Silokki on suhteellisen pieni sieni, ja kappalemäärät ovat siksi aika suuntaa-antavia verrattuna vaikkapa kasvatettaviin sieniin, joissa erot yksilöiden välillä voivat olla jopa kymmeniä grammoja, jos puhutaan tuoreista sienistä. Kuivienkin sienten kanssa erot ovat grammaluokkaa. Toki puntariakin voi käyttää, ja se on tietysti se tarkempi mittari.
Itiöemien (eli maanpäällisen osan, eli näkyvän sienen) elinikä on vain n. viikon, ja siinä ajassa sieni kehittyy pikkuriikkisestä pienoissienestä täyteen mittaansa ja alkaa kuolla sitten pois. Rihmasto voi hyvinkin alkaa, ja yleensä alkaakin tuottamaan itiöemiä hieman eri aikoihin, ja se tuottaa myös useita peräkkäisiä satoja. Satoa voi tulla myös päällekkäin limittäisesti. Luonnossa kasvavat sienet eivät ole toistensa klooneja, vaan jokaisella on omat geeninsä, ja jokainen sieni kasvaa niidenkin mukaan, aivan kuten meistäkin joku on lyhempi ja joku pidempi.
Samalla alueella kasvavien sienten kokoerot johtuvat suurmmaksi osaksi juurikin edellämainituista tekijöistä. Toki kasvupaikka ja sen olosuhteet voivat vaihdella pienelläkin alueella aika radikaalisti ja se voi vaikuttaa omalta osaltaan kasvuun.
Pikku vinkkinä: Jos sieni on aukaissut lakkinsa, ei kuitenkaan kannata enää sen kummemmin odotella sienen kasvua seuraavaan päivään, vaan se kannattaa poimia pois. Joidenkin tutkimusten mukaan ainakin cubensiksilla vaikuttavien tryptamiinien tuotanto loppuisi siihen, kun sieni aukaisee lakkinsa ja pudottaa itiönsä. Tämä tarkoittaa siis periaatteessa sitä, että juuri lakkinsa aukaisseessa sienessä olisi yhtä paljon tryptamiineja kuin päiviä vanhemmassa lakkinsa lähes täysin aukaisseessa sienessä. Tuonkin vuoksi kappalemäärä on kätevä mittari annoskoon määrittämisessä.
