.
Loppujen lopuksi kokemus oli todella positiivinen. Kysymys joka kiinnostaa todella on mikä on noitten kuvioitten tarkoitus ja mitä ne aiheuttaa? Kun syömme jotain ympäristöstämme josta olemme itse kasvanut se saa meidät lumoutuneena katselemaan kauniita kuvioita jotka jatkuu useita tunteja tahdosta riippumatta. Menemme meditatiiviseen tilaan ja ajan taju hämärtyy. Ihan minkä tahansa yksittäisen asian visualisointi mielessä useita tunteja tekee jotain mielelle. Ihan niinkuin lume vaikutuksetkin. Niilläkin saadaan ihan fyysistä jälkeä ruumiiseen. Tässä on miettimistä.
Joitakin kuvioita jotka muistutti näkemääni:
Tämä viimeinen kuva havainnolistaa mitä näin silmät auki vaalean sinisenä seinissä ja katossa.
