Psilosybiini.info

Tripillä paikallaan vai luonnossa liikkuen?

Poissa sieni1234

  • Tulokas
    • Viestejä: 2
    • Karma: 2
    • Profiili
Kysymyksenä muille? Kun käytätte sieniä niin oletteko tripin aikana vain paikoillanne vai liikutteko jossain esim luonnossa? Oletteko huomanneet eroa tripin vaikutuksissa riippuen omasta toiminnasta? Itse nyt kolmena syksynä etsinyt silokkeja ja tällä kertaa löytyi spotti josta sain 23 sientä matkaan. Tuli se eka matkakin tehtyä männä viikonloppuna :) Alla oma trippikokemus ja vaikutukset jotka huomasin omasta toiminnasta johtuen tripillä.

Keräilin sienet päivällä ja päätin rentoutua lähtemällä kalaan muutamaksi tunniksi ennen iltaa. Illalla olin hyvässä mielentilassa ja valmistautunut viettämällä rennon ja mukavan päivän ja päätin olla mökkitontilla yksin yötä teltassa. ( tuttu ja mukava paikka, jossa viihdyn)

Söin kevyesti muutaman kananpalan ja leipää ennen trippiä, sillä olin muutenkin koko päivänä syönyt vain aamupalan ja pari leipää. Grillailin kanat ja samalla kuivattelin silokkeja nuotion lämmössä. Ennen trippiä olin ottanut noin 4h aikana 4 olutta eli promilleja max 0.5 kun nautin sienet sellaisenaan muutaman sipsin kera klo 20.05. Odottelin rauhassa oloja ja istuin nuotion ääressä. Vilkuilin välillä kelloa ja ajattelin 20.45 paikkeilla että liekö tulee mitään oloja tästä satsista. Noin tunti nauttimisen jälkeen tuli tunne kuten putoaisi ja säpsähdin siihen. (Saman tyylinen kuin joskus nukahtamishetkellä tulee). Siitä pian alkoikin trippi käynnistymään kunnolla. Ilta alkoi hämärtyä ja tripin alussa istuin vain nuotiolla ja tunsin olevani paljon tietoisempi ympäristöstä ja ihmisyydestä sekä luonnosta. Melkein heti alussa nuotion vastapäätä oleva koivu alkoi ilveillä minulle ja se tuntui jotenkin vihamieliseltä minua kohtaan. Puhuin ääneen koivulle ja muutamalle männylle jotka olivat uhkaavan oloisia. Välillä unohdin koko asian ja jatkoin yksinpuhelua siitä kuinka luonto on kaunis ja ihmiset ovat unohtaneet luonnonkauneuden ja pilaavat sen roskaamalla ja elämällä materialistista länsimaista kulttuuria. Olin aivan varma että ihmisile riittäisi ja he olisivat onnellisempia jos he nauttisivat luonnon kauneudesta ja antimista enemmän. Jatkoin tätä yksinpuhelua ja itseni sekä ajatuksieni tutkimista noin tunnin ajan.

