Psilosybiini.info
Uudistunut keskustelupalsta osoitteessa https://discourse.psilosybiini.info

"Ensi puraisu" P. cubensis Ecuador 2,5g kuivattuna

Poissa Singularity

    • Viestejä: 101
    • Karma: 25
    • Profiili
Heipparallaa!

Ihan ensin tähän alkuun disclaimer: Tämä tarina on täysin mielikuvituksen tuotetta, kaikki yhteydet oikeisiin ihmisiin/asioihin/tapahtumiin ovat täysin sattumaa. En rohkaise enkä halua yllyttää ketään käyttämään huumeita sillä ne ovat tällä hetkellä suomen huumelain vastaisia. En ole vastuussa mistään tästä kirjoituksesta johtuvista seurauksista.  C:-)

Kerron näin alkuun vähän taustaani ja vasta sitten tripistä. Voit hyvin skipata alkujorinat jos siltä tuntuu.

Taustaa: En ole koskaan aikaisemmin käyttänyt muita huumeita kuin alkoholia ja muutaman kerran cannabista. Muutaman vuoden ajan olen kuitenkin alkanut tosissaan miettimään psykedeelien käyttöä. Ei mitään synteettistä "paskaa" vaan luonnolista, tarkoituksen mukaista tavaraa. Lähinnä ayahuasca on ollut minulla mielessä. Etelä-Amerikkaan lähtö jonkun shamaanin luoksen olisi ideaali.

Toki niin kauan kuin muistan, joskus yläasteella jo luin tieteen kuvalehdestä illuusioista ja siitä miten aivot luovat merkityksia ja yhteyksia asioista joita ei "todella" ole. Viimeistään lukion psykologian kursseilla tajusin, että haluan nähdä maailman ilman aivojen filttereitä. Kuitenkin elin silloin vielä vahvasti siinä pelossa jota meille kaikille on tuputettu: Voit seota, koko elämä menee pilalle, voit jäädä ikuisesti tripille ja TAKAUMAT! Milloin vain, missä vain, olet menossa naimisiin ja saat alttarilla takauman. Älä -koskaan- ota psykedeelejä. Eli ajatus jäi mieleen hautumaan mutta sen toteuttaminen tapahtuisi vasta kun minulle todetaan terminaalivaiheen syöpä.

Kuitenkin nyt lähiaikoina ajatus psykedeeleistä on voimistunut ja kuin sattumalta (johdatuksesta) sienet tulivat kuvioihin. En ollut koskaan aikaisemmin edes ajatellut niitä. Olin luokitellut sienet luokkaan "nuollaan myrkkysammakon selkää" eli jotain todella epämääräistä ja epätoivoista pään sekoittamista. Kuitenkin shamanismiin taipuvaisen ystäväni kanssa ayahuascasta puhuttuani hän mainitsi kokeilleensa sieniä. "Sieniä? Mitä ihmettä?" ajattelin. Niin rupesin tutustumaan sieniin ja kiitos Taikasieni.net forumin aloin todella ymmärtämään sienien potentiaalia ja kaunetta. Eipä aikaakaan kuin olin saanut hommattua sieniä ystäväni ystävältä (aivan tuntemattomalta en olisi ottanut) ja sopiva paikka niiden kokeilullekin löytyi. Itselleni oli alusta asti selvää, että kokeilen sieniä yksin. Hieman pelotti, että mitä jos lähtee lapasesta mutta toisaalta annos oli sen verran "pieni" että uskoin kaiken menevän hyvin.

Valmistautuminen: Ensinnäkin olen tehnyt paljon työtä itseni kanssa joten koin jo olevani henkisesti valmis kohtamaan omia "pimeitä" puoliani. Muiden kokemusten lukeminen ja tietynlainen pelonsekainen kunnioitus psykedeeljä kohtaan ovat kasvaneet vuosien mittaan. Puhuin sienille joitai aioin ottaa ja kerroin niille kuka olen ja mitä tavoittelen niiden nauttimisella. Viikon verran henkisesti valmistauduin tulevaan koitokseen. Olin myös 5 päivää selibaatissa, (en edes ollut ajatellut asiaa mutta tulipahan sekin tehtyä  ;)) harrastin myös hieman liikuntaa edeltävällä viikolla.

