Kirjoittaja Aihe: Kärpässienet  (Luettu 12560 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Undrln

  • Vieras
Kärpässienet
« : Elokuu 29, 2010, 13:09 »
Eli Amanita -suvun sienistä. Todella aliarvostettu sieni osittain tekastuista syistä. No enemmän minulle. Suomesta näitä löytyy 24, joista päihdesieniä ovat Muscaria(punakärpässieni), Regalis(ruskokärpässieni) ja Pantherina(pantterikärpässieni). Kaikki kolme omaavat suunilleen samat myrkyt, mutta eri määrissä lähinnä. Kärpässienet on todella helppo tunnistaa ja täten sopivat tältä osin hyvin tyhmemmällekkin sienestäjälle. Lisään alotusviestiin mitä lisään, jos lisään kun sellasta materiaalia ilmaantuu.

Lähimetsässä olis noin 50 ruskokärpässientä odottamassa. Punaset on kyllä todella kiven alla. Koko syksynä löytäny kaks.
Hyvin huomaa, kuinka mummot on jo käyny sienimettällä. Ainoastaan myrkkysienet jäljellä.

Sit tosta kärpässienien kuivaamisesta. Googleresearchin ja omien kokemusten jälkeen ei voi sanoa, kun että ei sillä tunnu olevan vaikutusten osalta mitään eroa syökö kärpässienen raakana, vai kuivattuna. Raakana se tietysti vaikeemmin saatavissa alas, mutta ei nekään nyt niin hirveeltä maistu, kun vois luulla. Just eilen viimeks söin noin kaksi lakkia punakärpässientä raakana ja aamulla vähän pieretti lähinnä. Vihreen kanssa meni kyllä mukavasti. Pieninä annoksina pilven kanssa hienoa tavaraa. Boostaavat toisiaan mukavasti ja pilvellä on kyky poistaa kaikki negatiiviset vaikutukset lähes kokonaan. Ei tienny onko se hassu fiilis vatsassa nälkää, vai nauseaa. Taitaa tämä juttu olla aika paljon, että jos oot oksentaakses näistä, niin oksennat niin raakana, kuin kuivattunakin.

Poissa Muchawano

  • Viestejä: 4
    • Profiili
Vs: Kärpässienet
« Vastaus #1 : Elokuu 29, 2010, 16:08 »
Tervehdys, itsekin koetan näitä kyseisiä sienijä metsästää, juuri palaamaltani reissulta pari yksilöä poimin matkaan ja voisin lisäillä kuvat tänne tunnistettavaksi, jos nyt osaan... Antakaa vain palautetta jos uploadaan kuvat jotenkin väärin, sillä tää on ensimäinen kerta kun uppailen näitä.

Isoimman yksilön etupuoli; [smg id=211]

Isoimman yksilön alapuoli; [smg id=209]

Pienempi yksilö; [smg id=210]



Undrln

  • Vieras
Vs: Kärpässienet
« Vastaus #2 : Elokuu 29, 2010, 16:28 »
Eipä nuo kärpässieniä ainakaan ole. Pienempi ainakin on joku hapero. Itse kerään vaan kärpässieniä, joissa on laikut jäljellä. Eipä ole täysin laikuttomia tullut kyllä vielä vastaan. Ainakaan tähän aikaan vuodesta. http://sienet.luontonetti.com/fi/ryh/helttasienet.htm siitä ettimään.

Ruskokärpässieniä löytyy kangaskorvesta ainakin todella hyvin.
http://www.helsinki.fi/~korpela/HYDE_REF/Plots/MARV1_2007/107.jpg

Punakärpässienet viihtyy taas sekametsissä koivujen lähistössä.

Poissa Lion's mane

  • Luotettava tunnistaja
  • Viestejä: 565
    • Profiili
Vs: Kärpässienet
« Vastaus #3 : Elokuu 29, 2010, 16:33 »
Ei Kärpässieniä näissä kuvissa.
Tuo kookkaampi näyttää olevan Tatti, sukua Leccinum.

Poissa Muchawano

  • Viestejä: 4
    • Profiili
Vs: Kärpässienet
« Vastaus #4 : Elokuu 29, 2010, 16:34 »
Niin tais ollakkin toi pikkunen haperoita, no se oli toinen reissu vasta mutta nyt tuon linkin avulla voisin jopa jotain tunnistaa itekkin, eli kiitoksia siitä ja täytyy tuoda taas näytille kun niitä löydän.

