Ennen kuin kirjoitan tripistäni, kerron hieman taustaa:
Olen ollut monta viikkoa todella yliväsynyt enkä oikein ole jaksanut keskittyä mihinkään, kun olen juonut alkoholia niin en ole edes huomannut olevani humalassa, kun selvinpäinkin olen ollut ihan omissa maailmoissani. Mutta kuitenkin railakkaan vapun jälkeen, 5-6 tunnin yöunilla, saimme kaverin kanssa idean popsia sieniä.
Kokemukseni:
Noin 9 aikaan aamulla, popsimme kaverin kanssa muutamat cubensikset, vaakaa kun ei ole niin on mahdoton sanoa tarkkaa määrää, mutta itse söin hieman alle 2g aluksi (ainakin luulen niin). Noin 45minuutin kuluttua tuli todella huono olo ja oli pakko mennä tervehtimään vanhaa ystävääni vessanpönttöä. Oksennettuani tuli todella hutera olo, en meinannut pysyä pystyssä vaan oli pakko mennä sohvalle makaamaan, mutta kun kävin makuulleen, tunsin jotain painetta mahassani, tuntui lämpimältä mutta ihankuin jokin olisi painanut sitä tai vetänyt minua syvemmälle. Säikähdin ja nousin istumaan. Päässä pyöri mutta luulin sen johtuvan väsymyksestä/krapulasta. Sitten kaverini tokaisi sängystään että matto hengittää, vilkaisin sitä mattoa ja siltä se minustakin näytti. Kaverini vain nauroi ja ihmetteli sitä, silloin itseänikin alkoi hieman naurattamaan. Kävin taas makuulleen ja katselin katon rosoista pintaa ja lampun pistoketta. Katon pinta alkoi muodostamaan virtoja, eli ne laikut alkoivat liikkumaan virtana, samoin se lampun pistoke seilasi edestakas. Hetken katseltuani sitä päätin alkaa kuvittelemaan hauskoja asioita, hämmästyin kuinka helposti pystyin näkemään ajattelemani asiat suoraan edessäni.
Kaikkein mielenkiintoisinta oli kun pidin silmiä kiinni, näin todella kauniita kuvioita, sellaisia värikkäitä tunneleita ym kuvioita. Välillä ajatukseni karkaili synkemmiksi jolloin aloin ahdistumaan ja pelkäämään mutta kaverini oli niin fiiliksissä ja sanoi ettei tarvitse pelätä (se oli hänen eka trippinsä) niinpä minä sitten rauhoituin ja nautin.
Jossain vaiheessa laitoimme musiikkia soimaan ja voi taivas kuinka musiikki veikään mukanaan! Oli todella ihanaa kun rauhallista musiikkia kuunteli niin tuntui kuin olisi ollut jossain metsässä ilman mitään huolia.
Välillä juttelimme todella paljon ja nauroimme ihan älyttömästi, en muista milloin viimeksi olisin nauranut niin paljon.
Tripin loppupuolella menin puhelimellani messengeriin ja oli muute todella vaikeaa kirjoittaa kun teksti liikkui niin paljon, kirjaimet suurenivat ja pienenivät, ihan kuin jotain aaltoilua. Katselin ympärilleni, kattolampun varjostin pieneni ja suureni hengitykseni mukaan, nautin siitä hetkestä tripin loppuun asti.
Loppu fiilikset:
Tunsin oloni kuin uudelleen syntyneeksi, ajatukseni olivat selkeät, tunsin vain olevani väsynyt. Juttelimme kaverini kanssa kaikesta, kaikki tuntui niin selkeältä ja ihanalta. Olo oli jotenkin puhdistunut/raikas, tajusin ettei tässä mitään hätää ole, eletään päivä kerrallaan ja nautitaan elämästä täysillä. Seuraavan yön nukuinkin todella hyvillä mielin 11 tuntia, vielä hieman väsyttää mutta ei auta kuin nukkua univelat pois.
Kiitos ihanat pienet sienet, ja etenkin kiitos tälle foorumille!