Ilta alkoi jo olla melko pimeä ja yö oli kirkas. Tähdet ja kuu näkyivät hyvin. Vastapäisen koivun uhkailut alkoivat ahdistaa hieman enemmän ja otinkin halon josta aloin vuolemaan puista puukkoa itselleni jossain vaiheessa nuotiolla istuessani. Huomasin myös sienien aiheuttavan pientä kivistystä vatsassa. Yhtäkkiä tuli taas olo kuinka luonto on kaunis ja elämä on kaunista. Päätin lähteä kävelemään tonttia ja mökkitietä pitkin avoimemmalle levikkeelle. Puisen vuolemani puukon pidin koko ajan kädessä. Matkalla näin katajapensaat ja repesin yhtäkkiä nauramaan kovaan ääneen. Kun pääsin siihen leveämpään kohtaan josta näin koko tähtitaivaan ja kuun tuli uskomaton euforinen olo maailman kauneudesta ja ylös katsoessani koko tähtitaivas vilkkui ja tähdenlentoja oli jatkuvasti. Nauroin ja huusin riemusta yksin pimeydessä! Lähdin takaisin nuotiolle ja nauroin taas katajille matkalla. Yhtäkkiä kun näin nuotiopaikan ja tulen häämöttävän kauempana niin otin taisteluasennon puisen puukkoni kanssa ja kuljin puun takaa toiselle ja olin valmistautunut kohtaamaan kaikki demonit joita eteeni tulisi. Nuotiolle pääsin kuitenkin ilman kummempia visuaaleja ja aloitin taas juttelun uhkaavan koivun kanssa. Huomasin myös tutkivani puisen puukkoni kaikkia uurteita yhä tarkemmin ja tarkemmin. Kuinka uskomattoman kaunis noinkin yksinkertainen asia pystyi olemaan. Lähdin hakemaan lisää puita ja halkopinolle mennessäni oli pakko kulkea kuin kyykyssä. Sama toistui joka kerta kun hain puita. Keho veti väkisin minut kyykkyyn jos en vahvasti omasta tahdostani pyrkinyt seisomaan suorassa. Repesin jälleen nauramaan ja kauhoin puita syliini kuin mielipuoli. Mökkinaapurit olisivat varmasti ajatelleet että mikä hullu siellä riehuu :D.

Lähdin jälleen samalle levikkeelle kuin aikaisemmin ja matkalla ilmassa leijui värikkäitä koukeroita joita kutittelin sormilla ja nauroin samalla. Aukealla ihastelin euforisessa olossa taas tähtitaivasta ja muutamaa pilviharsoa jotka tanssivat harmonisesti puiden ja kuunvalon kanssa. Nauroin ja huusin jälleen ääneen, kuinka ihanaa elämä on. Lähdin taas nuotiolle päin ja kuun valossa auton valot näyttivät aivan helmimäisiltä silmiltä. Tanssin auton edessä puiden ja luonnon vastatessa tanssiini. Nuotiolle mennessäni kaikki värit maailmasta katosivat ja näin vain harmaata sekä tulen oranssin loimun. Nuotiolla taas istuin ja synkistelin uhkaavan koivun kanssa. Hetken ajan luulin että paskoin housuun joten oli pakko lähteä huussiin tarkistamaan asia. Puhuin vielä ääneen että "et saatana voi aikuinen mies paskoa housuun"  ;D no huussissa selvisi että se oli vain ilmaa. Tarkastelin taas puisen puukkoni kauneutta lähietäisyydeltä enkä saanut silmiäni irti siitä.

Pääpiirteittäin koko tripin ajan kuljin edestakaisin tuota avointa levikettä sekä nuotiopaikkaa. Välillä kävin rannassa yms mutta aina kun palasin nuotiopaikalle mielialani meni alas ja kävin ääneenpohdiskelua asioista ja elämästä. Joka kerta kun menin katajan luo ja levikkeelle tunsin valtavaa euforiaa ja näin pelkkää kauneutta. Jotenkin tuntui että omilla valinnoilla pystyin vaikuttamaan tripin kulkuun kun tietoisesti päätin että lähden nuotiolta levikkeelle, koska sielä tulee mahtava olo. Koko tripin ajan puhuin itsekseni mutta unohdin aina hetkessä mistä puhuin ja mitä olin sanonut. Kuljin tuon levikkeen ja nuotion välin varmaan parikymmentä kertaa tripin aikana ja seuraavana päivänä oli jo lihaksissa havaittavissa liikunnan tuomia lihaskipuja :). Olin myös jotenkin hoiperteleva lähes koko tripin ajan. Kuin olisi humalassa ollut.

