Desinfiointi ja sterilointi

[Klonkku]

Desinfiointi
tarkoittaa ainakin haluttujen mikrobien tuhoamista kemiallisilla aineilla, kuten alkoholilla, ennen kuin me tulemme ja leikimme hieman Jumalaa itiöidemme kanssa.

Muutamia desinfiointiaineita:
- Alkoholit: halvimmat ja yleisimmät kasvatuskäytössä olevat desinfiointiaineet sisältävät etanolia (mm. Sinol). Puhdas etanoli ei tuhoa kovin helposti itiöitä, mutta joissain sekoituksissa, kuten NeoAmiseptissa on aineita, jotka tuhoavat myös itiöitä. Etanoli ja isopropanoli ovat tehokkaimpia 70% vesiseoksena (Sinolia on siis järkevä laimentaa hieman).

- Jodipitoiset desinfiointiaineet: Tuhoaa tehokkaasti mikrobeja ja itiöitä. Ongelmana useiden markinoilla olevien tuotteiden värjäävyys.

- Natriumhypokloriitti: tehokas desinfiointiaine, jota käytetään mm. veden ja altaiden puhdistukseen.

- Vetyperoksidi: laimennettuna ainakin bakteereita tuhoava desinfiointiaine, peretikkahapon kanssa sekoitettuna tuhoaa mikrobien lisäksi myös itiöitä.

Useimpia erikoiskemikaaleja on vaikea saada, mutta useimmiten peruskasvattaja pärjää desinfioinneissaan Sinolilla.

Linkkejä:
http://www.medicina.fi/fato/59.pdf
http://www.pshp.fi/default.aspx?contentid=24339
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/23113/Veera_Karppi_Irja_Reptshik.pdf


Sterilointi
taas tuhoaa kaikki mikrobit ja niiden itiöt, tähän ainakin pyritään.
Sterilointitapoja:
- Höyrysterilointi: yleisesti painekattilassa/autoklaavissa tehtävää steriointia jossa lämpötila nousee ylipaineessa 121 asteeseen. Sienten kasvatuksessa voi pärjätä myös normaalilla kattilalla, jossa on kansi, mutta tällöin lämpötilaa ei saada nostettua kuin korkeintaan 100 asteeseen (tässä lämpötilassa kaikki mikro-organismit eivät vielä välttämättä kuole). Höyrysterilointi tehdään kasvualustoille (jotka ovat mm. lasipurkeissa tai kuumutta kestävissä pusseissa) ennen kuin niihin laitetaan itiöitä. Samalla kun steriloi kasvualustansa, on helppo steriloida muitakin välineitä.

- Kuumailmasterilointi: voidaan suorittaa esim kiertoilmauunissa (voi kokeilla vaikkapa ihan normaalia uuniakin). Tämä menetelmä sopii lähinnä lasisten ja metallisten välineiden, sekä vermikuliitin sterilointiin. Lämpötila nostetaan vajaaseen 200 asteeseen ja annetaan steriloitua puolisen tuntia. Kuivattaa kasvualustoja, ei sovellu hyvin kasvualustojen sterilointiin.

- Liekkisterilointi: Kasvatuksessa yleisesti ruiskun neulan ja metallisten välineiden steriloimiseen käytetty tekniikka, jolla steriloidaan neula/muu metallinen väline nopeasti jokaista kasvatuspuuhissa tehtyä toimenpidettä ennen, jälkeen ja välissä. Liekkinä on hyvä käyttää kaasupoltinta, jotta neula ei nokeentuisi. Neula pyyhkäistään ensin desinfiointiaineella puhtaaksi ja sen jälkeen kärki kuumennetaan liekissä hehkuvaksi parin sentin matkalta. Tämän jälkeen jatketaan neulalla tehtäviä toimenpiteitä. Steriloiaika kaasupolttimen liekissä (lämpötila yli 1000 °C) n. 3 sekuntia.

Peruskasvattaja pärjää kyllä steriloinneissaan sopivalla painekattilalla ja sytkärillä.

Kysymyksiä saa esittää! Jakakaa lisää tippejä, ohjeita ja jatkakaa keksutelua. Kiitos.

Edit 25.1.2015: Lisätty tieto kaasupolttimen sterilointiajasta ja etanolin tehokkaimmasta vesiseoksesta.

[moelli]

Moikkelis ja vuodenalkuja kaikille.

Nyt kun ulkona on lunta ja kylmä, niin tulin miettineeksi ulkotilojen steriiliyttä talvella. Toisin sanoen, voiko ulkona inokuloimalla esim. korvata hanskalaatikon käyttämisen?

[Arvalis]

Nyt kun ulkona on lunta ja kylmä, niin tulin miettineeksi ulkotilojen steriiliyttä talvella. Toisin sanoen, voiko ulkona inokuloimalla esim. korvata hanskalaatikon käyttämisen?

