muutamia yksilöitähän löytyi ja ne tuli kuivattua.noin 5 grammaa tuli valmista kuivaa rouhetta.rouheet jogurtin sekaan ja kurkusta alas.noin 40min päästä nauttimisesta alkoi väsyttämään.musiikkia tuli kuunneltua ja se kuulosti mukavan tasaiselta.mitään visuaaleja ei tullut,mutta olo oli kivan rauhallinen.kokemus ei ollut mitenkään voimakas,mutta olo oli mukava.väsymys voitti aika nopeasti, kello oli jo jotain 3 aamuyöllä.ja uni ainakin maistui...eikä herätyskellon herätysvoimakaan aamulla riittänyt=).kaikin puolin oli ihan mukavaa.mahakaan ei edes mennyt sekaisin, eikä olo ollut ollenkaan epämiellyttävä.

Muistakaahan kuivata huolellisesti "hiljaa hyvä tulee" ainakin se 3 kuukautta, mielummin 5 tai kuten itselläkin on nyt yli vuoden kuivattuja niin aromistakin haistaa, että tavara on vahvaa. Kuivatessa myrkylliset aineet muuntuvat psykoaktiivisiksi, joten tulee tuplahyöty.

Myöskin, aina shamaaniasioiden kanssa kannattaa olla varovainen: henkimaailmassa voi eksyä ilman opasta eikä enää löydä kotiin esm. kannabispsykoosi.

Ei pidä leikkiä asioiden kanssa, mitä ei tunne.

Pikkasen omia kokemuksia Amanita muscariasta

Tänä syksynä tuli kolmeen otteeseen kuukauden sisällä kokeiltua kyseistä "herkkua". Syötyä tuli vain lakin punainen osa, jonka olin kuivannut kasvikuivurilla. Kaiken kaikkiaan lakkeja tuli syötyä n. 30 ja niiden kuivattu silppu oli sekoitettu aineiden tasaisen jakautumisen takaamiseksi. Annostusmittana käytin erowidin grammamittaa. http://www.erowid.org/plants/amanitas/amanitas_dose.shtml


Ekalla kerralla söin kuivatut sienet sellaisenaan ja onnistuin saamaan ne veden avulla kurkusta alas. Pureskella ei tehnyt hirveästi mieli kun maku on mitä on. Painoa kuivatulla tuoteella oli 4,3 grammaa.

19.00: Sienet alas veden avulla.

23.55: lievää huimausta

00.10: syljen eritys lisääntynyt lievästi. Väsyttää

00.30: nukkumaan

*

09.00: herääminen oikein hyvin nukutun yön jälkeen


----------------------

Toisella kerralla annostus oli 6 grammaa. Keitin kuivattuja sieniä hiljalleen n. 15 minuuttia, jonka jälkeen lisäsin mukaan kaksi teepussia ja pari ruokalusikallista sokeria. Maku oli siedettävä.

22.00: tee alas ja sienistä noin puolet. Sienten nieleminen tuotti suuria vaikeuksia. Suutuntuma oli vain niin luonnoton.

22.50: syljen eritys lisääntynyt hieman (pari kertaa sai kaydä sylkemässä)

00.30: väsyttää, joten nukkumaan

*

10.00: herääminen hyvin nukutun yön jälkeen


--------------------

Kolmannella kerralla nostin annostuksen 12 grammaan. Valmistin teetä samaan tapaan kuin edellisellä kerralla paitsi, että seos kiehui hiljalleen n. 30 minuuttia. Maku oli aivan kamottava, joten lisäsin n. neljä ruokalusikallista sokeria. Ei auttanut, maku edelleen sanoinkuvaamaton. Päätin vetäistä litkun naamaan vaikka väkisin.

20.50: juotu puoli litraa kuolemalta maistuvaa "teetä". Yritetty ihan tosissaan syödä myös sieniä, mutta niiden nielemisen yrittäminen ja yökkääminen takaisin kuppiin useammin kuin kerran sai minut toteamaan, että joo ei.