Huomasin tripin olevan lopuillaan kun visuaaliset näyt alkoivat lakata ja ajatukset olivat selkeämmät. Trippi oli kestänyt noin 4h ja päätin mennä tulipaikalle päättäämään tripin ja tekemään iltapalaa. Laitoin kanaa taas grilliin ja kaivoin leipätarvikkeet esiin. Otin voipaketin toiseen käteen ja kun puukko osui voihin niin joko aika hidastui mielessäni tai sitten jokin mielen aiheuttama fyysinen rajoite esti puukon uppoamisen voihin. Katsoin hyvin tarkasti kuinka terä upposi hiiiitaaasti voihin ja voi alkoi kaareutua terää pitkin. Sama slow motion ilmiö tuli kun voitelin ruisnappia. Katsoin kuinka voi siirtyi puukon terää pitkin leivän pieniin kuoppiin enkä tahtonut saada terää irti leivästä vaikka yritin.

Kaikkiaan koko trippi oli hyvin moninainen ja mielialat vaihtelivat laidasta laitaan. Sanoisin jopa opettavainen kaikkineen pohdiskeluineen. Aika tuntui välillä suorastaan seisovan ja seurailin välillä kelloa. Tuntui että tein hirveästi asioita tripin aikana mutta aikaa meni todellisuudesss vain muutamia minuutteja. Tripillä hiivin, tanssin, kävelin ja juoksin puisen puukkoni kanssa ja meininki olikin vähän jotain far cry tyylistä peliseikkailua. Täytyy myöntää että tripillä oli sen verran häiriötekijää, että välillä lun katsoin kelloa niin vastailin myös puhelimella whatsapp viesteihin.

Täytyy käydä tässä vielä spotilla tsekkaamassa olisiko lisää noita tajuntaa laajentavia avaimia saatavilla. Voisi syksymmällä kokea vielä toisen matkan ja sen takia olisi mukava kuulla muiden mielipiteitä tuosta käytöstä että olisiko paikallaan pohdiskelua vai vielä enemmän sen tyyppinen trippi, jossa voisi liikkua luonnossa. 


Poissa hemulaattori

  • Luotettava tunnistaja
    • Viestejä: 109
    • Karma: 24
  • Konetontut koputtelee
    • Profiili
Okein luonnon läheinen, kauniita ainutlaatuisia ajatuksia ja tuntemuksia täynnä ollut trippi. Tämä jos joku on kaunista ja koskettavaa luettavaa kun ihminen päästää omasta egostaan ja normaalista käytöksestään irti ja päästää sen sisäisen eläimensä lähemmäs luontoa ja nauttii siitä aivan toisella tavalla. Olen huomannut että nimenomaan silokit tuovat itselle juuri tuollaisen luontoon yhdistävän ja todela spirituaalisen tripin. Sillon tulee aina kelailtua niitä isoimpia ja haastavimpia ajatuksia välillä väkisinkin.
Kävin joskus itse isommassa kaupungissa asuessani kivenheiton päässä olevalla golfkentällä makoilemassa ensilumessa ja miettimässä elämää. Siellä pääsin lähemmäs luontoa kun ulko ovesta astuessa edessä oli betonia joka puolella. Se on ainutlaatuinen rauhan tunne ja sen voi kokea vain yksin ollessaan oman päänsä sisällä. Kerrassaan kaunista pelkästään ajatella sitä.  :D
Voipi olla että minunkin pitää tulevana viikonloppuna kajota viimevuoden jämiin ja syskyn ensisaaliiseeni. ;) Käyn sitten lähipuistossa makoilemassa märässä kukkulan rinteessä ja katselen tähtiä mietiskellen viime aikoina mieltä painaneita asioita.  :)

Edit: vielä kysymykseen vastatakseni jos alla on isompi annos yleensä pysyttelen oman kodin turvassa, mutta pienemmillä annoksilla lähden mielellään ulos kokemaan kaiken luonnon kauneuden eri silmin. Jos ollaan kevereiden kanssa porukalla tai jonkun kanssa kaksin niin aina pyritään jossain vaiheessa menemään ulos, ei sitä voi jättää koskaan välistä  ;D
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 09, 2020, 23:02 kirjoittanut hemulaattori »