Kirjoittaja Aihe: Runoja ja muuta sanataidetta  (Luettu 4015 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa pampula

  • Luotettava tunnistaja
  • Viestejä: 312
  • Luotettavasti sienten tunnistama
    • Profiili
Vs: Runoja ja muuta sanataidetta
« Vastaus #15 : Tammikuu 30, 2011, 21:22 »
Matkalippu avaruuteen


Keittiöproosa sekä olohuoneriimi,
nikotiini, etanoli, psilosybiini.
Näillä sitä taiteilijan imagoa luodaan.
Happoon kieli kastetaan ja taikalitku juodaan.


Kerroinko kun ongelmista tahdoin päästä mäkeen?
Tutustuin McKennaan sekä tryptamiiniväkeen.
Avaruuteen lensin ihan tajutonta spiidii.
Sinisedän mielestä vain olin aika diidii.


Eihän täällä pallon päällä muuten kyllä jaksa.
Onneksi ei matkalippu avaruuteen maksa
työttömälle hipillekään sentään ihan liikaa.
Pakko mennä kohta vähän visuaalii tsiigaan.


Todellisuustajuisena täällä silti kuljen
oravanpyörältä vain silmät kiinni suljen.
Vastuuntunnon vastapainoks pidän pikku kivan,
en mä aio homehtua kassalla Siwan.

__________________________

Siinä teille vähän asennetta.  O0
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 06, 2011, 02:04 kirjoittanut pampula »

Poissa Avalon

  • Viestejä: 414
    • Profiili
Vs: Runoja ja muuta sanataidetta
« Vastaus #16 : Helmikuu 02, 2011, 23:25 »
Matkalippu avaruuteen

Tosta saisi kyllä vedetty kelpo räbätyksen, erityisesti mua nappaisi jollain aikas nopealla tykityksellä, vikaan säkeistöön ehkä hidastaen.

Kiva, tällainen maanläheinen nistiretki :).
Psykoosi se siellä vain surisee.

Poissa pampula

  • Luotettava tunnistaja
  • Viestejä: 312
  • Luotettavasti sienten tunnistama
    • Profiili
Vs: Runoja ja muuta sanataidetta
« Vastaus #17 : Lokakuu 13, 2011, 01:52 »
kau    -     pun    -     ki           nuk     -    kuu


e       -      lä      -      mä         ou      -      to          u       -      ni


ai       -     nut     -       ker    -   tai     -       nen



---
Se on Haiku!

PIE-NI E-DIT (PA-RAN-TE-LIN)

Poissa Ystävällinen Apina

  • Viestejä: 50
    • Profiili
Vs: Runoja ja muuta sanataidetta
« Vastaus #18 : Lokakuu 13, 2011, 13:06 »
 ??? Nautin! Haluaisin mielelläni lukea lisää näitä  :)

Siinä teille vähän asennetta.  O0
Todellakin  ;)

Poissa Arvalis

  • Viestejä: 818
    • Profiili
Vs: Runoja ja muuta sanataidetta
« Vastaus #19 : Lokakuu 19, 2011, 14:12 »
Simmut ummistin, sumuu imuun ja suu kii!
Mutsimuistiin mut sinkoo uusi kutsumus:
Tummis vesis tuikkivii mun tuuminnat, kun
siististi imutin ja suuntasin siihen summamutikkaan,
   aikamoista matematiikkaa muun muas mua muuntaa,
tuntuva tutina matkan mutkassa
   suunta uutta suuntaa tutkimaan,
sus siunatkoon! aktin tuntumaa, miten kutkuttaa!

JUS HAD SUM DMT.
"Beyond a certain point, the whole universe becomes a continuous process of initiation."
-- Robert Anton Wilson

Poissa _FOOL_

  • Viestejä: 19
    • Profiili
Vs: Runoja ja muuta sanataidetta
« Vastaus #20 : Lokakuu 28, 2011, 20:58 »
Huomioit jotakin kunnes kyllästät itsesi.
Uteliaisuutesi on kaaos kumppanisi käsityksessä.