21.10: syljen eritys lisääntynyt huomattavasti

21.30: kyllästytty syljen nielemiseen ja haettu vessasta vati sylkemistä varten

22.30: syljen eritys palannut normaaliksi

00.45: nukkumaan

*

09.00: herääminen unirikkaan yön jälkeen


-----------------

Kaiken kaikkiaan söin siis n. 30 erikokoista lakkia kuivattuna ilman mitään psykedeelisiä vaikutuksia. Lukemieni käyttökokemuksien perusteella ihmiset ovat saaneet jonkinlaisia breakthrough-kokemuksia jopa yhdellä sienellä ja viimeistään kahdeksan kuivatun gramman pitäsi kuljettaa henkilö jonnekkin aivan muualle. Minulle siis 12 grammaa ei saa aikaan mitän muuta kuin syljen erityksen lisääntymisen, joten annostuksen tulisi siis olla huomattavasti suurempi.

En kuitenkaan todennäköisesti enää aio kokeilla kyseistä sientä, koska a) maku ja b) pelkään, että sieni jotenkin vain pelleilee kanssani ja jos otan vielä huomattavasti isomman annoksen, syöksee se minut helvettiin. En siis kaipaa tältä sieneltä mitään shamanistista initiaatiokokemusta.

Pelosta vielä: iso osa Amanita muscaria-kokemuksista, joita olen netissä lukenut ovat olleet helvetillisiä. Mielessäni on käynyt, että onko mahdollista, että kehoni olisi lukemani takia jotenkin alitajuisesti "hylkinyt" kyseisen sienen vaikuttavia ainesosia ja näinollen vaikutukset jäivät syljen eritykseen. Tämä on siis vain omaa pohdintaani. En omaa minkäänlaista tieteellistä taustaa.

Täytyy vielä todeta, että "oikean" tiedon löytäminen tämän sienen kohdalta on vaikeaa. Netissä erowid mukaanlukien pyörii annostuksen, valmistuksen, syötävän osan ja vaikutusten suhteen aivan valtavan paljon erilaista tietoa. Se mikä toimii tämän sienen kohdalla yhdelle, ei välttämättä tee mitään toiselle. Tästä syystä omiakaan kokemuksiani ei voi pitää minkäänlaisena ohjeena toiselle henkilölle.

Positiivisena puolena voisi mainita hyvin nukutut yöt. Sieni toimii ainakin minun kohdallani jonkilaisena unilääkkeenä.

Minäkin olen muutaman kerran syönyt kärpässieniä eri kokoisilla annoksilla. Olen kuorinut heltat pois niinkuin on neuvottu ja vähintään muutaman kuukauden ovat kuivaneet. Eipä nuista kummoisia oloja ole saanut ja pahaltahan ne maistuvat. Lievästi rauhoittava vaikutus niillä on ollut ja kerran monen kourallisen jälkeen kävi päässä ehkä sekunnin mittainen outo surahdus. Hieman ovat lämpöä myös nostaneet.

Olen kerännyt sienet maantien varresta, että kaikki mahdolliset myrkyt niihin on kertynyt jos ei muuta. Pari viikkoa sitten lensi lähes sata kuivattua ja silputtua kärpässientä roskiin. Onhan noita tänä syksynäkin tullut metsässä liikkuessa vastaan, mutta minun puolesta saavat jäädä sinne. Tuskin tulen enää niitä syömään kun selvästikään ainakaan minulla eivät toimi.

Kärpässienillä olen nyt kahdesti kokeillut. Molemmilla kerroilla varsinainen psykedeelinen osa on ollut poissa, mikä on ollut pettymys. Toisaalta narkoottiset vaikutukset ovat olleet niin voimakkaita että huh. Eka annos oli 4 gramma, toinen 10 grammaa. Tuo 4 grammaa oli siitä mielenkiintoinen, että se melkein aiheutti selkounen (näin unta ja mietin koko ajan, että miten voin olla täälä, vaikka äsken menin nukkumaan, ei kuitenkaan sytyttänyt että olisin nähnyt unta). Odotin tämän selkounivaiheen tulevan voimakkampana 10 gramalla, vaan ei. Tässä vähän muistiinpanoja, kirjoitettu aineen vaikutuksen alaisena, eli voi olla hieman sekavuutta, mutta mielestäni juuri näin aineen vaikutukset tulevat parhaiten esille.