Olin siivonnut kodin edeltävänä päivänä kunnolla. Nauttimispäivänä tein vielä viimeisiä siivouksia ja levittelin salviaa (white sage) ympäri kotia sekä triangelilla "karkotin" pahat henget. Tein itselleni valmiiksi jääkaappiin hunaja melonia, appelsiinia ja banaania sekä suodattamatonta luomu omenamehua. Varasin olohuoneeseen tyynyjä, peiton ja kellon josta näen ajan kulun. Minulla oli myös glow stickkejä (vihreä, punainen, oranssi, keltainen ja sininen) otin ison peilin jonka aluksi peitin peitolla, jotta voin katsoa sinne vasta kun olen valmis. Varasin myös oksennus ämpärin jos voisin pahoin. Laitoin ametistin ja vuorikristallin viereiselle nojatuolille, tarkoituksena katsella niitä tripin aikana. Tein iPodille soittolistan eri vinkkien mukaan. Päädyin melko rauhallisiin kappaleisiin ja "huppukohdalle" eli noin 2 tunnin paikkelle varasin gregoriaanista kirkkolaulua. Söin sinä aamuna vain kevyesti ja paastosin 5 tuntia ennen sienten nauttimista. Kävin myös saunassa puhdistautumassa jossa vielä ääneen kerroin intentioni, pyysin suojelusta ja ohjausta sekä ilmoitin, että kaikki "sopimukset" joita mahdollisesti tekisin sienten vaikutuksen alaisena eivät olisi pitäviä enkä olisi niistä vastuussa (mielessäni oli Jan Kounen: Other Worlds -dokumentti jossa Jan pyytää kasvottoman naishengen tulemaan sisäänsä, tälläistä tulisi -ehdottomasti- välttää.) Oikeastaan minua ei jännittänyt tippaakaan, tuntui suorastaan luonnolliselta ja "tutulta" syödä sieniä. Kuitenkin 2 tuntia ennen nauttimista alkoi pelko hiipiä mieleeni.

Trippi: Ilmoitin puolisolleni puhelimessa, että nyt otan ne. Klo oli 17:50. Avaan minigrip pussin jossa sienet ovat. Jännitys oli todella kova. Silloin iski ajatus, että älä tee tätä. Karaisin mieleni ja mietin, että pakko se on joskus tehdä. "eikä ole!" mieleni sanoi vastaan. Tajusin, että jos pitkittelen saatan jättää koko jutun väliin niinpä pistin äkkiä osan sienistä suuhuni. Maku oli melko mieto. Nopeasti loputkin suuhun ja pureskelin ne oikein kunnolla puruksi ennen kuin nielaisin. Jännitti ja hieman tärisytti. Menin sohvalle makaamaan ja otin peiton päälle.

Ensimmäiset 20 minuuttia meni jännittäessä ja odottaessa. Tunsin vain fyysisiä tuntemuksia jotka eivät olleet mieluisia. Vatsaani kivisti ja olo oli muutenkin hieman huono, oksetti ja suuhun tuli sylkeä "Nyt et perkele oksenna!" ajattelin. Kävin varmuuden vuoksi vessassa ja pystyyn nouseminen tuntui pahentavan tilaani. Kirjoitin lapulle, että jos minut löydetään kuolleena se johtui siitä, että sienet eivät ehkä olleet täysin kuivia (ne eivät olleet rapean kuivia) ja että olen kuollut johonkin homemyrkytykseen.

