Kirjoittaja Aihe: Minä ja kaikki muut  (Luettu 1181 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

ihalainen

  • Vieras
Minä ja kaikki muut
« : Lokakuu 01, 2010, 08:52 »
Eilen tapahtui jotain aivan Spetkaakkelista. Muutama viikko sitten keräämäni semit tuli syödyksi, ja tapahtui kummia. perus nuamavelli-olojen jälkeen ajattelin piristää itseäni yöllisellä koiran ulkoilutusretkellä, joka lopulta vei minut sitten perille ja takaisin. Laput korvilla (shpongle), siirryin pyörätieltä metsän puolelle. Laskin koiran irti ja seurasin sitä. Ennen kuin tajusinkaan, olin kävelly siellä skutsissa jotakin 5km. Oli pilkkopimeetä, ja aina kun otin laput korvilta niin koirani sanoi että ei hätää. Tonttuja vilahteli siellä sun täällä, ja lupasin niille että en dokaa enää ikinä. Huolestuneet omaiset (lue avovaimo), soitteli aamulla missä olen. Säikähdin itekkin että mitä helvettiä, olin kävelly jonkun vaellusreitin pilkkopimeessä koiraa seuraten. Takasin kotiin oli 1,5:n tunnin kävelymatka. Samalla opin kuuntelemaan taas paremmin itteäni, ja luultavasti koko maailmaa! mutta tulipa hienoja valokuvia. Jos osaan niin laitan tähän yhen.... no en osannu. Mutta mulla ne on sillä isolla "kovalevyllä"...  Sienirikasta syssyy ja jouluu kaikille lakkipäille! Toivoo Riihitonttu Tuonpuoleisesta :) :) :) 

ihalainen

  • Vieras
Vs: Minä ja kaikki muut
« Vastaus #1 : Lokakuu 01, 2010, 09:00 »
Sori Valaistunut, tuo mun juttu ei liittyny muuten mitenkään atlantikseen eikä kyllä tryffeleihinkään. my bad. peace out. Jontunmonttu. tyyristyllerö on muuten pahin jätkä ikinä ;). Pitääkin miettiä sitä vielä vähän... Tyyris... Ei Helvetti!

Poissa Mik.is

  • Viestejä: 1 039
    • Profiili
Vs: Minä ja kaikki muut
« Vastaus #2 : Lokakuu 01, 2010, 13:16 »
Siirsin edeltävät kaksi viestiä Atlantis Tryffelit - 10 grammaa - viestiketjusta omaksi viestiketjukseen.

Hyvä, että tällä tarinalla oli onnellinen loppu. Itseäni ois ehkä kuumottanut hiukan pimeässä metsässä.