Kirjoittaja Aihe: Tarinoita sienimetsältä  (Luettu 3224 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Lakkahillo

  • Viestejä: 28
    • Profiili
Tarinoita sienimetsältä
« : Elokuu 27, 2011, 23:49 »
Tervehdys!

En tiedä epäonnistuinko hauissa, mutta täältä näytti puuttuvan ketju, jossa voitaisiin jakaa omia sienestyskokemuksia. Havainnot -ketjut ovat tietenkin osittain tätä, mutta toisaalta ainakin itse näen ne enemmän "informaatio"- kuin "kokemuksia"-henkisinä.

Rustasin kaverilleni (itselleni) poikkeuksellisen pitkän mailin ekasta kerrastani sienimetsällä, niin ajattelin jakaa sen tännekin teidänkin iloksenne, muutaman yksityiskohdan sensuroituna tosin. Here goes, toivon mukaan ette koe tätä spammina.  :P

Lainaus
Mutta sienimetsästä tosiaan! Perjantaina X heräsi tavallista
aikaisemmin, joten minäkin suunnistin töihin tavallista aikaisemmin.
Aiemmin viikolla olin jo roudannut sienikuivurin (jonka viime vuonna
ostin -tiedä miksi... niin, no silloin ajattelin sillä hurauttaa sen
ainoaisen musanversoni kuivaksi.... edukkaasti työkaverilta joka oli
saanut sen X-palkintona).

Muutaman viikon olen jo lueskellut netistä noista luonnon ihmeistä
mallia suippomadonlakki ja (rusko/pantteri/puna)kärpässieni, hankkinut
lisäluettavaa (http://www.google.fi/url?sa=t&source=web&cd=1&ved=0CBkQFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.amazon.com%2FShroom-Cultural-History-Magic-Mushroom%2Fdp%2F0060828285&ei=Yk9ZTo3cGK-L4gTJ7ZWsBQ&usg=AFQjCNEjQretNwVOSwA0uMdlrp4LW1gu5A)
ja kun lisäksi vielä luin suomalaiselta foorumilta (taikasieni.net,
erityinen mielenkiinnon kohde on käyttäjän X postaukset),
että kuivattua kärpässientä ovat jotkut menestyksekkäästi, erityisesti
musan säestyksellä, vapotelleet, niin alkoi syntyä hiljalleen ajatus
syksyisestä keräysoperaatiosta.

Tiedä sitten millaisessa tilanteessa tuota uskaltaa kokeilla,
tarvitsee varmuuden vuoksi aamusta asti aikaa ja mielellään jotain
sopivaa seuraa rauhoittelemaan ja tarjoamaan limsaa jos kävisi niin
että alkavat saundit tuntua liian tömeiltä.

Anyhow, missä olin? Joo, perjantaina aikaisin aamulla kuljettamassa
kumisaappaita muovikassissa kohti duunipaikkaa, laukussa
kertakäyttöhanskat, kaksi mestästysolutta ja soveltuva muoviboksi.

Hyppäsin bussista ja astelin lähimetsän reunaan (ks
X tuon X ympärillä olevat metsät ja X, ovat X m
X-ilmansuuntaan duunipaikastani), ja n. 5 metriä polulla astuttuani,
huomaan rohkaisevan merkin: punaista pilkottaa etuvasemmalla! Astelen
polulta pois, ja tervehdän nuorta punakärpässieniyksilöä. Jätän
paikalleen, jos tämä on jo tässä, niin näitä on pakko olla lisää.

Jatkan matkaa, ihmissilmien ulottumattomiin (X:n keskeltä menee
vilkas pyöräreitti, mutta ihan rannassa menee täysin autiot X
koko X ympäri - sinne aion sinut viedäkin tässä kunhan joskus
ehditään), ja niiltä pääsee poikkeilemaan metsän siimeksiin, vaihdan
tennarit kumisaappaisiin, kertakäyttösilikonihanskat käteen, ja
muoviboksin esille. Niin, ja juon yhden olvin. (Duuniaamuna...äidin
pikku anarkisti nostaa palkkaa ja suunnistaa keräämään työajalla
huumesieniä himpun krapulaisena ja kaljatölkki kädessään - melkoinen
systeemin kaksoisagentti!).