40 minuutin kohdalla olo oli kuin kaato kännissä. Askeleet horjuivat, oli pahoinvoiva olo ja ihoa kirsti, nipisti, raajoja puudutti. 50 minuutin kohdalla alkoi tulla oikeasti hyvä olo. En nähnyt visuaaleja tai muuta mutta fillis oli kova, kirjoitin tässä vaiheessa lapulle "50 min mennyt, nyt jo kokeilemisen arvoista ja vielä huippu tulossa?!" Tästä 10 minuuttia eli tunti nauttimisesta kirjoitin viimeisen lappuni "Tunti vasta mennyt! En voi uskoa miten mahtavaa, voiko tämä muka tästä vielä parantua?!"

1 tunnin jälkeen makasin sohvalla mutta en juuri nähnyt visuaaleja. Otin glowstickit käteen ja heiluttelin niitä silmieni edessä ja yhtäkkiä: Värejä. VÄREJÄ! Miten ihania värit ovat!! Painoin ne naamaani vasten ja niistä tuleva valo suljettujen silmieni läpi näytti minulle universumin ja koko todellisuuden geometrisen rakenteen. Näin miten kaikki koostui pienen pienestä geometriasta, kuin jostain atzteekkien koristeista! Oi miten janosin VÄREJÄ! Hankasin glowstickejä päähäni ja takaraivooni ja tuntui kuin janoiset aivoni olisivat juoneet värejä. Tässä vaiheessa trippini räjähti kunnolla käyntiin.

On mahdotonta kirjoittaa trippiä enää kronologisesti ja tuntuu, että olen unohtanut 90% kaikesta mitä näin ja koin mutta kerron sitä mukaan kun muistan:

Koko trippi oli oivallusta oivalluksen perään. Tajusin vain kaiken ja kaikki oli yhtäkkiä niin selkeää. Everything made sense! Palaset loksahtvat paikallaan ja kaikki maailmassa löysi oman luonnollisen paikkansa. Koko universumin on kuin kellokoneisto, kaikki toimii juuri niinkuin pitää ja tarkoituksenmukaisesti. Kaikki mikä tapahtuu on tarkoitettu. Ymmärsin kaiken, tiesin kaiken! Egoni kysyi heti joko "Miksi pyramidit rakennettiin?" tai "Miten pyramidit rakennettiin?" ja oloni oli kuin syvä huokaus "Miten turha kysymys!" tajusin miten turhia kysymyksiä mielemme kyselevät. Mitä väliä?! Mitä merkitystä sillä on minulle ja elämälleni, tälle hetkelle?

Vatsaani edelleen kivisti ja muistin lukeneeni, että kehon signaaleja ei osaa tulkita oikein tripin aikana joten mietin onko se vessa hätä? Nälkä? Sitten tajusin ettei se mikään väärintulkinta ole, vatsani päällä on kerrostalonkokoinen kasa mustaa! Leikkasin sen juuresta poikki valotikuillani samalla kuin puhdistin itseäni. Olo keveni heti. Myös kivesteni kohdalla oli paljon mustaa ja ryhdyin puhdistamaan sitä aluetta. Ymmärsin, että seksuaalisuuttani puhdistetaan. Tajusin seksuaalisuuden todellisen luonteen ja sen miten porno on todella repivää. Ymmärsin myös sen miten seksuaalisuus ja sukupuolielimet todella edustavat luovuutta ja elämää. Luovuuteni oli tukossa ja sitä avattiin.

