Moi!

Psykedeeliseen matkaan vaikuttaa useat asiat. Olen huomannut, että seura ja paikka ovat minulla ne suurimmat tekijät.
Trippi voi olla hyvinkin erilainen eri henkilöiden kanssa ja eri ympäristöissä. Yksin asunnossani matkatessa, minulla on ollut pari lähes identtistä trippiä.

Viimeaikoina olen suosinut ulkona luonnossa matkaamista, ja tällähetkellä en uskalla ottaa isoja annoksia yksin.
Yksin olen joskus vaivaantunut siitä, ettei mistään tunnu tulevan tripillä mitään. Kaverin kanssa tämä sensijaan rupeaa naurattamaan, ja tekee tripistä hauskan.

Kannattaa panostaa huolella siihen set&settingiin ja kokeilla ensin pienemmillä annoksilla. Nousujen aikana on mukava puuhastella jotain, ennemmin kuin vain odotella nousua. Joku peli esimerkiksi voisi olla hyvä.

En saannut sisäistä keskustelua pysähdettyä.
Kaipaan sitä tilaa jota mulla on joskus ollut trippailettaessani, tila jossa voin olla tarkkailija eikä pohdiskelija.

Vakiinnuta tilasi tarkkailijana ensin selvinpäin, aktiivinen meditaatioharjoitus on hyvä runko. Meditatiivinen elämäntapa auttaa sinua olemaan paikalla myös tilanteissa joissa mieli kaappaa sinut (tarkkailijan) tekijäksi. Et enää koe tarvetta sisäisten keskustelujen kokonaan lopettamiselle, niistä tulee yksinkertaisesti työkalun (mielen) osia jotka eivät ime sinua kokonaan.

Ehkä minussa pilee jokin sisäinen ahdistus joka sitten korostui kun otin sieniä, se voisi parhaimassa tapauksessa hävitä jos taas ottaisin. Mutta pelkään pahoin että se ehkä voisi pahentua?

Yksilökohtaista, mutta sienimyllerryksen ehdoton hyväksyntä vapauttaa kouriintuntuvasti. Useimmiten ahdistus ei poistu lopullisesti pelkästään vaikutuksen alaisena sen tekijöistä irtauduttua, vaan osoittaa paikan johon löydät helpommin uudelleen kun matkan jälkeen harjoitat tietoisuuttasi. Huomaa, että tämä paikka ei ole konseptien käsitettävissä etkä löydä sinne jos etsit. Se on jo sinussa. En osaa käyttää dualistista kieltä tarkemmin selittääkseni, mutta suosittelen että tutkit mielesi toimintaa ennen trippiä. 

Edit. Minkävuoksi ylipäätään haluaisit taas ottaa? Siks että niitä nyt sattuu olemaan? Puhtaan kokemuksen, ja mieluusti miellyttävän? Kysyit että mitä teet väärin, suhteessa mihin?
Vaikuttas siltä, että oot oppinu itestäs melkolailla. Mitä muuta haluat?

Olen aika hyvä mieleni kanssa näin selvin päin, mutta sienitten kanssa niin on vaikeaa pysyä kasassa. Se onnistuu mutta on myös ahdistavaa, menee sellaiseksi kamppailuksi sen sijaan että uskaltaisin heittäytyä.

Itsellä on usein mennyt maailma erittäin sekavaksi jos olen yrittänyt väkisin pitää kiinni arkitodellisuudesta (vai miksi tätä sanoisi). Toki se irti päästäminen voi olla hankalaa juuri siinä tilassa.
Tätä on useinmiten tapahtunut vähän suuremmilla annoksilla, mutta jotka ovat tuntuneet jäävän vähän vajaiksi, viimeksi 4g cubensiksia teki tämän. Yritin jostain syystä pitää maailmankuvani sellaisena kuin se selvänä oli ja ahdistus alkoi iskeä kun niinkin yksinkertaiset käsitteet kuin pitkä ja lyhyt alkoivat tuntua hankalilta sisäistää... ja vielä muuta ajatusmyllerrystä... makoilin joitakin tunteja sohvalla ja puristin vilttiä käsissäni... ilmeisesti saadakseni edes jonkinlaisen yhteyden todellisuuteen... jälkeenpäin oli erittäin hyvä olo kuitenkin.