Ei todellakaan. Täytyi hetki miettiä, että oletko edes tosissasi tämän kysymyksen kanssa. Ulkoilma on kaikkina vuodenaikoina täynnä vieraita itiöitä. Kontaminaatioriskien minimoimiseksi inokulointi kannattaa tehdä tilassa, missä on mahdollisimman vähän liikkuvaa ilmaa, mieluiten hanskalaatikossa, minkä sisusta on suihkuteltu huolellisesti alkoholilla.

[Klonkku]

Nyt kun ulkona on lunta ja kylmä, niin tulin miettineeksi ulkotilojen steriiliyttä talvella. Toisin sanoen, voiko ulkona inokuloimalla esim. korvata hanskalaatikon käyttämisen?

Ei todellakaan. Täytyi hetki miettiä, että oletko edes tosissasi tämän kysymyksen kanssa. Ulkoilma on kaikkina vuodenaikoina täynnä vieraita itiöitä. Kontaminaatioriskien minimoimiseksi inokulointi kannattaa tehdä tilassa, missä on mahdollisimman vähän liikkuvaa ilmaa, mieluiten hanskalaatikossa, minkä sisusta on suihkuteltu huolellisesti alkoholilla.

Hyvä kysymys moelli! Ei ole huonoja tai tyhmiä kysymyksiä. Voi olla vain paskoja vastauksia, joten suhtaudu näihin meidän muiden vastauksiin varauksella.

Ilman mikrobipitoisuus laskee kyllä talvella pakkasten aikaan, sillä mikrobeista monet vaipuvat "horrostamaan" latenttiin tilaan kun lämpötila laskee alle nollan. Joten sinänsä talvi olisi kuitenkin paras vuodenaika toimia ulkona. Syksy ja kevät ovat taas huonoimpia vuodenaikoja, sillä luonnon mikrobisto alkaa vauhdilla hajottamaan kaikkea mahdollista talven tietä "kuolevaa" matskua ja luonnossa käy melkoinen säpinä mikrobien osalta.

Sisätiloissa leijailee samat sisäilman mikrobit kuin ulkonakin. Ulkona mikrobisto vain leijailee kokoajan ympäriinsä liikkuvan ilman mukana. Sisätiloissa mikrobeja on usein jopa enemmän kuin ulkona. Yleinen siivous ja siisteys vaikuttaa siihen paljon.

Hengitämme kokoajan mikrobeja (bakteereja, itiöitä, homeita, viruksia jne.), joten täysin mikrobipitävää hanskalaatikosta on vaikea saada kotikonstein, sillä desinfioinnin yhteydessä liikkuvan ilman mukana leijailee mikrobeja laatikkoon joka tapauksessa. Erilaisten kontaminanttien määrästä ilmassa kertoo ehkä se, että periaatteessa ihan missä tahansa kohtaa tätä palloa, jossa olosuhteet ovat vain oikeat, voi syntyä mikrobikasvustoa. Mikrobit ovat siis toisinsanoen kaikkialla.

Hanskalaatikon steriiliyden ehtona on desinfiointi. Se mikrobisto, joka ehtii ilman mukana leijailla hanskalaatikkoon ennen kannen uudelleen sulkemista, on moninkerroin vähäisempi kuin tilanteessa, jossa laatikkoa ei olisi ollenkaan. Hanskalaatikon kanssa työskennessä riski sisäilman mikrobien siirtymisestä kasvualustaan itiöiden "istuttamisen" yhteydessä vähenee. Hanskalaatikon ilmantiiveys on myös tärkeää. Täytyy muistaa, että kaapissa käyttämättömänä ollessaan hanskalaatikko kerää pölyä, joka sisältää mm. laajan skaalan erilaista mikrobistoa.

Haluan siis korostaa sitä, että jokaisen käyttökerran välissä hanskalaatikko tulee desinfioida huolellisesti ennen käyttöä. Hanskalaatikkoon tulevien välineiden on myös oltava steriilejä, jotta hanskalaatikon steriiliydestä on varsinaisesti hyötyä. Olen kuitenkin itse huomannut, että huippusteriiliys ei ole välttämätön ehto kasvatuksen onnistumiselle, mutta steriiliydellä voi kuitenkin kasvattaa kasvatuksen onnistumisprosenttia menestyksekkäästi.

[Wildchild]

Hei.

Nostin tämän ketjun uudelleen henkiin, koska aihe osuu riittävän hyvin pohdintaani. Meillä on erillinen höyryuuni jossa voi tehdä myös esim tuttien sterilisoinnin. Tähän ohje on 15 minuuttia ja tämän sivuston aihe alueessa tarve on vielä kovempi.

