Ite kanssa muistan ajatelleeni, että kaikki "kovemmat" huumeet on narkkarihommia ja uskoin mitä koulussa ja laissa sanottiin. Kannabikseen suhtauduin kuitenkin aika nuoresta asti myönteisesti, kun tiesin sen haittojen olevan minimaaliset fyysiselle terveydelle. Sitä sitten kokeiltuani ja huomattuani sen olevan paljon parempi vaihtoehto fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnilleni kuin alkoholi, siirryinkin pikkuhiljaa suht säännölliseen blosautteluun. Nykyään en edes juo itteäni humalaan.
Oon koko pienen ikäni tykännyt lukea kaikista mahdollisista aiheista ja imeä tietoa itseeni. Kun mieleen tulee jotakin, mitä tahansa esim. että mitenköhän kosketusnäyttö toimii, tai miten kumia tehdään, tarkistan asian heti netistä. Jossakin vaiheessa mieleen juolahti: "miten psykedeelit eroavat muista huumeista?". Ensimmäinen haku Wikipediasta: psykedeelit. Koko kirjoituksen luettuani hain seuraavaksi LSD, sitten meskaliini, psilosybiini, DMT jne, jne. Päiväkausia luettuani artikkeleita muualtakin, kuin Wikipediasta, löysin Erowidin. Pikkuhiljaa alkoi valjeta, että voi perhana, paskaahan näistä aineista on ihmisille puhuttu ja kuinka paljon näillä voikaan olla potentiaalia henkiseen kasvuun ja jopa sairauksien parantamiseen! Alun perin en ollut siis edes kiinnostunut näiden "kovempien" huumeiden kokeilusta, vaan lukemaan niistä, mutta silloin kiinnostukseni heräsi. Nyt muutamia jo itsekin kokeiltuani ja todettuani potentiaalin myös omakahtaisesti, tuntuu jotenkin uskomattomalta, että valtaosa ihmisistä edelleen ajattelee samoin kuin itse ajattelin vielä muutamia vuosia sitten. Että kaikki huumeet ovat pahasta ja niistä ei koidu muuta kuin haittaa käyttäjälle ja läheisille ihmisille ja koko yhteiskunnalle. No tuo jälkimmäinen saattaa olla todellakin totta, mutta eri tavalla kuin ennen ajattelin. Ainakin verrattuna siihen miten ite nykyään suhtaudun tähän yhteiskuntaan... Yksi hakusana nettiselaimessa muutti elämäni ja asenteeni jos ei nyt täysin, niin ainakin ohjasi omasta mielestäni oikeaan suuntaan. Kaikki ihmiset eivät tunnu ymmärtävän, että kantavat taskuissaan, tai säilyttävät kotonaan Alexandrian kirjastoa; internettiä.
En oikein muista kouluaikojen huumevalistuksista, mutta paljoa sitä ei ollut ja silloinkin siellä suunnilleen toisteltiin mantraa: "kaikki huumeet ovat pahoja, pysykää erossa niistä, älkää edes puhuko niistä". Alkoholista muistan kyllä ylä-asteella selvästi opettajan puhuvan: "teidän ollessa tuon ikäisiä, teitä alkaa monia kiinnostamaan alkoholi". Käytiin läpi, että jos ja kun sitä sitten osa kuitenkin kokeilee ennen täysi-ikäistymistään, niin miten ehkäistään vaaratilanteita ja miten toimia, jos kaveri sammuu ja muuta vastaavaa. Muista huumeista ei puhuttu haittojen ehkäisemisen ja vaaratilanteiden välttämisen kannalta sanaakaan. Mitäs järkeä siinä sitten oli?? En tiedä miten homma nykypäivänä menee, mutta ennen ainakin näin. Kyllähän tässä vähän sellainen kusetettu olo on, mutta oon pyrkinyt jakamaan tätä tietoa psykedeeleistä eteenpäin mahdollisimman realistisesti ja kuitenkin kriittisesti. Ei ne todellakaan mitään kevyttä kamaa ole ja riskejä löytyy.
