Psilosybiini.info

Suomessa esiintyvät psilosybiinisienet

Poissa Kosminen Nauraja

    • Viestejä: 381
    • Karma: 112
  • Narkkinointipäällikkö
    • Profiili
Mites nämä: http://www.lycaeum.org/languages/finnish/acid/sieni/suomisieni.html
Onko toi joku vanhentunu spekulointi lista vai onko noissa jotain vaikuttavaa?
Wikipedia sanoo suoraan vaan että Sitta sisältää psilosybiiniä ja muissa sanotaan että koko suku on kielletty.
Tummamadonlakki taidettiin ketjussa jo aijemmin mainita hyödyttömäks.

Tuo lista on skannattu ja naputeltu suoraan melkein 40v vanhasta yleisluontoisesta sienioppaasta. Enimmäkseen ei-relevanttia ja luultavasti väärää ja/tai vanhentunutta tietoa ainakin Suomen kannalta. Näihin ei aloittelijan kannata ryhtyä, koska erehtymisen riski on niin ilmeinen. Ehkä Lion's Mane voisi ottaa kantaa näihin yksittäisten lajien tasolla.

Lähteeksi on mainittu Oslon yliopiston biologian professori Klaus Høiland. Häneltähän voisi joku reipas foorumilainen vaikka kysäistä asiasta suoraan. email: klaus.hoiland@bio.uio.no

MUOKS: Onkohan tämä jo foorumin arkistossa: http://norden.diva-portal.org/smash/get/diva2:701064/FULLTEXT01.pdf
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 12, 2015, 18:37 kirjoittanut Kosminen Nauraja »
Printtiversio Taika -oppaasta on tilattavissa Tajunta -kaupasta.
Kaikki pdf-kieliversiot nyt Magiska Molekyler Wikissä


Poissa Arvalis

    • Viestejä: 786
    • Karma: 28
    • Profiili
Mites nämä: http://www.lycaeum.org/languages/finnish/acid/sieni/suomisieni.html
Onko toi joku vanhentunu spekulointi lista vai onko noissa jotain vaikuttavaa?
Wikipedia sanoo suoraan vaan että Sitta sisältää psilosybiiniä ja muissa sanotaan että koko suku on kielletty.
Tummamadonlakki taidettiin ketjussa jo aijemmin mainita hyödyttömäks.

Kaikki tuon listan lajeista suippumadonlakkia lukuunottamatta luetaan nykyään Deconica-suvun edustajiksi, mikä kattaa kaikki ne madonlakit, mitkä eivät sinerry eivätkä pidä sisällään psykoaktiivisia alkaloideja.

MUOKS: Onkohan tämä jo foorumin arkistossa: http://norden.diva-portal.org/smash/get/diva2:701064/FULLTEXT01.pdf
Kiitti vinkistä. Panin kirjastoon.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 12, 2015, 20:26 kirjoittanut Arvalis »
"Instant gratification takes too long."
-- Carrie Fisher


Poissa Kangsteri

    • Viestejä: 18
    • Karma: 0
    • Profiili
Kiitos! Ja vau mikä tutkimus. Tää on varmaan paras foorumi ikinä. Harvinaisen tyhjentäviä vastauksia tulee ku apteekin hyllyltä :D
Tarkotus olis yrittää opiskella vähän noita harvinaisempia. Etelässä kun on parhaat apajat liian monen tiedossa, ni olis hyvä löytää vaihtoehtoja.
Ja semmosia lajeja mitkä ei kasvais pelkästään mahollisimman näkösällä...

Pikasella silmällä ja googlella listasin nyt sitte nämä tarkempiin tutkimuksiin (alotusviestin lisäksi):
Rahkamadonlakki (Psilocybe atrobrunnea)
Hepomadonlakki (Psilocybe fimetaria)
Risumadonlakki (Psilocybe silvatica)
Koivulahorusokas (Pluteus cervinus syn. P. atricapillus)
Harmaakirjoheltta (Panaeolus sphinctrinus)
Nurmikirjoheltta (Panaeolus foenisecii)
Lantakirjoheltta (Panaeolus fimicola)
Tummakirjoheltta (Panaeolus ater)
Kalvashaprakas (Psathyrella candolleana)


