Suippumadonlakin ulkokasvatus / rihmaston levittäminen

[pakara]

Eli onko kokemuksia suippumadonlakkien kasvun edistämisestä luonnollisessa ympäristössä?


Kasvupaikkana toimii n.1ha nurmipiha, jossa silokit kasvavat muutaman neliönmetrin "laikuissa".

Onkohan ihan turhaa hommaa koittaa levittää kasvustoa useampaan kohtaan?

Ajatuksena olisi huuhdella kypsät sienet vesisaavissa ja kastella pihaa tällä vedellä.

Muutkin ideat sienten avustettuun kasvuun ja kasvuympäristön parantamiseen ovat tervetulleita.

Edit. "Boksittamista" ja lisäkastelua kokeiltu. Todettu hyväksi keinoksi auttamaan sieniä kasvamaan hieman isommiksi ja säilymään kuivien jaksojen yli.

[hsudak]

Olen pari viikkoa sitten tehnyt pari itiöruiskua suippumadonlakkien itiöistä ja ruiskutellut kasvualueella oleviin nurmilauhan laajemmalle. Tuloksista on vielä vaikea sanoa tässä vaiheessa.

Toisella sivustolla on kokemuksia ulkokasvatuksesta:
https://www.mushrooms.com/psilocybe-semilanceata  ja sieltä kohta reviews:

"Agreed, these are not difficult to grow. I spawned them on sterilized rye grass seed for about 3 months. Mixed the spawn in my clumpy fescue lawn and mulched real heavy with aged manure. The area was under a shade tree and my sprinkler system kept them damp. The liberty caps came up 5 weeks later around the areas with grass clumps. The best shrooms I have ever tried, way more potent then cubes."

Tuon mukaan voisi ensiksi kasvattaa suippumadonlakin rihmastoa ja ympätä se nurmikkoon sekoittamalla ja samalla lisätä lannoitusta. Ilmeisesti homma toimii näinkin.

[universumi]

Eli, minulla on kourallinen p. semilanceatan varren alapäitä (hieman juurta), sekä pilaantumaan päin olevia yksilöitä (lakkeineen päivineen) n. 10 kpl. Miten voisin laittaa nämä takapihalle kasvamaan?

1. Pilkkoisinko varret ja juurenpätkät, ja laittaisin ne vesi + pahvi -yhdistelmään "homehtumaan" (TAI: haudata silokki-mössö suoraan takapihalle 2cm syvyyteen)
2. Ottaisinko lakeista printit foliolle talteen
3. Kun 1. kohdan setti on rihmastoitunut, kaivaisin sen maahan
4. Inokuloisin alueen keräämilläni itiöillä?

(aloittelija olen, meneekö tämä stepitys oikein vai tekisitkö jotain toisin)?

Omalla takapihalla nurmikkoa, joten teoriassa tuo voisi kasvaakin ihan passelisti



EDIT: Aihe yhdistetty aikaisempaan. – Ylläpito

[pampula]

Tää voi olla käytännössä aika hankalaa saada onnistumaan, mutta voi toki silti kokeilla. Varmaan kannattaisi valmistaa sienimateriaalista joku neste, jossa on mahdollisimman paljon itiöitä ja kaataa se liemi sopivaan heinikkoon. Tavallinen pihanurmi ei ole paras mahdollinen kasvualusta.

[universumi]

Tää voi olla käytännössä aika hankalaa saada onnistumaan, mutta voi toki silti kokeilla. Varmaan kannattaisi valmistaa sienimateriaalista joku neste, jossa on mahdollisimman paljon itiöitä ja kaataa se liemi sopivaan heinikkoon. Tavallinen pihanurmi ei ole paras mahdollinen kasvualusta.

Check. Tein nyt aaltopahvi-pedin, jonka eri kerroksiin silppusin nuo pilaantuneet silokit. Otin muutamat hatut foliolle, joista olis tarkoitus tehdä itiöneste.

Lisäksi olen ajatellut käydä hakemassa nurmilauhaa, maitohorsmaa ja kaivaa hevosen/lehmän/lampaan lantaa lähimailta. Eli koitan luoda mahdollisimman luonnollisen kasvuympäristön, jossa tämän kokeen suoritan.

[Arvalis]

Magic Mushrooms Around the World (Jochen Gartz, 1997, sivu 72) sanoo seuraavaa:

Psilocybe semilanceata is a mushroom species whose mycelia grow at a significantly slower rate than the mycelia of Psilocybe cubensis, Gymnopilus purpuratus, Panaeolus subbalteatus and Psilocybe bohemica. Despite the fact that only a few strains of Psilocybe semilanceata actually fruited, cultivation of this species succeeded with different substrates. After a mycelial growth period of three to four months, the mushrooms emerged on compost as well as on a mixture consisting of grass seeds, dung, and rice. Four flushes of fruiting bodies were observed.