Sä opit pois, etkä palaa uskomaan.
Sä uskot kunnes on turvallisempaa tietää.

Suhteellisuus on sun ankkurisi.
Sä et voi lentää, koska silmäsi ovat auki.

Menet ainoastaan vastakkaisiin suuntiin,
siitä syntyy elämän kipinä.

Sä koet ja valitset toisin.
Joka aamu sä heräät hiukan enemmän.


---------

Määpallo on paikka jossa MINÄ OLENto havaitsee itsensä tuntemalla.
Ajattelemalla MINÄ OLENto sijoittaa itsensä paikkaan ja aikaan Määpallossa.

Määpallon aika kaikkeudessa mitataan silmänräpäyksessä, joka katkaisee ajatuksen ja aloittaa sen taas uudelleen. Määpallon MINÄ OLENnon MINÄ tuntuu samalta kaikkien MINÄ OLENtojen kanssa, joskaan yksikään MINÄ OLENto ei voi vakuuttua asiasta täysin, koska kokee Määpallonsa aina hiukan erilaisena.

MINÄ OLENnolla on loputon määrä yksiä elämiä, joiden ajatteleminen Määpallolle johtaa aina loputtomiin yksinäisiin kuolemiin.

Määpallon loputtomat silmät näkevät loppuja ikuisuuteen saakka.
Se on ainainen tragedia joka lisää kipunarkoosin syvyyttä Määpallon MINÄ OLENnossa.

Poissa pampula

  • Luotettava tunnistaja
  • Viestejä: 312
  • Luotettavasti sienten tunnistama
    • Profiili
Vs: Runoja ja muuta sanataidetta
« Vastaus #21 : Marraskuu 04, 2011, 17:38 »
Hei, tämä ketjuhan on aktivoitunut! Kiitoksia teille oAo ja _FOOL_! _FOOL_:in säkeet ovat aforisminomaisia pohdiskeluja ja oAo syöksyy villisti leikittelemään sanoilla.

Minä olen koittanut kirjoittaa viime aikoina jonkin verran haikuja. Niistä inspiroituneena tuli tehtyä tällainen tiukkaan muotoon sidottu, puoliksi riimittelevä, toistaiseksi nimetön tapaus (ehdotuksia otetaan vastaan, vaikka tuskin kyllä hyväksytään). Mulle tulee mieleen hieman Einari Vuorelan Vävy-runo, vaikka eihän tämä siihen tasoon yllä tietenkään:


Legenda


päivä laski
tumma metsä
kumma metsä
hämärtyi


laulu kaikui
kuuli äänen
luuli äänen
tuntevansa


varma oli:
laulaa neito
kaulaa neidon
suutelisi


pimeys kasvoi
kohti ääntä
johti ääni
syvemmälle


monet haki
tummaan metsään
kummaan metsään
eksynyttä


löydetty ei
sitä miestä
mitä miestä
haettiin


yhä illoin
kuulen äänen
luulen äänen
tuntevani


mietin silloin
sitä miestä
mitä miestä
haettiin

- - -

EDIT: Lisäilin kamaa ja nimesin runoni Legendaksi.

Poissa Klonkku

  • Viestejä: 1 377
    • Profiili
Vs: Runoja ja muuta sanataidetta
« Vastaus #22 : Marraskuu 04, 2011, 18:04 »
Kuusi tuntia, yhteensä kahdeksan
Join, söin.
Maistoin lihan,
                   itsenikin.
         Jännittää pirusti.
Jännittää!
Raketti lähtee.
      Keskipakoisvoima, tiedäthän?
             Sammuttaa moottorit avaruudessa.
                     Jättää kellumaan.
                     Olen siellä.
                                    Palaan pian.
Elämän tarkoitus on tehdä sitä, mitä oikeasti haluaa, mutta satuttamatta toisia.