Poissa Kosminen Nauraja

    • Viestejä: 381
    • Karma: 112
  • Narkkinointipäällikkö
    • Profiili
Pikasella silmällä ja googlella listasin nyt sitte nämä tarkempiin tutkimuksiin (alotusviestin lisäksi):
Rahkamadonlakki (Psilocybe atrobrunnea)
Hepomadonlakki (Psilocybe fimetaria)
Risumadonlakki (Psilocybe silvatica)
Koivulahorusokas (Pluteus cervinus syn. P. atricapillus)
Harmaakirjoheltta (Panaeolus sphinctrinus)
Nurmikirjoheltta (Panaeolus foenisecii)
Lantakirjoheltta (Panaeolus fimicola)
Tummakirjoheltta (Panaeolus ater)
Kalvashaprakas (Psathyrella candolleana)

Näistä ainakin nurmikirjoheltta on ei-aktiivinen. Harmillista kun niitä kasvaa kesäisin runsaasti ihan tässä omalla kotinurmikolla. Lähes samannäköinen reunuskirjoheltta sen sijaan sisältää koristeaineita. Paras erottava tunnusmerkki on pikimustat itiöt.

Printtiversio Taika -oppaasta on tilattavissa Tajunta -kaupasta.
Kaikki pdf-kieliversiot nyt Magiska Molekyler Wikissä


Poissa Kangsteri

    • Viestejä: 18
    • Karma: 0
    • Profiili
Joo, kattelin että pari oli aika epävarmaa. Mutta tohon tutkimuksee ne oli listattu osioon "sisältää psilosybiiniä ja/tai muita vastaavia yhdisteitä".
Ja erikseen vielä että sisältää psilosybiiniä tai psilosiinia. Sitten siitä puhuttiin vielä nimenomaan ekstrakti osiossa...
Voisko olla että se sisältääkin vaan niin olemattomia määriä että siitä pitäis valmistaa joku uute?


Poissa Kosminen Nauraja

    • Viestejä: 381
    • Karma: 112
  • Narkkinointipäällikkö
    • Profiili
Joo, kattelin että pari oli aika epävarmaa. Mutta tohon tutkimuksee ne oli listattu osioon "sisältää psilosybiiniä ja/tai muita vastaavia yhdisteitä".
Ja erikseen vielä että sisältää psilosybiiniä tai psilosiinia. Sitten siitä puhuttiin vielä nimenomaan ekstrakti osiossa...
Voisko olla että se sisältääkin vaan niin olemattomia määriä että siitä pitäis valmistaa joku uute?

Nurmikirjoheltta sisältää serotoniinia ja 5-HTP:tä mutta ei tiettävästi psilos*iinia.

Sinänsä mielenkiintoista, että sienillä on käytössä samoja välittäjäaineita kuin meillä eläimillä. Mutta onhan ne biologisesti muutenkin lähempänä meitä kuin esim. kasveja.
Printtiversio Taika -oppaasta on tilattavissa Tajunta -kaupasta.
Kaikki pdf-kieliversiot nyt Magiska Molekyler Wikissä


Poissa Aivina

    • Viestejä: 194
    • Karma: 24
    • Profiili
Onko siitä tietoa, mitä se serotoniini siellä sienessä tekee? Serotoniiniahan on muutamissa kasveissakin, kuten nokkosessa (ilmeisesti kai nimenomaan poltinkarvoissa) mutta käsittääkseni sen tarkoituata siellä ei juurikaan tunneta.


Poissa Arvalis

    • Viestejä: 786
    • Karma: 28
    • Profiili
Sinänsä mielenkiintoista, että sienillä on käytössä samoja välittäjäaineita kuin meillä eläimillä. Mutta onhan ne biologisesti muutenkin lähempänä meitä kuin esim. kasveja.
On vaikea löytää perusteita sille ajatukselle, että sienet käyttäisivät serotoniinia välittäjäaineena. Sienirihmat eivät ole yhteenliittyneitä synapsien kautta, eikä sienisolukosta ole vielä tähän päivään mennessä löydetty reseptoreita, jotka toimisivat esimerkiksi serotoniinin vastaanottimina. Rihmaston tapa siirtää informaatiota verkoston päästä toiseen on vielä hyvin pitkälti pimeän peitossa, mutta luultavimmin se pohjautuu hyvin yksinoikoiselle energianvaihdunnalle.