Poissa Matias

  • Viestejä: 1 286
    • Profiili
Vs: Kärpässienet
« Vastaus #5 : Elokuu 29, 2010, 17:21 »
Niin tais ollakkin toi pikkunen haperoita, no se oli toinen reissu vasta mutta nyt tuon linkin avulla voisin jopa jotain tunnistaa itekkin, eli kiitoksia siitä ja täytyy tuoda taas näytille kun niitä löydän.

Ensi kerralla tunnistustehtävät sitten oikealle alueelle, eikös juu?

Poissa Normijätkä

  • Viestejä: 47
    • Profiili
Vs: Kärpässienet
« Vastaus #6 : Elokuu 30, 2010, 18:09 »
Mitenkäs savukärpässienen erottaa ruskokärpässienestä tai pantterikärppäristä? Ruskeammat pilkut?

Poissa Joonas

  • Viestejä: 74
    • Profiili
Vs: Kärpässienet
« Vastaus #7 : Elokuu 30, 2010, 18:18 »
Korjaan, puna-, rusko- ja pantterikärpässienissä ei ole samat myrkyt eri määrissä.

Wikipedian mukaan ainakin ruskokärpässieni ei sisällä muskariinia tai tryptamiineja, joten sen myrkyt ovatkin hyvin pitkälti muskimoli ja iboteenihappo, joten oikein käsiteltynä ruskokärpässieni sisältää lähinnä muskimolia. Jos tämä pitää paikkansa, ruskokärpässieni on toki huomattavasti parempi valinta ku punakärpässieni. Jos vaan löytää.

Undrln

  • Vieras
Vs: Kärpässienet
« Vastaus #8 : Elokuu 30, 2010, 20:43 »
Joo, niin näyttäs olevan.

Poissa Arosusi

  • Viestejä: 73
    • Profiili
Vs: Kärpässienet
« Vastaus #9 : Syyskuu 04, 2010, 17:23 »
Mites myrkyllisiä nää (puna)kärpässienet on?
http://www.erowid.org/references/texts/show/6472docid6005
Tuon mukaan osa myrkyistä saattaa vahingoittaa aivoja pidemmän päälle, mutta jostakin (en löydä enää linkkiä) luin että vahingolliset kemikaalit ei pääse aivosolujen sisälle, eli eivät aiheuta vahinkoa. Miten on?
gate gate pāragate pārasaṃgate bodhi svāhā

Undrln

  • Vieras
Vs: Kärpässienet
« Vastaus #10 : Syyskuu 04, 2010, 18:27 »
Akuutti vaara niissä on todella pieni. Keskimäärin pitää syödä joku 20 lakkia ennenkun alkaa olee hengenvaaraa. Yleensä niitä syödään tyyliin 2-4. Pitkäaikaiskäytön vaaroista en tiedä.

Lainaus
Eating fresh fly agaric will not kill you, unless you eat several dozen.... and really, a dozen is much more than you need. Depending on size, 3-4 is usually good for visionary stupefacient effects, while 1-2 are good for GABA-ergic inebriation.

Fresh ones are not poisonous.  While everyone always says that the drying process is necessary to convert the ibotenic acid to muscimol, I believe this point is over-emphasized superstitiously.  Nowhere near all of the ibotenic acid is converted to muscimol by drying (if it were, then your urine wouldn't be psychoactive after eating them; psychoactivity of the urine is due to ibotenic acid cleared from the bloodstream by the kidneys).  Undoubtedly some ibotenic acid is converted, so you might require a slightly larger dose of fresh mushrooms to achieve the same effects as dry ones. (Ibotenic acid is less potent than muscimol, and its activity seems to be due exclusively to the fraction of it that your body decarboxylates to form the primary active, muscimol)

There are even people who claim that the unpleasant physical side-effects are greater with the dried mushrooms than the fresh ones, and my experience tends to support this notion.  The fear of eating them fresh doesn't seem to be borne out by the literature as far as I can tell.

If you plan on eating fly agarics with any regularity, it's not a bad idea to take a milk thistle supplement (very very tiny amounts of the liver-damaging amatoxins that make the deathcap so poisonous have been detected in fly agarics), and to eat plenty of garlic. (Ibotenic acid is neurotoxic; if it passes the blood-brain barrier, it can cause lesions in the brain. It seems quite unlikely that it passes the blood-brain barrier in any significant quantity, if it passes at all. But just in case it does, garlic contains a compound called S-allyl-l-cysteine which protects against ibotenic acid neurotoxicity)

And enjoy them tasty mushrooms! What part of the world are you from that they're showing their heads already?

