Psilos*iini ja pitkäaikainen toleranssi/yksilökohtainen herkkyys

[Kosminen Nauraja]

Viime viikonloppuna söin tuntemattomalta lahjoittajalta saamani gramman suuruisen erän B+ merkkisiä herkkusieniä. Vaikutukset jäivät laimeiksi ja lähinnä ilmenivät euforiana joka ei täysin selittynyt Liimanarina-yhtyeen live-esityksen musiikilla tai välispiikeillä.

Sen sijaan samassa tapahtumassa mukana ollut tuttavani - joka niinikään sai lahjoituksen samaiselta tuntemattomalta lahjoittajalta - nautti huomattavasti pienemmän annoksen (ehkä 0,5g) samoja B+ herkkusieniä. Tapasin ko tuttavan noin 3 tuntia sen jälkeen kun hän oli nauttinut sienet ja hän totesi että "tämä on kovinta kamaa mitä olen ikinä syönyt". Sienet olivat selvästi availleet hänelle erinäisiä ovia. Alkuun kokemus oli ollut huono mutta kääntynyt sitten erittäin positiiviseksi. Emme ehtineet keskustella kovin pitkään mutta selvästi hän koki päässeensä eteenpäin itseään askarruttaneissa elämän perusasioissa ja ymmärtäneensä tiettyjä lainalaisuuksia selvemmin kuin aiemmin. Kiitteli vielä moneen kertaan tästä kokemuksesta tuntematonta lahjoittajaa joka oli paikan päällä, mutta samalla siunaili että mitähän olisi tapahtunut jos hän olisi ottanut enemmän sieniä.

Mikä selittää näin suuret yksilölliset erot kokemuksissa?

Kyseessä oli parimetrinen, elopainoltaan yli satakiloinen entinen aktiiviurheilija. Mielihuume alkoholi jota hän oli nauttinut kohtalaisen runsaasti myös tapahtumapäivänä. Muiden huumeiden osalta kokemusta käsittääkseni lähinnä kannabiksesta eikä siitäkään lukumääräisesti kovin paljon (mukaan mahtuu tosin yhdet eeppiset överit avaruuskääretortusta).

Itse olen hieman pienikokoisempi. Edellisestä herkkusienikokemuksestakin oli pari kuukautta, joten akuutti sienitoleranssi ei selitä eroa kokemuksissa. Olin selvin päin ja syönyt varsin kevyesti. Viimeisestä ruokailusta oli aikaa useampia tunteja.

Minua alkoi askarruttamaan kysymys siitä että voisiko psykedeelien käyttöön liittyä päivissä tai parissa viikossa ohimenevän akuutin toleranssin lisäksi jonkinlaista pitkäaikaistoleranssia, mahdollisesti jopa pysyvää toleranssia? Sellaista mikä tekee aivan ensimmäisistä deelikokemuksista mahdollisesti hyvinkin paljon voimakkaampia? Vai millä tuo selittyy?

Skepsis ry:n selitys:
Kaveri liioitteli.

==> Tähän kommenttina sen verran että tunnen monta muuta hörhöä jotka voisivat hyvin liioitella tai keksiä tuollaisia juttuja mutta tämä mainittu henkilö ei kuulu niihin. Tyyppi on suorasanainen ja suoraselkäinen, sanoo täsmälleen mitä ajattelee eikä kumartele ketään.

Farmakofiilistelijän selitys:
Kaveri oli nauttinut runsain määrin MAO inhibiittoreita jotka voimistavat psilosybiiniin vaikutuksia.

Mykologin selitys:
Sienissä voi olla yksilötasolla suuriakin voimakkuuseroja.

Kristallihipin selitys:
Ko. henkilöllä oli alimpien tasojen chakroja lukossa ja pienuudestaan huolimatta sieniannos oli riittävä niiden avaamiseen.

Kertokaa te omia näkemyksiänne.