Pitäisin todennäköisempänä, että evoluution valintapaineet ovat johtaneet siihen, että erinäisiä monoamiineja on alkanut ilmenemään tietyissä sienilajeissa lähinnä toksiinien roolissa. Hauskana anekdoottina voitaneen maininta, että Vittorio Erspamer nimesi serotoniinin alunperin enteramiiniksi todettuaan sen jouduttavan suolen liikkeitä. Serotoniinireseptorien stimulaatio ruokatorven ja suoliston tasolla aiheuttaa kakomis- ja paskatusrefleksejä. Voisi ajatella, että eläimen popsiman itiöemän itiöt säilyvät sitä todennäköisemmin vahingoittumattomana ruoansulatuselimistöstä, mitä nopeammin itiöt ulostautuvat. Siksi on evolutiivisesti stabiili strategia kantaa mukanaan tällaista reaktiota edesauttavaa ainesosaa.

Näitä sieniä syöville eliöille sitten on toki kehittynyt erinäisiä suojamekanismeja, kuten selkärankaisilta löytyvä monoamiinioksidaasientsyymi, joka taasen pyrkii neutraloimaan nämä ulkoisten monoamiinien toteuttamat hyökkäykset ja tekemään siten sienistä syömäkelpoista ravintoa. Joissakin lajeissa, kuten psilosybiinisienissä, tosin on kehittynyt myös sellaisia monoamiineja, joilla on suojaa näitä entsyymireaktioita vastaan ja joka jopa pääsee kulkeutumaan keskushermoston tasolle asti. Jälleen, on kannattavaa, että nisäkäs itiöemien mussuttelun sijaan tuleekin kylläiseksi, käy maahan makaamaan ja alkaa tuijottelemaan tähtiin.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 13, 2015, 15:53 kirjoittanut Arvalis »
"Instant gratification takes too long."
-- Carrie Fisher


Poissa Kangsteri

    • Viestejä: 18
    • Karma: 0
    • Profiili
Itteeni hämmentää aika paljon kuinka ristiriitasta ja kuitenki yksityiskohtasta tieto noista vaikuttavista on.
Suoraan sanottuna haisee melkeen suora salakyttä, tietojen pimitys ja palturin puhuminen.
Miten esimerkiksi SOMA:ssa voi olla annostukset sienille mitkä ei muka enää toimi?! (SOMA= ww.lycaeum.org/languages/finnish/acid/data/soma/soma.html)
Lantamadonlakki, Tummamadonlakki, Valkomustesieni, Isokarvaslakki...
Näitä samoja "ei toimivia" on mainittu Ruotsin puolellakin= http://www.shroomery.org/forums/showflat.php?Cat=0&Board=Forum3&Number=1333179#1330776
Sielläkin joku tuomitsi ne suoralta kädeltä. Voisko olla että vaikuttava aine ei ehkä ookkaan psilosybiini pohjanen?
Tai että riippuu kuin pohjosesta, miltä alueelta ja kuinka isosta verkostosta ne on peräsin? Pohjosen- ja eteläsuomen lajikkeissa on aina tiedetty olevan tosi isoja eroja.
Lisäks moni näistä on hemmetin harvinaisia. Kuinka moni on oikeesti voinu ees kokeilla eikä vaan lukenu jotain ulkomaalaisilta foorumeilta?
Esimerkiksi toi Isokarvaslakki (Gymnopilus junonius) näköjään ainakin sisältää jotain. Mutta maistuu kuulemma pahalle.


Poissa Arvalis

    • Viestejä: 786
    • Karma: 28
    • Profiili
Miten esimerkiksi SOMA:ssa voi olla annostukset sienille mitkä ei muka enää toimi?! (SOMA= ww.lycaeum.org/languages/finnish/acid/data/soma/soma.html)
Kirjailija ja kirjapainaja J. K. Ihalainen koosti SOMA:n 80-luvun puolivälin tienoilla asuessaan Christianian vapaakaupungissa, aika lailla hippien kuulopuheiden perusteella sekä hänelle vieraskielisistä opuksista poimituista tiedonjyväsistä. Hän myöntää itsekin, että opus sisältää runsaasti virheellistä tietoa ja että se on auttamattoman vanhentunut.