Huh, tuleepa lauseista pitkiä! Vaan semmoisia kirjoitin X:äänkin
joten annan palaa vaan.

Leikatakseni pitkän tarinan lyhyeksi, metsä on täynnä kärpässieniä.
Tai ainakin riittävän täynnä niitä, tuntuu, että kolme neljästä
sienestä minkä näen ovat amanita muscariaa. Kaappailen niitä mukaan
neljä mielestäni priimayksilöä, raaputtelen paikan päällä heltat pois, ja isken
boksiin. Suuntaan takaisin kohti duunia, juon toisenkin
metsästysoluen, ja sen jälkeen suihkun kautta sorvin ääreen.

Ja sorvihan on tietenkin, ei X, vaan sen vieressä ..., johon
jemmasin sienikuivurin. Vempeleestä lähtee vähän hurinaa, mutta niin
pientä, että se hukkuu toimiston muuhun mölyyn.  BTW, touhu on siihen
mennessä täysin käsittääkseni laillista, lakkeja, siis sienen lakkeja lähtee
"luovuttamaan, varastoimaan tai myymään".

Pienet kuumotukset mutta ei liian pahat. Kerjäänkö vaikeuksia? Vai
loistanko vihreää valoa systeemin kaksoisagenttina? Vaikea sanoa,
varmaan molemmat ovat totta. Iltapäivällä isken lakit kuivuriin,
hurautan laitteen päälle, huristan pari tuntia (tässä vaiheessa muut
jo poistuneet [...]), totean
ilokseni ettei tuosta juurikaan tuoksua lähde - aivan toisin kuin ganjan
kuivaamisesta - ja pohdin, josko jätän vehkeen päälle
viikonlopuksi (plussana se, että tavara taatusti valmista maanantaina,
miinuksena kasa turhia kuumotuksia tulipalosta, bustaamisesta, ties
mistä - vartijoitahan tuolla ramppaa iltaisin ja viikonloppuisin -
hyvin epätodennäköisiä skenaarioita, mutta silti!

Ja päätän kytkeä
vehkeestä virrat pois ennen kuin lähden. Mieluummin muutama haaskattu
hattu - koska lisän hankkiminen ei vaikuta kovin vaikealta - kuin
viikonlopullinen mahdollista kuumotusta!

Anyhow, anyhow. Meinaan sopivina aamuina kerätä lisää ja lisää ja
lisää, pienillä taktisilla iskuilla lähimetsään, ja hiljalleen
kuivatella niitä, keräillä varastoa talvea varten. Joko ovat karseita,
turhia, tai sitten juuri sitä mitä moderni metsästäjä-keräilijä-X
tarvitsee.

(ah, tässä välissä hain oluen; musan aiheuttama hitaus alkaa
tasapainottua soturijuoman nostattamalla pienellä tulella, kenties
kohta olen taas innoissani raivaamassa asuntoa siistiksi, astioita
paikalleen, koneeseen, sieltä pois, u know; tähän mennessä koneella
jumittaminen on tuntunut antoisammalta).

Tosiaan, täytyy hieman siistiä. Menen siivoamaan, jotta systeemin
kaksoisagentti pysyy riittävän kaksoisagenttina!

Poissa lahna

  • Viestejä: 18
    • Profiili
Vs: Tarinoita sienimetsältä
« Vastaus #1 : Syyskuu 15, 2013, 20:28 »
Teki mieli nostaa tämä aihe, koska se kiinnostaa minua joten olisi kiva kuulla teidän tarinoita noilta sienireissuilta  ;)