Kohtalo nakkasi minut alkoon eilen, olin tulossa hulluksi koska nikotiinin vieroitusoireet piinasivat minua, oli 2 päivä ilman röökiä, ajattelin kiduttaa itseäni ostamalla viinapullon mutten röökiä ja menemällä saunaan, halusin päästä eroon tuosta viheliäisestä myrkystä..
Saunottuani tunsin itseni puhtaaksi, vaikka olinkin jo kännissä, normaalisti vihaan alkoholista aiheutuvaa olotiliaa, mutta nyt nautin siitä koska tunsin että alkoholi puhdistaa minua, ennnen ajattelin että alkoholi on pahaa ainetta ja että sienien henki ei pitäisi siitä, olin väärässä.
Lähdin etsimään sieniä koska tunsin niiden kutsun, olin käynyt kerran aikaisemmin ilman tulosta etsimässä vakiospotiltani, silloin en tuntenut kutsua, tällä kertaa löysin heti pellolle astuttuani 6 sientä, söin ne ja jatkoin etsintää, pelto oli tyhjä, lähdin takaisin päin luovutettuani kunnes yhtäkkiä edessäni oli toiset 6 sientä odottamattomassa paikassa, otin pienokaiset mukaan ja kotiin päästyäni kysyin sieniltä apua tähän rööki ongelmaan, pienokaiset yhtyivät minuun oraalisesti..
Jäin odottelemaan vaikutuksia luottavaisena, yhtäkkiä alkoi hiukan ahdistamaan ja arvasin et jos jään sisälle niin tästä tulee ns bad trip, pakkasin taskulampun ja viinapullon taskuihin, otin skeitin tarakalle ja lähdin polkemaan..
Hymy nousi korviin astii kun lähdin polkemaan, tunsin itseni pieneksi lapseksi joka on innoissaan, näin metsäpolun kaukaa jonka aioin ylittää, se oli todella pelottavan näköinen pilkkopimeä alue, mutta nauroin vain ja olin varma ettei siellä olisi mitään pelättävää, otin taskulampun ja ylitin sen nauraen..
Pääsin vihdoin perille paikkaan jossa voi skeittailla ja otin lautani ja tunsin että tää on maailman siisteintä, vaikka tasapaino olikin vähän hukassa, kuin myös vauhdin arvioiminen, otin aina liian kovat vauhdit, pamautin täysillä seinään kun yritin wallrideja, hyppäsin pyörätelineen yli, nauroin vain koko ajan, ajattelin et jos joku nyt näkis mut niin se pitäis mua hulluna, keskellä yötä skeittaa yksin ja nauraa vain, se ajatus ei haitannut yhtään. Jatkoin matkaa pyörälläni, kaikki havaitsemani oli jännää ja naurettavaa, tuntui siltä että luoja katselisi maailmaa minun kauttani antaen minulle pienen osan rakkaudestaan joka on ihmiselle käsittämättömän suuri palanen rakkautta. Oikeasti siltä se tuntui.
Menin takaisin kotiin ja otin vähän viinaa raakana koska kurkussani oli noussutta tervaa keuhkoista, hyi vittu, miten ihminen voi kohdella itseään näin pahasti että polttaa jotain vitun addiktoivaa ja myrkyllistä paskaa? en voinut käsittää.. Valvoin johonkin 6 asti koska en saanut unta ja kehossani tuntui olevan puhdistus operaatio käynnissä, hengitystä ahdisti niin pahasti että jos olisin polttanut röökin olisin tukehtunut, verisuonet kihelmöi ja sydän hakkasi, silmät kiinni näkyi mahtavia värejä, seinätkin hengitti, tunsin kuinka universumi imee myrkkyjä musta ulos. Nyt tänään ei tee mieli röökiä, eikä toivottavasti enää koskaan, vaikka tekiskin niin siihen paskaan en enää koske.. Joten kiitos sieni-henki, nähdään taas pian!
Jännä juttu että ennen sienitripeillä on aina tullut jotain negatiivista ja pelottavaa joka luonnollisesti on todella opettavaa myös, mut nyt ei tullut yhtään mitään, pelkkää positiivista, ehkä sienten henki on nyt tyytyväinen muhun ku en kiduta ja tapa itteäni enää ja olen oppinut kaikista opetuksista, tottakai myös itse olen tyytyväinen.. 12 pientä sientä antoi unohtumattoman kokemuksen, syvän tripin, kiitos! nyt on hyvät afterglow:t jotka varmaan kestää kuukausia..