Lisäks moni näistä on hemmetin harvinaisia. Kuinka moni on oikeesti voinu ees kokeilla eikä vaan lukenu jotain ulkomaalaisilta foorumeilta?
Nykytietämys koskien tiettyjen lajien psykoaktiivisuutta pohjautuu hyvin pitkälti siihen tutkimustietoon, mikä on saatu aikaiseksi modernein analyyttisin metodein toteutettujen pitoisuusmittausten (ks. mm. Ohenoja et al., 1987) ja fylogeneettisten kartoitusten (ks. mm. Ramírez-Cruz et al., 2013) avustuksella.

Aina on mahdollista että löytyy uusia aktiivisia lajeja. Esimerkiksi tänä vuonna psilosybiinisieniin erikoistunut saksalainen tutkija Jochen Gartz teki luokittelun aiemmin tuntemattomasta psilosybiinisienilajista. Nämä löydökset kuitenkin ainakin enimmäkseen tapahtuvat nykyään siten, että asiantuntijat valistuneiden arvioiden pohjalta tarkastelevat lajeja tietyn metodiikan mukaisesti, eikä sieniä kannata ihan noin vain mennä maistelemaan.

EDIT: Perskeles, huomasinpas tässä, että aloituspostauksen linkkaukset lajeja käsitteleviin keskusteluaiheisiin olivat rikki. Ne on nyt korjattu.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 13, 2015, 23:36 kirjoittanut Arvalis »
"Instant gratification takes too long."
-- Carrie Fisher


Poissa Kangsteri

    • Viestejä: 18
    • Karma: 0
    • Profiili
Ite oon enemmän yrttimiehiä ja lähestyny aihetta aikalailla kansanperinteen puolelta. Ja tullu aika selväks että meijän sieni ja kasvitieto on jossain määrin menny jopa taakseppäin kun kaikki pitäisi tieteellisesti todistella. Yrttejä ja sieniä on alunperin ollu aika helppo testailla erilaisilla kotieläimillä ja karjalla. Myös annoksia ja pitkäaikasempaa käyttöä. Kasvien puolella vanhaa tietoa on lähinnä vahvistettu sitä mukaan kun niitä on tutkittu tarkemmin. Toki haittojakin on onneks selvinny samalla paljon. Mutta tieteellisesti väitetään vieläkin myös että esimerkiksi Sativassa ja Indikassa ei ole merkittävää eroa. Mutta kyllä kaikki tietää että on. Ja tilastojen mukaan kolmasosa täällä foorumillakin pitäisi olla kiinalaisia...

Eli en kyllä lähtis tuomitsemaan noita potenttiaalisia lajeja vaikka tieteellistä näyttöä ei ole. Ja kun aina jotkut näitä kuitenkin haluaa tutkia, niin olisi hyvä olla edes viitteitä ja suuntauksia. Vaikkei todisteita olisikaan valmiiksi. Ja mielummin lähtisin hakemaan fiiliksiä ja tuntumaa esimerkiksi ekstraktia polttamalla jos meinaisin. Eikä niin että 20 naamariin ja toivotaan parasta...

Oon alkanu miettimään esimerkiksi myös semmosta ilmiötä että jotkut kasvit oksentaa / ulostaa kun kasvukausi muuttuu tai tulee erilaisia stressitiloja. Sillon kasvi laskee keräämiään myrkkyjä ja ylimääräsiä aineksia pois. Ja sienet kun usein elää symbioosissa ja vaan tiettyjen kasvien lähellä...
Niin olisi hyvä alkaa merkkaamaan ylös myös läheisiä kasveja ja niiden mahollista vaikutusta tehoon. Tosta oksennusilmiöstäkään ei varmaan ole mitään tutkimuksia olemassa.
Jakasin sienissä Suomenki melkeen kolmeen osaan: pohjonen, itä ja etelä.
(SOMA:n taustoista oli kanssa täällä= http://www.lycaeum.org/~sky/julkaisut/hamppu/hamppu1.93/soma.html Mun mielestä 80-lukulainen on jo aika tuore teos..;D)


Poissa Arvalis

    • Viestejä: 786
    • Karma: 28
    • Profiili
Mutta tieteellisesti väitetään vieläkin myös että esimerkiksi Sativassa ja Indikassa ei ole merkittävää eroa.
Nyt olet saanut kyllä väärää tietoa. Nykyään tiedetään, että sativa ja indica eroavat toisistaan merkittävästi geneettisellä tasolla.