Näin puolisoni ja tajusin miten ihana hän on! Miten rakastinkaan häntä ja miten kaikki josta hän on minulle puhunut mutta en ole ymmärtänyt, nyt tajusin. Kaiken tämän ajan hän oli ollut oikeassa niin monessa asiassa! Oivalsin niin paljon ja kaikki oli vaan niin SELKEÄÄ. Halusin tehdä lapsia! Lapset tuovat elämää maailmaan! Lapset ovat elämän energiaa. Melkein kuin elämän tarkoitus olisi saada lapsia. Kaipasin niin paljon värejä ja elämää! Sattumoisin myös Klonkku (nimimerkkillä, ei siis Sormusten herrasta :D) tuli mieleeni ja näin miten mahtava tyyppi hän on! Klonkku on nähnyt elämän! Halusin kertoa miten kaikki vastoinkäymiset ongelmat ovat turhia ja miten niistä voisi nousta ylös kunnes tajusin ettei ole mitään mitä voisin hänelle kertoa. Hän tietää jo, hän tietää! Miten mahtavaa!! Näin myös erään ystäväni ja tajusin miksi hän on minulle niin rakas, hän herättää minussa luovuudeen (tämän ystävän kanssa teen yleensä extempore-juttuja ja repäisyjä)

Peili: Jossain vaiheessa päätin myös katsoa peiliin. Se oli melko mielenkiintoinen kokemus. Ensi alkuun hieman säikähdin sillä katsoessani peilikuvaani kasvoni tummuivat aivan mustiksi ja vain silmät katsoivat takaisin. Välillä kasvot palasivat mutta ”muumoituivat” pois ja jälleen vain silmät jäivät. Peilikuvassani oli myös jotain kummaa. Mieleeni tuli pelko, että mitä jos peilikuvani onkin jokin henki joka yrittää saada minut vangiksi peilimaailmaan jotta se itse pääsisi vapaaksi ”oikeaan” maailmaan. Ilmoitin ääneen, että hänellä ei ole mitään asiaa tänne eikä mitään asiaa minuun. Näytti kuin kuvani olisi hieman ärtynyt mutta sitten se laantui. Peilikuvaani on miltei mahdonton kuvailla mutta sain useita eri oivalluksia itsestäni. Siitä millaiselta näytän ja kuka todella olen, kuinka minun tulisi hymyillä enemmän. Myös sen tajusin, että silmät todella ovat sielun peili. Kasvot ja ilmeet voivat muuttua mutta silmät pysyvät, ne eivät valehtele.

Peililtä menin taas sohvalle ja jatkoin itseni energeettistä puhdistamista. Tajusin, että minullehan tehdään hoitoa! (olen siis aikaisemmin ollut energiahoidoissa joissa on tarkoituksena puhdistaa energiakehoa) En ollut missään ”sekavassa” kuvittelumaailmassa vaan ihan selväpäisenä ”täällä”. Olin vain korkeammissa energioissa jolloin pääsen enemmän sielutietoisuuteen, siis enemmän itseeni. Olo oli aivan mahtava! Sanoinkuvaamaton. Joudun toistamaan saman mantran jota kuulee kaikkialla: vain tripin kokeneet tietävät miltä se tuntuu. Tosin olin samantyyppistä tuntenut juuri energia hoidoissa mutta en näin intensiivisesti. Mieleeni tuli Nikola Teslan lausahdus “If you want to find the secrets of the universe, think in terms of energy, frequency and vibration.” Kuinka oikeassa Tesla olikaan!

Lähes koko tripin minua kyllä vaivasi ns. kertoja/selostaja joka koko ajan koitti pukea kokemaani sanoiksi ja mietti miten se mm. taikasieni.net foorumille tästäkin kertoo, miten kerron puolisolleni jne jne. Ääni alkoi pikkuhiljaa ärsyttämään sillä en pystynyt täysillä uppoutumaan kokemukseen kun "toinen" kokoajan selittää kokemusta. Onneksi silloin tällöin sain sen taka-alalle ja pystyin nauttimaan kaikesta kokonaisvaltaisesti.