Se on se hitsin negatiivisuus, en usko että siitä on varsinaista hyötyä. Vaikka monet sanoo että siitäkin oppii. Parempi olisi pysyä positiivisena, siinä voi oppia mielestäni enemmän ja nauttia enemmän ilman että tulee kakat housuihin.

Uskon itse voimakkaasti että negatiivisten ajatusten prosessoinnista on hyötyä, joka "huonolla" tripilläni on ollut positiivisia vaikutuksia jälkikäteen. Usein hankaloiden olotilojen jälkeen tulee suuri helpotuksen tunne, ja maailma vaikuttaa selkeämmältä. Kyse taitaa olla vain omista alitajuisista jutuista jotka täytyy saada järjestykseen, tai näin uskoisin ainakin.

Suosin itse suurempien annosten ottamista yksin, hiljaisessa ja mielellään pimeässä tilassa, silmät suljettuna maaten selälläni. Se helpottaa itselläni syventymistä itse trippiin. Makoilen siis ainakin ensimmäiset tunnit nousun ja huipun ajan, ja laskujen tullessa tunnen oloni yleensä virkeämmäksi ja alan tekemään jotain.

Suosittelisin kokeilemaan isompaa annosta semejä, (+3g) ja makoilemaan yksin pimeydessä koittaen tyhjentää mieli mahdollisimman hyvin nousujen alkaessa, ja lähtemistä luonnon helmaan huippujen mentyä ohi.

Ps. toi Super Hansin ohje on varmaan jotain hiveintä mitä ikinä voisi ensikertalaiselle sanoa nousujen alussa (muistaakseni tuo nainen oli ensikertalainen tuossa sarjassa)

Tosi hyviä neuvoja kaikki Kiitos!

Niinpä, jos yhden positiivisen kokemuksen saisi taakse niin tämä kitukasvunen pelko sieniä kohtaan voisi ihan hyvin hävitä, tulee myös hyvä tunne siitä että pystyy kohdata omat pelkotilansa.

Sitä paitsi sienten ottaminen näin alkukesällä on mitä kivin tapa aloittaa kesäloman. Sillei oikein irrotella ja päästä irti talven tuottamista suomalaisesta menttaliteetista.

Rauhoittava soittolista, heheh, se varmaan kannattais. Viimeks meillä oli jotain progressiivistä goa:aa soimassa non-stop, ja kukaan ei tajunnu vaihtaa musiikkia. Se meni aika hässlingiks. Mä en ollu ainoa siinä kerralla joku voi vähän huonosti.

Kiva kuulla että semit ovat vähän kiltempiä.

lol, juu en kyllä Super Hanz:in kanssa trippailis se tyttö oli joo ensikertalainen. Jo tyypin naamataulu on tarpeeks aiheuttamaan huonon tripin hahaha.

Jeee 

Viikonloppuna tuli vedettyä pienen määrän semejä. Trippi ei olisi voinnut sujua mukavammin, olen äärettömän kiitollinen kokemuksesta. Sain pois pelkotiloja ja opin ottamaan asioita rennommin.
Niin olen samaa mieltä xxxshroomzxxx kanssa, semit olivat pehmeämpiä. Oli minulla päällä varsinkin alussa tosi mdma kaltainen feelis ^^ ei mulla ihan sellaista ole ollut sienillä ennen.

Ja oli meillä hiton hauskaakin!

Ihana sää, hyvät kaverit, mahtava luonto.

Ihana alku kesälomalle. Love and peace.

Kiitän myös teitä koska en olisi ehkä tajunnu muuten ottaa ilman tätä keskustelua