Eli en kyllä lähtis tuomitsemaan noita potenttiaalisia lajeja vaikka tieteellistä näyttöä ei ole. Ja kun aina jotkut näitä kuitenkin haluaa tutkia, niin olisi hyvä olla edes viitteitä ja suuntauksia. Vaikkei todisteita olisikaan valmiiksi. Ja mielummin lähtisin hakemaan fiiliksiä ja tuntumaa esimerkiksi ekstraktia polttamalla jos meinaisin. Eikä niin että 20 naamariin ja toivotaan parasta...
Joo, eikä kannatakaan. Mykologinen informaatio koskien psilosybiinisieniä on aina levinnyt osittain amatöörien (eli ei akateemisessa piirissä toimivien) asiantuntijoiden toimesta. Aiemmin mainitsemani sinertyminen ja toisaalta madonlakkien muoto-ominaisuudet antaa hyvin viitteitä siitä, onko kyseessä mahdollisesti aktiivinen Psilocybe-laji. Foorumin jäsen Lion's mane sai ihan hiljaittain varmistuksen sille, että hän on löytänyt Suomesta P. medullosaa ja pian tuon jälkeen mm. Ruotsissa yksi kokeneimpia paikallisia kyseisen sienisivun tuntijoita knarkkorven löysi myös kyseistä lajia, kun hän vain tajusi sitä etsiä. Tuo laji löytyykin nykyään esim. tämän sivuston listoilta.

Toisaalta esimerkiksi Erlichin reagenssi olisi hyvä tapa testata mahdollisten indolialkaloidien läsnäoloa kentällä. Sienimateriaalit vain putkiloon ja loraus para-DMAB:tä perään, niin nähdään nopeasti, että johtuuko sienen bruising psilosiinistä. Tuota tavaraa voi tilata tyyliin Amazon.comista. Tämän jälkeen näytteen voisi toimittaa tarkempiin tutkimuksiin esimerkiksi Jan Borovičkalle tai Allan Rockefellerille, jotka ovat erikoistuneet näiden lajien kartoitukseen ja käyttävät tutkimuksissaan moderneja mittalaitteita - ja ovat myös ilmaisseet, että ottavat mielellään näytteitä vastaan. Oma ongelmansa näytteiden saamisessa perille ulkomaille asti on kylläkin osoittautunut olevan siinä, että useiden maiden tullilaitokset suhtautuvat lähetettyihin sieniin päihdekäyttöön suunnattuina huumausaineina, eikä suinkaan tieteellistä arviointia varten toimitettuina näytteinä.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 14, 2015, 02:30 kirjoittanut Arvalis »
"Instant gratification takes too long."
-- Carrie Fisher


Poissa Kosminen Nauraja

    • Viestejä: 381
    • Karma: 112
  • Narkkinointipäällikkö
    • Profiili
Soma:n tietoihin on todellakin syytä suhtautua varovaisuudella ja tarkistaa tiedot myös muista lähteistä, ennen kuin alkaa Soman innostamana tekemään omia kokeiluja.

Soma on oman aikansa tuote - ilmiö ajalta jolloin suurin huumeongelma oli saatavuusongelma. Huumeista kyllä puhuttiin paljon ja kouluissa kävi entiset narkomaanitkin niitä mainostamassa, mutta tavalliselle tallajalle oli saatavilla lähinnä alkoholihuumetta, muita teknisiä liuottimia, apteekin pillereitä, kahvia ja tupakkaa. Kukkaa ei liikkunut käytännössä lainkaan ja paskalätkä piti ostaa oikeilta rikollisilta.

Nykyään ei ole enää oikeastaan mitään syytä sekaantua Somassa esiteltyyn herbal highs -osastoon. Markkinoilla on runsaasti tarjontaa turvallisemmista, tutkitummista ja oikeasti toimivista tuotteista. Tor-verkon kaupankäyntialustat mahdollistavat turvalliset toimitukset ja jopa kohtalaisen hyvin toimivan tuotteiden laadunvalvonnan.

On toki hyvä, että pidemmälle ehtineet harrastajat selvittävät ja popularisoivat tietoa mm. Arvaliksen mainitsemasta P.medullosasta samoin kuin reunuskirjoheltasta (Panaeolus cinctulus).