Tämä viesti paisuu nyt niin isoksi, että taitaa olla parasta lopettaa. Lyhyesti vielä: menin vielä loppuvaiheessa käymään terassilla. Miten mahtavaa luonto onkaan! Ne tuoksut, se fiilis! Kissamme hyppäsi puskasta ja tuli luokseni purisemaan. Olen aina ollut koiraihminen, pidän kissoista kuten kaikista eläimistä mutta muuten suorastaan vihaan niitä. Tottelemattomat, itsepäiset, itsenäiset... argh! Nyt kuitenkin näin miten mahtava kissa on! Kissa edustaa elämää! Ei ihme, että faaraot pitivät paljon kissoja. Sillä hetkellä ihastuin kissoihin ja tajusin miten koirat todella edustavat tottelevaista, kyseenalaistamatonta palvelijaa. Näin karrikoiden. Vapauduin niin monesta asiasta tripin aikana, että HUHHUH!

Seuraavana päivänä päässä jyskytti aivan kuin aivoni olisivat kärähtäneet. Enkä toisaalta ihmettele, informaation määrä oli valtava. Olin alkuun miettinyt, että riittääkö tuo 2,5g ja miten esim. Klonkku ei ole ottanut sitä enempää? "Itse otan ainakin 5g heti kun pystyn" olin ajatellut. Nyt huomaan, että 2,5g riitti aivan mainiosti, oli ehkä vähän liikaakin! Voin vain äimistellä millainen trippi tulee juuri esim. 5g annoksella.

Kokonaisuutena: Ylitti -kaikki- toiveeni. Aivan uskomattoman mahtavaa. Opin, oivalsin ja ymmärsin NIIN paljon. Valaistuin. Pyysin matkaa itseeni ja sen myös sain. Sienet, mikä uskomaton voima niin pieniin voi kätkeytyä! En voi kuin antaa hiljaisen kunnioitukseni näille elämää avaaville organismeille. Laitan kyllä hyvää viestiä kiertämään, se on varma. Koen kyllä, että valmistautuminen on kaiken A ja O, set and setting, niinkuin kaikki aina sanovat.
"If you want to find the secrets of the Universe, think in terms of energy, frequency and vibration." -Nikola Tesla


Poissa Klonkku

    • Viestejä: 1 229
    • Karma: 134
    • Profiili
Hemmetin hieno valmistautuminen tripille! Itsekin koen valmistautumisen erittäin tärkeänä osana jo itse trippiä. Tripin suunnittelu, tarkoituksen löytäminen ja tekemisen keksiminen antavat mielenrauhan tripille lähtemiseen.

Kokemus kuulosti elämää ja ajattelutapoja muuttavalta. Parantavalta.
Nauroin ääneen glowstickien hankaamiselle. :D Hauska mielukuva! Mutta sillä hetkellä se on ollut juuri oikea tapa nauttia niistä. :) Azteekkikuviot ovat itsellenikin tuttuja. Ja kissat ovat upeita olentoja. Luulin itsekin kauan olevani koiraihminen, mutta nykyään olen kallistunut jo enemmän kissojen puoleen.

On outoa, miten tripillä arkiset ajatukset ovat turhia, ja itsestäänselvyydet tärkeitä. Ehkäpä se onkin yksi opettavaisimmista asioista: oppii nauttimaan asioista, jotka olivat kokoajan edessäsi, muttet vain huomannut niitä.

Kiitos jakamisesta! ^-^ Pidän ensitrippitarinoista. Niiden kautta omatkin muistot palaavat.

Täytyy vielä tähän loppuun korjata, että olen kyllä ottanut nykyään jo useampiakin suurehkoja (>4g) annoksia, vaikka todella pitkään vierastin ajatusta. Ja omalla kohdallani koen, että niin oli hyvä. Osasin kohdata sen itselleni oikeammin. Ja nyttemmin olen päättänyt, että annoskoko, joka sallii vielä omat selvät ajatukset, on kaltaiselleni trippaajalle paras, sillä ehkä hienointa tripissä onkin kaiken selvyys. ;)
Elämän tarkoitus on tehdä sitä, mitä oikeasti haluaa, mutta satuttamatta toisia.