Monesti sieniä käytettäessä ensimmäinen annos on kaikkein uskomattomin ja mieleenpainuvin. Tahtoisin kuulla erilaisia mielipiteitä ja saada muutenkin hieman keskustelua aikaiseksi aiheesta, tulisiko ensimmäisen annoksen olla iso vai pieni.

Omalla kohdallani ensimmäinen kokeiluni oli isolla annoksella. Tämä oli koko elämäni henkisesti tärkein tapahtuma. Olen käyttänyt sieniä kymmeniä kertoja tämän jälkeen, enkä ole kertaakaan päässyt edes lähelle sitä kokoemusta, jonka koin ensimmäisellä kerralla. En edes yhtä suurella annoksella.

Jos sieniä nauttiva henkilö on henkisesti tasapainoinen, omaa ihailtavan suhtautumisen päihteisiin ja on hyvin kiinnostunut psykedeeleistä ja oman mielen tutkiskelemisesta, oletteko sitä mieltä, että lähdetään liikkeelle rauhassa pienillä annoksilla ja pikku hiljaa siirrytään isompaan annokseen vai heti ensimmäisellä kerralla isompi annos. Oletetaan, että tilanteessa on mukana asiansa osaava ja luotettava sitteri ja set&setting on kohdallaan.

Olisin erittäin kiitollinen mielipiteiden jakamisesta ja keskustelusta, niin kokeneilta psykonauteilta, kuin psykedeelien maailmaan vasta tutustuneiltakin.

Omalla kohdallani ensimmäinen kokeiluni oli isolla annoksella.

Muistatko paljonka oli kyseessä? Tuliko punnittua annosta, vai heititkö mututuntumalla?

Ensitripille ehdottomasti lähdettävä pienistä annoksista liikenteeseen!

Psykedelia on tietämättömälle niin mullistava ja uusi olotila, että rauhassa siihen tulee totutella. Omaa mieltään ja kehoa kuunnellen.

Jos menee viemään trippineitsyytensä isoille annoksille, seuraukset voivat olla vakavat. Mutta jos ensitrippi isolla annoksella alkaa ja loppuu ajallaan, ei se sulje pois sitä vaihtoehtoa, että trippi olisi lopulta positiivinen. Käyttäjän olisi syytä tehdä myös taustatutkimusta sienten käyttötapoihin ja vaikutuksiin liittyen. (Tämä pätee myös kaikkien muiden päihdyttävien aineiden kohdalla.) Suuri annos saattaa myös säikäyttää käyttäjän kaikenmaailman pelkotiloilla ja ahdistuksilla, joka voi vaikuttaa negatiivisesti Käyttäjän suhteeseen sieniä kohtaan. Kaikkeahan voi toki sattua, niitä en nyt ala tässä lateleen

Kohtuullisilla ensimatkojen annoksilla rakennetaan tukeva ja vankka alusta tulevia seikkailuja varten, jotka voivat sitten vaikka suuremmilla annoksilla suorittaa.

Oma ensitrippini lähti käyntiin 25 kapplaleella suippumadonlakkia, jota pidän tätä nykyä pienenä annoksena. Se oli upeampaa kuin osasin kuvitellakkaan, eikä mikään olisi voinut olla mahtavampaa.

Kunnioitus ja varovaisuus (muttei kuitenkaan liiallinen varovaisuus) on mun mielestä hyvin oleellinen osa tätä juttua.

Millaisilla annoksilla trippi alkaa muuttua sellaiseksi ettei pysty hoitamaan ns. "normaaleja arkitoimintoja ja askareita", ja pysyykö tripillä tavallisesti "järki päässä" kuinka hyvin?

Oletan aiemmista viesteistäsi että puhe on nimenomaan semeistä.
Lähtisin ensikertalaisena siitä että tarve suorittaa normaaleja arkitoimintoja ja askareita kannattaa minimoida huolehtimalla niistä etukäteen. Ihan annoksesta riippumatta.

20-30 semiä voisi olla hyvä sisäänajosatsi. En ainakaan menisi heti yli 50.

Mitä järjen juoksuun tulee niin kävit tässä vajaa viikko sitten yhden online-keskustelun sellaisen henkilön kanssa joka oli vastikään valokuvannut 50 keskikokoista yksilöä. Kyllä järki juoksee niillä määrillä ihan hyvin mutta ne aivojen lukkomutterit saattavat hetkellisesti hieman löystyä. Mutta sehän se juuri on homman pointti.

Pitkällisen ajattelun jälkeen on haltuuni päätynyt 2g cubensicsia.
Kokemusta psykeedeleistä ei ole, siis paljonko olisi järkevä määrä tätä?