Koin itse ensimmäisen sienitrippini viikko sitten.Lukemattomien tuntien haahuilun ja ties monienko kymmenien "turhien" (silti hyödyllisten) kilometrien jälkeen löysin näitä kauniita luonnonantimia.Samalla hetkellä,kun löysin spotin ymmärsin kaikki täältä lukemani ohjeet kyseisten sienien paikantamiseen,eli ne jotka eivät ole löytäneet, niin älkää menkö "väärille paikoille" täällä on ohjeita kyllä.Myös jälkeenpäin olen nyt löytänyt sieniä,kun vaan etsii oikeista paikoista.Mutta asiaan eli tuolla ekalla reissullani löysin 24kpl silokkeja ja tuo oli juuri sopiva annos ekalle kerralleni,ei mennyt liian yli,eikä myöskään liian ali.En ole ennen varsinaisia psykedeelejä koittanut,joten kokemus oli aivan uskomaton.Asiaan ehkä vaikuttaa se että koin aika rankan kokemuksen alku keväästä jolloin jouduin pahoinpidellyksi/puukotetuksi...muutin entiseltä asuinpaikaltani pois rauhalliselle maaseudulle ns."latautumaan" henkisistä traumoista.Ja olo on nykyään mitä mainioin.Tosiaan olo oli erittäin unenomainen,vaeltelin ulkona,ihmettelin puita, luontoa,hiekkaa,taivasta,kirjaimellisesti suu loksahti auki  niin kaunis kokemus.Paras hetki oli kun kävelin tien risteykseen missä toiseen suuntaan lähti synkkä metsäpolku ja toiseen suuntaan kirkas koivukuja,hetken mietittyäni lähdin sinne valoisampaan suuntaan ja kiersin pienen lenkin(aika tosin tuntui uskomattoman pitkältä) kun pääsin takaisin lähtöpisteeseen olo oli todella puhdistautunut ja menin tyytyväisenä sisälle.Tuntui kuin kaikki ne negatiiviset asiat jäi tolle yhdelle pienelle kävelyreissulle.Kaikki oli hyvin.Koirani oli ilmiselvästi myös ymmärtänyt helpottuneisuuteni,niinpä rapsuttelin sitä ja fiilistelin loppu illan kuunnellen musiikkia,naureskellen,syöden.Ymmärsin sienten taian 

Eilen sen sitten tein. Aamuselta kävin noukkimassa tuoreita 24 kpl (kuva) ja tehosekoittimella muusiksi pieneen määrään sitruunamehua, teetä seuraksi ja termokseen. Matka luonnon helmaan laavulle. Vaikutus alkoi 1/2 h päästä ja huipussaan tunnin. Kaiken kaikkiaan vaikutus kesti n. 2 1/2 tuntia. Nappasin "teen" täysin tyhjään mahaan ja lievää etomista hetken aikaa, mutta se meni nopeasti ohi. Ensi outous oli että puiden oksat alkoivat kiemurrella ja alkoi naurattaa aivan hillitömästi. Noita nauru kohtauksia tuli pitkin matkaa. Tunnin kohdalla olo oli todella mahtava. Keskittymällä esim.edessä olevaan jo ruskan väreissä oleviin horsma/koivu puskiin värit kirkastuivat ja aurinko alkoi paistamaan kirkkaasti ? Tosi asiassa aurinko oli aikalailla pilvessä koko ajan.Ajatelemalla kaikkea postiivista olosta tuli todella mahtava ja välillä tuli sellaisia ahaa elämyksiä (vaikea selittää) Oli myös välillä outoja takaumia jostain jutuista ja välillä oli olo että tämä on koettu ennekin. Lähinnä kait unimaailmasta koska olen nähnyt ns. selkounia jossa unia voi ohjailla. Pieni pelko että joku metsämies osuu paikalle hillitsi kokemuksen syventämistä. Tällä tarkoitan että huomasin että juuri tuo ajatusten keskittäminen (meditointi) toi parhaan fiilksen.

Eli lämpöisempi keli ja auringon paiste niin homma olisi ollut täydellinen. Ajatuksena seuraava matka isomalla annoksella ja ajankohta keväälle. Paikkana joku johon ei kukaan eksy eikä liikenteen melu kuulu. Ts. voi keskittyä kunnolla pekäämättä että joku "yllättää" 


[smg id=3179]