Annos 4 g
30min:   Rentoutumista, hieman "tajunnankirkkautta" (mahd placebo) EI NAUSEAA!
1h20min: Viellä ennemän rentoutumista -paljon haukottelua. Nipistelen käsivarsieni ihoa, koska kädet tuntuvat puutuneilta
1h30min: Päässä heittää vähän, ehkä pieniä ongelmia tasapainossa. Sohvalla makoilu tuntuu mukavalta ja turvalliselta. Ehkä ihan pieniä vatsanväänteitä
2h: Todella kovaa väsymystä,  meinaa nukahtaa.
2h 20 min: Väsymys sen kuin kovenee, syljen eritys on hieman lisääntynyt, pientä ajatuksenvirtaa. Sisäinen dialogi aika merkittävästi vähentynyt
2h 30 min Fyysinen pahoinvointi tuntuu vähän kovenevan (Tässä vaiheessa?)
3h 30 min: Jaa, jokohan se on ohi? Kävin ulkona pimeässä ja sateessa kävelemässä (mikä oli mahtavaa!)ja funtsin asioita. Olo tuntui ja tuntuu edelleen
hyvältä.

Tämä eka neljä grammaa oli sitten ihka ensimmäinen trippini alkoholia oudommalla tavaralla, mikä tietysti vaikutti siihen että kaikki oli jännää ja kiinnostavaa.

Seuraavassa keississä oli vähän enemmän väriä

10g
0000 Syön sienet
55 min Todella pyörryttävä olo, väsymystä. Nuppi heittää. Keveä olo. Tuntoaisti heikkenee. Syljen eritystyä. Jotain ON
tekeillä
61 min päätä heittää vielä enemmän. Visuaaleja yrittää tunkea
70 min suottaapi olla, että kohta lentää laatta. Ei vittu
74 yritän seurata Joe rogan experience podcastia, mutta eihän siitä tule vittuakaan. Ei vaan psty keskittyy.
??: päässä vitun sekava olo, olin nukahtaa sohvalle. Kuulen  jynkkäävää bassoääntä sohvalla maatessani, nyt ei kuuluu mitään. Meinasin pelästyä,
luulin näkeväni aaveen telkkarin ruudussa mutta se olinkin minä (mulla on valkoinen t-paita päällä). vähän hikoilua. Kusen tuntu suussa
1h 46 haluttaa kuunnella räppiä
1h 47 Turhaa kamaa nää sienet
2h Oon ihan vitun nälkäinen
2h 5 min Ei enään niin pljoa nauseeaa, mutta kun laittaa silmät kiinni, kaikki aaltoilee ja välkkyy.
2h 20 min Aivot käy ihan vitun kierroksilla, ihan kuin tää aine haluais näyttää mulle jotakin, ,mutta en ota sitä vastaan. prkl
 2h 32 min Aika tylsää ainetta on tää kyllä. Päästä heittää, ja on kyllä tiettyä milenkirkkkautta. siinäpä se
2h 45 min taittaa huippu lähestyä päänsisällä kiihtyy kaikki kokoaja
4h 30 min Tuntuu että vasta NYT se huippu iski!. Mulla ei oo harhauttavia ajatuksia, ei hallusinaatioita, mutta silti pääkopassa tuntuu raksuttavan
ihan vitun lujaa -ja kiiihtuvällä tahdilla. Kuin formula kulkis kilparadalla aina välillä käänöksissä hidastaen ja suorilla kiihdyttäen.
Mieli on aivan kirkas ja tuntuu siltä, etttä pysyn tarkastelemaan omaa itseäni erittäin objektiivisesta näkökulmasta. 
Saapa nähdä kuinka sekopäisiä unia saan sitten tällä.
5h  35 min kehon liikkeet tuntuu tuhatkertaisilta,huh.
6 h Tyhmä ja väsynyt olo. Kiihdyttäminen loppunut ja keskinopeuskin on jo aikaa sitten tippunut normaalitasolle.
6h 5 min joo, selkeesti ollaan takasin siellä 55 minuutin tasolla ja menossa alas päin. Kehon liikeetkään ei tunnu enää sellaisilta tuhatkertaisilta.
----------
Mainittakoon, että nuo mainitut visuaaliset tehosteet tuon 10 gramman vaikutuksen alla ei todellakaan ollut niin hienoja kuin miltä  kuulostavat.