[Arvalis]

Joskus on puhuttu psykedeelien aikaansaamasta psyykkisestä toleranssista tai loss of magicista (erityisesti MDMA:n kohdalla).

Tuorein varteenotettava malli psilosiinin subjektiivisten vaikutusten syntyjuurista tekee olettamuksen, että aivojen dynaamisten yhteyksien säätely osoittaa laajempaa repertuaaria psilosiinipäihtymyksen aikana. Tulee mieleen, että ensimmäisten kertojen jälkeen aivot yksinkertaisesti kykenevät luovimaan sulavammin psykedeelien aikaansaamassa epäsynkassa; ns. default mode networkin ylläpitomekanismit vahvistuvat ja sietävät paremmin psykedeelien tuottamaa nyrjähdystä aivotoiminnassa. Kokeneet meditoijat pystyvät asettamaan neuraaliset oskillaatiot synkroniaan, miksei myös kokeneet trippaajat?

Moni psykedeelejä runsaasti kuurittanut ihminen (minä mukaanlukien) ilmoittaa kokevansa, että psykedeelien aikaansaama mielentila on "toinen normaalitila".

Uskon myös, että tuttavasi nauttimalla dissosiatiivilla on jotain tekemistä asian kanssa. Känniselle ihmiselle psykedeelit saattavat tuottaa huomattavasti ekstaattisempia, kusipaska-liminaalitilaa lähenteleviä vaikutuksia.

[greta]

Mikä selittää näin suuret yksilölliset erot kokemuksissa?

Itse olen huomannut hyvinkin suuria eroja sekä taikasienien että kannabiksen käyttöannoksien ja niistä saatujen vaikutusten suhteen eri ihmisillä. Ja mielestäni tämä johtuu aika simppelisti nimenomaan niistä yksilöllisistä eroista, erilaisista herkkyyksistä eri aineille erilaisissa tilanteissa.

Kerrot että ko. tilanteessa ystäväsi oli nauttinut runsaasti alkoholia kun taas itse et. Voin jo ihan omasta kokemuksesta sanoa että alkoholi nyt ainakin vaikuttaa "trippiherkkyyteen", mutta millä lailla, sitä voi olla mahdoton ennustaa etukäteen jos ei aiempaa kokemusta ole. Tässä kuvaamassasi tapauksessa se vaikutti onneksi hyvällä ja mielyttävällä tavalla.

Minua alkoi askarruttamaan kysymys siitä että voisiko psykedeelien käyttöön liittyä päivissä tai parissa viikossa ohimenevän akuutin toleranssin lisäksi jonkinlaista pitkäaikaistoleranssia, mahdollisesti jopa pysyvää toleranssia? Sellaista mikä tekee aivan ensimmäisistä deelikokemuksista mahdollisesti hyvinkin paljon voimakkaampia? Vai millä tuo selittyy?

Ensimmäiset deelikokemukset koetaan tavallisesti vaikuttavimmiksi eikä se nyt ole kyllä mikään ihme kun puhutaan psykedeeleistä; tottahan sellainen kokemus joka intensiteetiltään useiden deelejä käyttäneiden toimesta on listattu "elämän tärkeimpien ja voimallisimpien kokemusten" kärkeen, muistetaan koko loppuelämä. Ja etenkin se ensimmäinen kerta.
Muunlaista "pitkäaikaistoleranssia" en ainakaan itse ole havainnut olevan.

[SoilBreaker]

Itse olen ajatellut, että deelit tuottavat totuudellisemman/objektiivisemman kokemuksen maailmasta, kun sidokset minä rakenteisiin heikkenevät. Tällöin kokemuksen vaikuttavuus riippuu eniten siitä kuin valheellisesti normaalitodellisuus kukin henkilö elää. Jos on jollain keinoin onnistunut pääsemään suht rehelliseen suhteeseen itsensä kanssa niin eipä siinä kovin rankkaa maailmankuvallista muutosta voi tapahtua.