Aloittelija pääsee kuitenkin paljon helpommalla, kun uskoo suosiolla että etenkin alkuvaiheessa etsinnät kannattaa keskittää suippumadonlakkiin. Jos ei onnistu löytämään niitä, ratkaisu ei ole laajentaa etsintöjä medullosaan ja kirjohelttoihin, saati muihin vielä eksoottisempiin sienilajeihin. Pikemminkin ratkaisu on lukea ohjeet uudestaan ja jatkaa sinnikkäästi etsintöjä, tai ryhtyä opiskelemaan sienten kotikasvatusta.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 14, 2015, 06:01 kirjoittanut Kosminen Nauraja »
Printtiversio Taika -oppaasta on tilattavissa Tajunta -kaupasta.
Kaikki pdf-kieliversiot nyt Magiska Molekyler Wikissä


Poissa Arvalis

    • Viestejä: 786
    • Karma: 28
    • Profiili
Aloittelija pääsee kuitenkin paljon helpommalla, kun uskoo suosiolla että etenkin alkuvaiheessa etsinnät kannattaa keskittää suippumadonlakkiin. Jos ei onnistu löytämään niitä, ratkaisu ei ole laajentaa etsintöjä medullosaan ja kirjohelttoihin, saati muihin vielä eksoottisempiin sienilajeihin. Pikemminkin ratkaisu on lukea ohjeet uudestaan ja jatkaa sinnikkäästi etsintöjä, tai ryhtyä opiskelemaan sienten kotikasvatusta.
Tätä ei vissiin voi oikein kylliksi toistaa.

Toisaalta jonkun pajulahorusokkaan löytäminen olisi hienoa jo siitäkin syystä, että sientä voisi kenties ympätä puupölkkyihin monien monien muiden lajien tapaan, ja siitä saataisiin taas yksi uusi viljeltävä laji.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 14, 2015, 15:30 kirjoittanut Arvalis »
"Instant gratification takes too long."
-- Carrie Fisher


Poissa Kangsteri

    • Viestejä: 18
    • Karma: 0
    • Profiili
Oon kyllä aika eri asenteella ja lähtökohdilla liikenteessä ku kuosailu mielessä.
Testannu joskus nuorena hurjana tasan kerran kaverin kasvattamia Meksikolaisia, jotka käsittääkseni on vielä laimeita Suomalaisiin verrattuna. (Rikoskin on kerinny jo vanhentua).
Ihan hupaisa kokemus mutta ei ole vaan sen jälkeen tullu nautittua. Taikasieniä oon tutkinu / seuraillu enemmän ja vähemmän kuitenki jo 15 vuotta.
Nyt kun on alkanu rupsahtamaan niin oon alkanu kiinnostumaan omasta ympäristöstä ja Suomalaisista luonnon antimista paljon tarkemmin.
Semejä tuli bongattua tänä vuonna 2, kun kävin huvikseni yhellä paikalla kerran tiirailemassa :D Asun siis alueella jossa on harvinaisen paljon alan sienestäjiä...
Ja paljon Suomea matkustelleena oon pistäny merkille että kasvusto on paikoin tosi omalaatusta. Lajit mitkä on toisaalla harvinaisia voi olla parinkymmenen kilometrin päässä riesa.
Täällä esimerkiksi kasvaa kärppäreitä joka vuosi niin paljon kun jaksaisi kerätä. Mutta on kuulemma alueita missä niitä näkee aika harvoin.
Toinen esimerkki on vaikka kataja. Niitä on täällä ihan liikaa ja pienenä ihmettelin että miksi sen muka pitää olla rauhotettu.
Eli asiasta voi olla kiinnostunut oikeesti muutenkin! Omasta mielestä varsinkin noista harvinaisista pitäs yrittää levittää mahollisimman paljon ja niin tarkkaa tietoa kuin voi.
Apua ja tietoa saattaa ja voi vasta sillon alkaa valumaan, yllättäviltäki tahoilta.
Ja nyt kun tosta kasvattamisesta ja viljelystä on tullu paljon enemmän tietoa, niin ehkä olisi just mahollista alkaa niitä levittämäänki. Kuten Arvalis mainitsi.
Ja tosta kasvattelusta on aina 2 koulukuntaa: toiset näkee sen helpommaksi ja toiset taas sen että opiskelee löytämään niitä tarpeeks luonnosta.