Näissä Amanitoissahan on paljon tekijöitä, jotka vaikutta matkan laatuun: milloin sienet on poimittu, mistä ne on poimittu ja onko sieni pallomainen vai auennut (tietääkseni noi pallmoiset on parhaita psykedeelisyyden kannalta). Nämä mun sienet ei mitä ilmeisemmin olleet mitään parasta laatua, mutta en näin jäljestä päin ajatellen tiedä, välittäisinkö edes kokea kunnollista kärpäsienitrippiä, on sen verran arvaamatonta touhua tuo.

No, onneksi on nyt Golden teacheria kasvamassa ja varttumassa, eiköhän niillä saada jo sitten kunnollisia trippejä. 

Olen ollut sienten kanssa tekemisissä muutaman vuoden, ja lähinnä vain semejä nauttinut. Kuitenkin myös kärppikset alkoivat kiinnostaa, joten luin aiheesta paljon eri artikkeleita/tutkimuksia/palstoja ja etenkin shamaanit sientensä kanssa oli mielenkiintoista luettavaa Ahmin itseeni kaiken tiedon mitä käsiini sain. Joten eräänä kauniina alkusyksyn päivänä päätin käydä keräämässä itselleni erittäin hienoja ja tietynlaista pienen pelon sekaista kunnioitusta aiheuttavia sieniä, amanita muscariaa. Tässä olisi pieni raportti aivan alusta loppuun asti, toivottavasti tästä on jollekin jotain hyötyä!

Keräys:
Sienten kasvupaikkana oli vanha kuusimetsä asutuksen lähellä, jossa kärpässieniä kasvoi pienellä alueella hyvin runsaasti. Alueella on lenkkipolkuja, mutta autotie on melko kaukana. Mainio spotti siis. Keräsin kaikki hyvin punertavat aikuiset ja pallomaiset nuoret sienet, haalistuneet ja kovin reikäiset jätin metsään. Kelpuutin siis vain valioyksilöt. Otin mukaani ainoastaan lakit ja piilottelin varret jonnekin pusikkoon kaiken varalta Lopulta minulla oli n. 60kpl amanitojen lakkeja pussi täynnä ja suunnistin kotiin puhdistushommiin.

Puhdistus:
Puhdistin lakkien pinnat sieniharjalla mahdollisista roskista ja poistin lakeista heltat. Rapsuttelin helttoja mahdollisimman hellävaraisesti, jotta lakin nahka kärsisi mahdollisimman vähän puhdistusprosessista. Tein mahdollisimman tarkkaa työtä, ja sain poistettua 98% heltat lakeista. Eli jäljelle jäi vain lakin mahtavan punainen nahka, jossa saattoi olla muutama riekale helttaa. Jätin nahkaan myös sitä keltaista aluetta, joka on monien lähteiden mukaan melko stydiä. En havainnut lakeissani yhtäkään matoa. Laitoin lakkien nahat leivinpaperille odottamaan siirtoa jääkaapin päällä olevaan kaappiin/jääkaapin päällä olevaan lämpimään tilaan. Lämpötila kyseisillä paikoilla on n. 25-30°C. Sain neljä leivinpaperiarkkia täyteen puhdistetuista lakeista.