Poissa Silo-P

  • Luotettava tunnistaja
  • Viestejä: 449
    • Profiili
Vs: Runoja ja muuta sanataidetta
« Vastaus #23 : Marraskuu 04, 2011, 18:28 »
Kuusi tuntia, yhteensä kahdeksan
Join, söin.
Maistoin lihan,
                   itsenikin.
         Jännittää pirusti.
Jännittää!
Raketti lähtee.
      Keskipakoisvoima, tiedäthän?
             Sammuttaa moottorit avaruudessa.
                     Jättää kellumaan.
                     Olen siellä.
                                    Palaan pian.
Pakostakin tullee sienitrippi mieleen tuosta, ei mikään tietty mut ihan näin yleensä ;)

Runollista sakkia täällä, ei voi muuta sanoa :)
''Nauti siitä mistä eniten sä pidät!''

Poissa pampula

  • Luotettava tunnistaja
  • Viestejä: 312
  • Luotettavasti sienten tunnistama
    • Profiili
Vs: Runoja ja muuta sanataidetta
« Vastaus #24 : Marraskuu 24, 2011, 00:33 »
Lisää haikuja! Tämä tulevaisuuden visio syntyi osittain foorumin chat-keskustelujen inspiroimana, kun siellä puhuttiin niistä chemtraileista yms. sään muokkauksesta. Käytän nyt tätä mun vakio haiku-asettelua, eli hieman enemmän väliä ja lihavoidaan. Jotenkin nätimpi lukea imo. Mun mielestä oman tekstin suurentaminen huomiomielessä on toisinaan halveksittavaa (mitä turhia, miksi?!) ja kyllä tämä hieman sitäkin ehkä on. Mutta minkäs teet, valintoja... Mielestäni tämä runo on ulkoisilta ominaisuuksiltaan aika tyylipuhdas haiku (luontoaihe, ajan kuluminen, suoran tunneilmaisun välttäminen jne).




on tullut kevät


kemikaalit saapuvat


lintuja ei näy


Poissa mansikkapelto

  • Viestejä: 50
    • Profiili
Vs: Runoja ja muuta sanataidetta
« Vastaus #25 : Marraskuu 27, 2011, 19:07 »
Lainaus
Määpallo on paikka jossa MINÄ OLENto havaitsee itsensä tuntemalla.
Ajattelemalla MINÄ OLENto sijoittaa itsensä paikkaan ja aikaan Määpallossa.

Määpallon aika kaikkeudessa mitataan silmänräpäyksessä, joka katkaisee ajatuksen ja aloittaa sen taas uudelleen. Määpallon MINÄ OLENnon MINÄ tuntuu samalta kaikkien MINÄ OLENtojen kanssa, joskaan yksikään MINÄ OLENto ei voi vakuuttua asiasta täysin, koska kokee Määpallonsa aina hiukan erilaisena.

MINÄ OLENnolla on loputon määrä yksiä elämiä, joiden ajatteleminen Määpallolle johtaa aina loputtomiin yksinäisiin kuolemiin.

Määpallon loputtomat silmät näkevät loppuja ikuisuuteen saakka.
Se on ainainen tragedia joka lisää kipunarkoosin syvyyttä Määpallon MINÄ OLENnossa.
kolahtaa mulle, vähän niinku määpallo olis sääpallo, mut ei kai sittenkään.

Lainaus
   
Lainaus
Kuusi tuntia, yhteensä kahdeksan
    Join, söin.
    Maistoin lihan,
                       itsenikin.
             Jännittää pirusti.
    Jännittää!
    Raketti lähtee.
          Keskipakoisvoima, tiedäthän?
                 Sammuttaa moottorit avaruudessa.
                         Jättää kellumaan.
                         Olen siellä.
                                        Palaan pian.

Pakostakin tullee sienitrippi mieleen tuosta, ei mikään tietty mut ihan näin yleensä ;)
no olinko sanomas samaa!:D

Ja pampula, aivan ihana tuo sinun "legenda" jotennii sellaist jänskää tunnelmaa, johon sekoittuu hekuma ja pelko yhTaikaa. etten sanoisi mystistä. myös tuosta tyylistäsi kirjoittaa pidin. mulle tippuu hyvin aina tuollanen vähän kansanomaisempi ja perinteisempi sanailu. ja se metsä on tuossa lähellä.

