Kirjoittaja Aihe: Ensimmäinen kerta  (Luettu 581 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Ideakonsultti

  • Viestejä: 26
    • Profiili
Ensimmäinen kerta
« : Lokakuu 06, 2018, 10:09 »
Eli tämä kanta kyseessä http://www.en.psilosophy.info/species/psilocybe_cubensis_cambodia.htm Otin alkuun 1gramma kuivattua jota suussa pureskelin ja sen jälkeen nielasin mössön. n.30 minuttia ja alkoi tuntua euforiaa mutta kun oli vähän yli tunti mennyt alkoi tietokoneen näytöllä hiiren kursori näyttämään erilaiselta ja värit kirkastuivat. menin petiin ja tablettia selasin niin sormi millä scrollasin sivua alaspäin näytti isolta ja huomasin kuinka suri kokonaisuus ihmisruumis on kun aivot antaa käskyn jollekkin ruumiinosalle niin se tapahtuu ja sormi näytti isommalta kuin normaalisti ja kaikenkaikkiaan hyvä kokemus. Alussa mietitytti miten kipulääkitys mikä jatkuvaa mulla vaikuttaa mutta ei näköjään pahemmin vaikka vertailukohtaa nyt ei ole mitä sama määrä olisi sanonut ilman lääkitystä. Valoa alkaa näkyä että pääsen pois kipulääkityksestä mikäli leikkaus onnistuu ja tuli sellanen tunne että se onnistuu. Onko muilla samanlaisia kokemuksia että saanut johonkin konkreettiseen elämäntilanteeseen varmistuksen sienien avulla?
"As I walk through the valley of the shadow of death
I take a look at my life and realize there's nothin' left"

Poissa homit

  • Luotettava tunnistaja
  • Viestejä: 45
    • Profiili
Vs: Ensimmäinen kerta
« Vastaus #1 : Lokakuu 06, 2018, 15:58 »
Kiva tarina, ja onnea uuteen tutustumisen johdosta. Mikäli ymmärsin oikein, sinulla on opioidikipulääkitys, jonka ei pitäisi merkittävästi vaikuttaa psykedeelikokemuksiin (lukuunottamatta tramadolia, joka saattaa olla riskialtis: https://wiki.tripsit.me/wiki/Drug_combinations)

Lainaus
Onko muilla samanlaisia kokemuksia että saanut johonkin konkreettiseen elämäntilanteeseen varmistuksen sienien avulla?

Pari kuukautta sitten tuli vastaan tiukka paikka elämässä, jossa piti tehdä valinta. Käytännössä kyse oli siitä, että joko lähden kävelemään nykyisestä työpaikastani mahdollisesti epävarmaan tulevaisuuteen tahikka sitten opettelen sietämään nykyistä paikkaani ja arvostamaan sitä sellaisena kuin se on.

Ensimmäistä kertaa elämässäni minulle tuli mieleen, että ehkä tätä asiaa kannattaisi konsultoida psykedeeleiltä. Koska sienitrippi ei ollut mahdollinen, poltin edeltävänä viikonloppuna changaa sopivan annoksen, joka vei minut breakthrough:n lähettyville, mutta ei ihan yli. Deelit eivät ole mikään elämänopas, mutta ne kylläkin valaisevat asioita täysin toisella tavalla kuin arjessa mahdollisesti stressaantuneena tehdyt päätökset.

Trippi oli, kuten kaikki DMT-kokeiluni ovat olleet, äärimmäisen onnellinen ja syvältä kouraiseva. Se myös toi esiin sellaisen asian, mitä en ollut selvänä ymmärtänyt, vaikka olin pyöriskellyt asian parissa jo päivä- jos en viikkotolkulla: olin jo päättänyt jäädä nykyiseen paikkaani, ja se oli päätöksenä hyvä. Se oli se, mitä tulisin tekemään. Päätös ei tullut tripillä, se oli jo olemassa, mutta jonkun oli murrettava sairaalloinen arjen kupla ympärillä, ennen kuin polku lopulta kirkastui.

Lyhyesti sanoen: tripit voivat opettaa, mutta ne eivät ole oppaita. Oma pieni universumisi syntyy sinun sisälläsi, ja sinun rooliksesi jää ottaa opiksi.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 06, 2018, 16:10 kirjoittanut homit »
Tähtitaivaan alla värjyn tuijotellen kuiluun sen
Häämöttääkö jossain tieto suuremmasta, usko en