Mutta kuitenkin olen miettinyt kannattaisiko tuota tapaa kokeilla kasvatuksessa tarvittavassa sterilisoinnissa, aikaa voi laittaa vaikka useamman tunnin ja lämpötila on silloin 100C höyryä.

Aiempaa kokemusta aiheesta ei vielä itsellä ole ja idean saa osaavammat ampua alas ja sitten on mentävä ostoksille.

Nim. Kaapit on täynnä ilman painekattilaakin.

[Kontaminaatio]

Hei.

Nostin tämän ketjun uudelleen henkiin, koska aihe osuu riittävän hyvin pohdintaani. Meillä on erillinen höyryuuni jossa voi tehdä myös esim tuttien sterilisoinnin. Tähän ohje on 15 minuuttia ja tämän sivuston aihe alueessa tarve on vielä kovempi.

Mutta kuitenkin olen miettinyt kannattaisiko tuota tapaa kokeilla kasvatuksessa tarvittavassa sterilisoinnissa, aikaa voi laittaa vaikka useamman tunnin ja lämpötila on silloin 100C höyryä.

Aiempaa kokemusta aiheesta ei vielä itsellä ole ja idean saa osaavammat ampua alas ja sitten on mentävä ostoksille.

Nim. Kaapit on täynnä ilman painekattilaakin.

Nyt aion päättää kolmen vuoden, kahden kuukauden ja kuuden päivän hiljaiseloni. Mukavaa tulla takaisin.

HuMu:stä lainattu: "Elävät bakteeri-, hiiva- ja homesolut tuhoutuvat
helposti 100°C:n lämpötilassa ja sen alapuolellakin. Se ei kuitenkaan välttämättä riitä tuhoamaan kaikkia
bakteeri- ja homeitiöitä."

Taikasana välttämättä. Eli varmasti voi toimia, etenkin jos sterilointi aikaa pidentää. Eipä oma painekattila yllä ihan tuonne 15 PSI:n lukemiin, mutta varsin hyvällä prosentilla on tullu onnistuttua. Ja jos kerta vesihöyryä toi uuni tuottaa niin sehän on kuin painekattila TS. sama sterilointi tekniikka, eri lämpötilat.

Jos on aikaa ja mahdollisuutta niin kokeile ihmeessä ja raportoi. Onhan jotkut onnistuneet jopa ghettosteriloinnillaki...

[Porttikaljan Ylipappi]

Onkos kukaan käyttäny höyrytyskattilaa purkkien steriloinnissa? Siinä olis purkit omassa osastossa ja vettä sais kerralla enemmän keiteltäväksi kun sterilointi aika tulee olemaan pidempi. Kattila on siis kerros kattila missä alimmaiseen tulee vesi ja ylempään osaan (pohja reijitetty) höyrystettävä eväs tai tässä tapauksessa PF-tek purkit.

Mitä olette mieltä, onnistuuko?

[faarao]

Onkos kukaan käyttäny höyrytyskattilaa purkkien steriloinnissa? Siinä olis purkit omassa osastossa ja vettä sais kerralla enemmän keiteltäväksi kun sterilointi aika tulee olemaan pidempi. Kattila on siis kerros kattila missä alimmaiseen tulee vesi ja ylempään osaan (pohja reijitetty) höyrystettävä eväs tai tässä tapauksessa PF-tek purkit.

Mitä olette mieltä, onnistuuko?

Ite oon käyttäny pelkkää normikattilaa jonka kansi hieman raollaan ja toistaiseksi 100% onnistumisaste. Eli tuolla mainitsemallasi onnistuu kyllä.

[Herrasmies]

pois

[Wildchild]

Hei.

Nostin tämän ketjun uudelleen henkiin, koska aihe osuu riittävän hyvin pohdintaani. Meillä on erillinen höyryuuni jossa voi tehdä myös esim tuttien sterilisoinnin. Tähän ohje on 15 minuuttia ja tämän sivuston aihe alueessa tarve on vielä kovempi.

Mutta kuitenkin olen miettinyt kannattaisiko tuota tapaa kokeilla kasvatuksessa tarvittavassa sterilisoinnissa, aikaa voi laittaa vaikka useamman tunnin ja lämpötila on silloin 100C höyryä.

Aiempaa kokemusta aiheesta ei vielä itsellä ole ja idean saa osaavammat ampua alas ja sitten on mentävä ostoksille.

Nim. Kaapit on täynnä ilman painekattilaakin.

Höyryuunissa sterilointi onnistui ainakin ensimmäisellä kerralla 100%:sesti ja missään ei ole alkanut kasvaa hometta, vaan pelkkää valkoista rihamstoa. Tämä tosin on kestänyt pidempään mitä odotin, mutta puhtauden kanssa sillä ei käsittääkseni ole mitään tekemistä.

[Mikael]

Isopropanoli 100ml suihkepulloon