Että näyttääpi hienolta tämä kun on näin hienoa taidetta saatu aikaan. itseppä en ole vähään aikaan kirjoittanut vaikka alkaa hiukka tuntua siltä et olis aika. vanhemmat kirjoitukseni jostain syystä tuhoan ajoittain itse-kriittisyys tahi -sääli päissäni.
life's a piece of shit and when you look at it
life's a laugh and death's the joke it's true
you see it's all a show keep 'em laughin as you go
just remember the last laugh is on you.

always look at the bright side of life.
and always look at the bright side of life.

Poissa Hallusinaatio

  • Viestejä: 32
    • Profiili
Vs: Runoja ja muuta sanataidetta
« Vastaus #26 : Joulukuu 05, 2011, 15:05 »



      Hetki



   Odottaminen tuntuu aina iäisyydeltä
   
   ajatukset kasaantuvat siihen hetkeen

   silloin iäisyys tuntuu ikuisuudelta



   Sanotaan myös, että hetkeen pitäisi tarttua

   vaan miten tarttua johonkin mistä ei ole varma

   vain hauras mieli on rajoitteena

   

   Kun mielenhallinta taas on rajoillaan

   ei tiedä mitä maan ja taivaan rajalla voi tapahtua

   Ja hetkessä kaikki onkin jo ohi

Poissa pampula

  • Luotettava tunnistaja
  • Viestejä: 312
  • Luotettavasti sienten tunnistama
    • Profiili
Vs: Runoja ja muuta sanataidetta
« Vastaus #27 : Joulukuu 11, 2011, 19:35 »
Pieni runo optatiivissa (kannattaa ääneen lukea)


Ällös pieni ystäväni
koskaan teetä maista,
piiputtele,
bongittele,
höyrypäälle höpise.

Ällös myöskään ystäväni
koskaan julkisesti,
aivastele,
taivastele,
kahlituille keikaroi.

Ällös pieni ystäväni
koskaan teetä maista.
Ällös teetä maista.
Ällös teetä maista.
Ällös teetä maista.

---

http://fi.wiktionary.org/wiki/%C3%A4ll%C3%B6s.

Lainaus
ällös

    (runollinen) optatiivin yksikön 2. persoonan muoto kieltoverbistä; käytetään imperatiivia lievempänä käskynä


Poissa Tattila

  • Viestejä: 70
    • Profiili
Vs: Runoja ja muuta sanataidetta
« Vastaus #28 : Tammikuu 06, 2012, 23:14 »
Ei nyt kummone mut tämmöne pieni sanailu: psilosybiini - Sienestäjän vitamiini.  8)
Psykedeelit-elämä, Dissosiatiivit-kuolema.

arpakyna

  • Vieras
Vs: Runoja ja muuta sanataidetta
« Vastaus #29 : Tammikuu 07, 2012, 19:21 »
En ole taitelijasielu nimeksikään, mutta annanpa kaikkien riesaksi  >:D oman sanallisen antini tähän ketjuun:


Miksi on jotain sen sijaan ettei ole mitään?
Ajatus saattaa sielun hätään. Olen miettinyt:
Menneisyys on mennyt, ja jo ohi lentänyt. Vain muistot siitä muistuttaa.
Mutta myös tulevaisuus antaa, itseään turhaan odottaa.

Todellisuus on ahdistettu, pakotettu, väkisin tungettu, hakattu, raiskattu kahden harhan väliin.
Ja kiila on kärjestä, pääsen kohta järjestäni, tämä hetki. Terävämpi kuin yksikään ajatus, yksikään älyllinen kokemus.
Näin, hädän hetkellä, minua lohdutti ystäväni, kaukainen sukulaiseni, lemmikkini, rakas karvainen otus.