Hei vain. Voin ottaa kantaa ainakin tuohon pajarin tuomaan ahdistukseen ja sen vertaaminen sienten tuomaan kokemukseen. Itse myös lukeudun tähän kastiin jotka saavat pajarista tavanomaista kovemman ahdistuksen. Koen elämässäni melko kovasti ahdistusta välillä ihan selvinkin päin (lähinnä sosiaalista) ja pajaria polttaessa se nousee todella korkealle. Siis tasolle jossa sosiaalinen kanssakäyminen on tuskallista ja vaikeaa. Itse koen kuitenkin että pajarin polttaminen sillon tällöin ja juuri tuo kova ahdistus on tietyllä tavalla hyväksi. Polttelen pajaria yleensä todella harvoin, mutta koen että sillon tällöin on ihan hyvä analysoida itseä normaalia kovemman ahdistuksen kanssa. Tälleen voin kehittää itseäni tietyllä tapaa paremmin. Mutta koen myös että liian usein tällaisissa oloissa oleskelu vaikuttaa elämääni negatiivisesti. Käytän pajaria siis harvemmin kuin kerran kuussa. Meditointi ja musiikki ovat ehkä parhaita aktiviteettejä näinä hetkinä.
Sienissä en kuitenkaan koskaan koe samanlaista ahdistusta. Pieni jännittäminen ennen matkaa ja matkan alussa on melko yleistä. Mutta matkoilla en koe tuota ahdistusta. Ja kyllähän sienten tuoma kokemus on niin erilainen jos sitä verrataan pajariin, että ei ihmekkään miksi näin on.
Jos olet kiinnostunut kokeilemaan sieniä, niin varmasti ihan hyvä tapa lähteä liikkeelle on vähän pienemmällä annoksella niinkuin muidenkin tajusteiden kanssa. Pidä huoli hyvästä set and settingistä koska se on ehkä tärkeintä etenkin ensimmäistä kokemusta hakiessa. Sopiva annos voisi olla vaikkapa pari gramman tasoa kuivattua cubensista. Kovin paljon pienempää annosta en suosittelisi ekakertalaiselle, koska joskus liian pieni annos voi jättää kokemuksen ikävällä tapaa vajaaksi.