Tämän lisäksi muistaisin Roger Heimin kasvattaneen suippumadonlakkia jo 1950-luvulla samoissa (laboratorio-) olosuhteissa kuin P. mexicanaakin. Fylogeneeettisissä kartoituksissa useimmat rihmastopahkoja muodostavat Psilocybet luetaan samaan lohkoon, joten todennäköisesti optimaalisissa kasvatusmetodeissakin on yhteneväisyyttä. Gartzin mukaan suippumadonlakin rihmastopahkat eivät kuitenkaan sisällä aktiivisia ainesosia, toisin kuin P. mexicanan muodostamat "tryffelit".

Eli inokuloinnin jälkeen pitäisi 3-4 kuukauden ajan tarjota rihmastolle suotuisat olosuhteet, jonka jälkeen selviää, tekeekö valmisteltu rihmasto lainkaan itiöemiä.

[universumi]

Kiitos Arvalis tästä, ja tuosta viittauksesta (tutustun tuohon tarkemmin). Enpä ollut huomannut tätä aiempaa threadia.

Mitenköhän mahtaa käydä kokeeni kun lumien tulo on näin lähellä ja jos pitäisi 3-4 kk antaa hoivaa. Toki sitten keväällä pakkasten loputtua homma jatkuu, rihmaston ei luulisi kuolevan talvella kun se on kertaalleen aluilleen saatu.

Pitää tutkia lisää.

[pakara]

No niin, kesä on ohi ja uuden odotus on alkanut. Meni vähän turhan myöhäiseksi tänä vuonna tuo projekti, mutta katsotaan mitä tuleman pitää.
 
Päädyin tekemään kaksi satsia itiöliemeä. Toisen likaiseen kastelukannuun sadeveden kanssa ja toisen puhtaan liuoksen. Pihanurmi ei ole tosiaan optimaalisin kasvupaikka, mutta ajattelin että kohdat joihin sienet ovat ominavuin löytäneet, kelpaa myös minulle.
Liuokset levitin kahden jo olemassa olevan kasvuston reunamille tarkoituksena saada kasvatettua niiden kokoa. Pistelin n.2-5cm syvyisiä reikiä nurmeen ennen liemen levittämistä. Liemiastiat huuhtelin ja kaadoin vedet lähimmän nurmilauhan juurelle.
Tämä tosin oli elo- syyskuun vaihteessa, jotenka voi olla että jos rihmastoa on lähtenyt kasvamaan niin se ei välttämättä ole ehtinyt talvehtimis kuntoon.
Alkukesästä kokeillaan samaa eri kohtiin. Hullunhommaahan tämä kyllä on, mutta hyvää ajanvietettä

Kiitoksia tosiaan keskusteluun osallistumiseta ja kiitos kaikkien aikaisempien olettamuksieni ja mutu-urbaanilegenda-huhupuheiden romuttamisesta, liityen silokkien kasvttamisen vaikeuteen/mahdottomuuteen. Kaiken näköistä on tullut kuultua 11 vuotta kestävästä rihmaston kasvattamisesta täydelliseen mahdottomuuteen.

Päivittelen tilannetta kun on sen aika.

-pakara

[pakara]

Magic Mushrooms Around the World (Jochen Gartz, 1997, sivu 72) sanoo seuraavaa:

Psilocybe semilanceata is a mushroom species whose mycelia grow at a significantly slower rate than the mycelia of Psilocybe cubensis, Gymnopilus purpuratus, Panaeolus subbalteatus and Psilocybe bohemica. Despite the fact that only a few strains of Psilocybe semilanceata actually fruited, cultivation of this species succeeded with different substrates. After a mycelial growth period of three to four months, the mushrooms emerged on compost as well as on a mixture consisting of grass seeds, dung, and rice. Four flushes of fruiting bodies were observed.

Tämän lisäksi muistaisin Roger Heimin kasvattaneen suippumadonlakkia jo 1950-luvulla samoissa (laboratorio-) olosuhteissa kuin P. mexicanaakin. Fylogeneeettisissä kartoituksissa useimmat rihmastopahkoja muodostavat Psilocybet luetaan samaan lohkoon, joten todennäköisesti optimaalisissa kasvatusmetodeissakin on yhteneväisyyttä. Gartzin mukaan suippumadonlakin rihmastopahkat eivät kuitenkaan sisällä aktiivisia ainesosia, toisin kuin P. mexicanan muodostamat "tryffelit".

Eli inokuloinnin jälkeen pitäisi 3-4 kuukauden ajan tarjota rihmastolle suotuisat olosuhteet, jonka jälkeen selviää, tekeekö valmisteltu rihmasto lainkaan itiöemiä.

Tuo 3-4kk kuullostaa todella pitkältä ajalta ottaen huomioon suomen kesän keston. 
Eli luonnolinen leviäminen pitäisi tapahtua seuraavasti: 
- heinä-syyskuussa sieni tuottaa itiöt.
-itiöt leviävät kasvupaikkaan
-itävät ja alkavat muodostaa rihmastoa. Tai itiö talvehtivat?
-kesän aikana rihmasto kasvaa 3-4kk ennenkuin alkaa tuottamaan itöemiä. / rihmasto kasvaa ensimmäisen kesän muodostaen pelkästään rihmastopahkoja.
Tjsp.

Kunhan mutuilen ja mietiskelen. Valaiskaa minua