Kuivatus:
Esikuivausprosessin aikana lakit kutistuivat huomattavasti. Useiden muiden kokemuksista poiketen en havainnut voimakasta epämiellyttävää hajua, pieni kuivahtaneen amanitan tuoksu kävi nenään niitä läheltä nuuhkaistaessa. Lakkini eivät homehtuneet parin viikon esikuivatuksen aikana, joka voi johtua siitä, että käytin alustana leivinpaperia enkä sanomalehteä. Leivinpaperi ei ime itseensä nestettä eikä sitä tarvitse vaihtaa. En myöskään laittanut sienten päälle toista arkkia leivinpaperia, joka olisi tukkinut ilmanvaihdon ja aiheuttanut mahdollisesti homehtumisen. Myös helttojen huolellinen poisto on tärkeää homehtumisen ehkäisemisessä. Esikuivatuksen jälkeen lakit olivat "kuivia". Ne eivät vielä siis napsahdelleet sormissa poikki kuin sipsit, mutta suurin osa nesteestä oli jo haihtunut. Laitoin esikuivatetut lakit uuniin (kaksi pellillistä) 10h ajaksi yön yli ja paahdoin niitä hieman raollaan olevassa uunissa 70-80°C (käytössäni on vanha uuni, tökkäsin pellille mukaan yllättävän tarkan lihalämpötilamittarin). Edelleenkään en havainnut mitään epämiellyttävää hajua, ehkä lähinnä mietoa paahtuneen sienen tuoksua. Sienistäni ei valunut mitään nestettä leivinpaperille uunissa ollessaan, joten oletan esikuivatukseni onnistuneen. Aamulla otin sienet pois uunista (lakit olivat hyvin rapsakoita), laskin lakit eri annoksiin (esim. 2 keskikokoista lakkia + 2 pallolakkia), murskasin ne morttelissa ja laitoin eri annokset pieniin minigrip pusseihin merkintöjen kanssa. Tein erilaisia sienimurskasekoituksia lakkien koon ja pallomaisten lakkien mukaan. Annokset vaihtelivat viidestä lakista kymmeneen ja tein myös yhden sienimurskapussin, josta voin ottaa tarvittaessa lisää, jos siltä tuntuu.

Sienten nauttiminen ja kokemukset:
Ensimmäinen kosketukseni amanitojen maailmaan oli 5 keskikokoista lakkia sekoitettuna puolukkarahkaan. Sienipuolukkarahka oli yllättävän hyvää: mukavan marjaisa maku, jossa oli hieman paahtuneen sienen vivahdetta. Nautin sienet semityhjään vatsaan. Huomasin sienten vaikutukset n. 40 min jälkeen nauttimisesta. En halunnut tehdä mitään keskittymistä vaativaa esim. keskittymistä vaativien pelien pelaamista. Halusin kuunnella musiikkia ja laittaa silmät kiinni. Minulle tuli rauhallinen ja hieman unettava olo. En tuntenut ollenkaan pahoinvointia, mutta pientä päässä pyörimistä ja askeleen epävarmuutta oli havaittavissa. Ajan kuluessa näin silmäkulmissani valonvälähdyksiä ja näkökenttäni oli hieman "sumea". Näin puhelimeni näytössä asioita mitä siellä ei tapahtunut (liikettä ja välähdyksiä). Kävin ulkona kävelemässä ja askeleet maata vasten tuntuivat hassuilta, kävelyni veti minua jostain syystä koko ajan vasemmalle Musiikki tuntui erittäin hyvälle ja jossain vaiheessa eläydyin siihen kokonaan mieleltäni sekä liikkeiltäni. Huomasin tupakoinnin vaikuttavan amanitojen kanssa ja minulle tuli aina röökin jälkeen hieman heikko olo johtuen varmaankin verenpaineen noususta sekä muista nikotiinin vaikutuksista. Säikähdin hieman, kun erään röökin jälkeen tuli kylmäkuuma-aalto, jonka aikana sydämeni tykytti aika kovaa ja kylmää hikeä pukkasi. Tunsin ehkä hieman nauseaakin ja pientä ahdistusta oli havaittavissa. Olo meni kuitenkin ohi, kun menin sohvalle makaamaan silmät kiinni ja ajattelin kaikkea mukavaa ja keskityin olon poismenemiseen. Katselin koneelta dokumentteja ja lopulta menin nukkumaan Seuraavana päivänä olo oli ihan normaali, vatsa ei ollut sekaisin eikä muitakaan negatiivisia vaikutuksia ilmennyt.

Loppusanat:
Kokeilu oli kokemisen arvoinen ja aion ottaa amanitaa hieman suurempina annoksina tulevaisuudessa. Mielestäni kyseinen sieni on saanut huonon maineen turhaan: sitä ei osata useissa tapauksissa valmistaa/nauttia oikein ja näin ollen kokemukset ovat mitä ovat. Itse kunnioitan sieniä ja luontoa ylipäänsä, eikä sienien päämäärä ole minulle pään saaminen sekaisin. Sienet ovat kuin pieniä avaimia, joilla voimme saada avattua päämme sisällä olevia lukkoja. Emme kuitenkaan aina tiedä, mitä niiden ovien takana on.