Also, be sure you've properly ID'd them! Contrary to popular belief, there are some lookalike species that can be mistaken for the fly agaric unless you closely examine the base of the stipe (see the Fly Agaric Hunting Guide in my sig... Amanita frostiana and Amanita parcivolvata can be particularly convincing look-alikes)

PANTTERIKARHU

  • Vieras
Vs: Kärpässienihavainnot 2010
« Vastaus #11 : Syyskuu 10, 2010, 18:06 »
Onko noi punakärpässienet kuinka yleisiä sienie? Tai siis kasvaako niitä noin paljon aina? Ja kannattaakoha niitä kerätä autotien vierestä, vai onko ne saastunut liikenteen päästöistä? :( :)

Poissa Joonas

  • Viestejä: 74
    • Profiili
Vs: Vs: Kärpässienihavainnot 2010
« Vastaus #12 : Syyskuu 10, 2010, 18:20 »
Onko noi punakärpässienet kuinka yleisiä sienie? Tai siis kasvaako niitä noin paljon aina? Ja kannattaakoha niitä kerätä autotien vierestä, vai onko ne saastunut liikenteen päästöistä? :( :)
Kyllä ite olen ainaki nuita punakärpässieniä melkoisesti löytäny.

Sienet kai jotai metalleja pystyy käyttään ravintona, ehkä myös raskasmetalleja?

Poissa Matias

  • Viestejä: 1 286
    • Profiili
Vs: Kärpässienet
« Vastaus #13 : Syyskuu 11, 2010, 08:59 »
Onko noi punakärpässienet kuinka yleisiä sienie? Tai siis kasvaako niitä noin paljon aina?

Lukeutuvat Suomen yleisimpiin suuri-itiöemäisiin sieniin.

kannattaakoha niitä kerätä autotien vierestä

Mielummin puhtaammalta seudulta.

Poissa Avalon

  • Viestejä: 414
    • Profiili
Vs: Kärpässienet
« Vastaus #14 : Syyskuu 11, 2010, 20:20 »
Nuo sienet kyllä kerää ne raskasmetallit (kuten myös radioaktiiviset aineet, lauskeuma-aikana huomioitavaa ;)) enemminkin itseensä kuin käyttäisivät ne ravintonaan. Itse keräisin mieluummin joltakin puhtaammalta alueelta, jos mahdollista. Vanhalta forumilta löytyi tällaisia kamaa (kirjoittaja Halcyon):
Lainaus käyttäjältä: Halcyon
Amanitoista siltä pohjalta mitä olen saanut selville. Merkittävin tietolähde seuraaviin väittämiini on johdettu The British Mycological Societyn julkaisemasta tutkimuksesta nimeltään Amanita muscaria: the chemistry, biology, toxicology and ethnomycology. Lisäksi olen lukenut puolalaisen tieteellisen dokumentin raskasmetalleista sienissä -päätutkinnankohteena a.muscaria. Tutkimusten tukena ja (toivottavasti) oikeiden johtopäätösten tekemisessä olen hyödyntänyt Wikipediaa. ---
---asia jota ei mielestäni ole näillä sivuilla mitenkään käsitelty, on amanitan (erinomainen?) kyky ekstraktoida maaperästä raskasmetalleja. Englantilaistutkimuksessa on esitetty mm. seuraavia lukuarvoja (parts per million): Vanadiini 200ppm, elohopea 61ppm, lyijy 33ppm ja kadmium 14ppm. Mielestäni noista aineista se vaarallisin on elohopea, sillä se aiheuttaa pysyvää vahinkoa aivoissa ja siten esim. altsheimerin taudin. Jos tuo ppm muunnetaan ymmärrettävämmäksi voidaan puhua lähinnä milligrammoista, eli esim. elohopeaa olisi 61mg/märkäkilo. Muistaakseni märkäkilosta sai noin 100g kuiva-ainetta, joten keskimääräisessä 10g:n annoksessa on n. 6mg elohopeaa. Verrataan sitä vaikka petokalojen syömiseen, jota ei suositella toistettavan kovin montaa kertaa vuoteen korkean elohopeamäärän n. 1mg/märkäkilo -vuoksi.
Psykoosi se siellä vain surisee.