Editoidaampa hieman jokin aikaa sitten kirjoittamaani viestiä. Olen myös tulokas - vaikka olen seurannut relevantteja foorumeita pian 20 vuotta - joten tervehdys te mainiot tutkimusmatkailijat siellä jossain bittiavaruuden pienissä kiintopisteissänne.
Laitan pätkän kenties merkittävimmästä kokemuksestani tähän mennessä. Tarkoitus on ollut kirjoittaa koko tarina mutta vaikka kirjoitankin jo lähes työkseni, omista kokemuksista on hyvin vaikea saada kirjoitettua mitään eheää kokonaisuutta, jonka muutkin ymmärtäisivät tai johon joku toinen kykenisi samaistumaan; subjektiivisuus on se juttu miksi hyvin kerrottu trippistoori ei tahdo tulla minusta ulos, mutta yritetään. Tässä lyhyessä pätkässä on selitetty joitain itsestäänselvyyksiä, sillä tämän pätkän ovat lukeneet myös ihmiset, joilla ei ole käsitystä tai tietoa psykedeeleistä:
"Olin ottanut 3x120ug LSD:tä, toisen kerran elämässäni näin suurella annoksella.
Ja taukoa täyteen psykedeeliseen kokemukseen oli 2 vuotta, sillä yksi oli vajaa(tarkoituksella), yksi arvaamaton ja lyhyt(ensimmäinen kerta ketamiinia ja vahingossa k-hole: ei hyvä)ja yksi oli selvästi alitehoinen.
Joten olin valmistautunut: aikaa oli kulunut edelliseen Trippiin ja tätä kokemusta oli tullut edeltäkäsin pohdittua pari vuotta. Luen myös parhaani mukaan kaiken teorian mitä psykedeeleistä on kirjoitettu, mutta julkaisuja on hyvin kattava määrä ja paljon tietysti englanniksi, jolloin lukeminen takkuaa vaikeaselkoisen, kliinisen terminologian vuoksi, mutta opin koko ajan ja tieto karttuu.
Katson dokumentteja. DMT Spirit molecule on yksi suosikki ja olen lukenut myös kirjan, tohtori starassmanin kirjoittaman tutkielman. LSD My problem child, Doors of perception, hullu mykologi, psykedeelisen kokemuksen faq, aihetta käsitteleviä foorumeja ja sivustoja ja niin edelleen. Mutta mikään tieto, mikään aiempi kokemus niin matkalla kuin ulkopuolellakin ei kyennyt valmentamaan minua tähän kokemukseen
Kun kolme tuntia oli kulunut, otin mdma:ta eli ekstaasia noin 70mg oraalisesti.
Tässä vaiheessa minulla pyöri 'how the universe works' näytöllä, ledivalonauha, kynttilät...
Visuaalinen ilme oli päällekäyvä ja räikeä. Mittasuhdetaju oli vääristynyt: asuntoni oli vuoroin pieni, vuoroin valtava halli, lattia aaltoili ja kasvoi jalkoihin kiinni, mutta olin menossa niin syvälle ettei hallusinaatioilla (jotka eivät ole itselläni mikään suosikki asia matkatessa)ollut enää merkitystä.
Syystä jota en jälkeenpäin ymmärrä otin päivä peitteen ja taittelin sen makuualustaksi keittiön lattialle.
Poltin älyämpärin pesään poltettavaksi kyhättyä kukkaa ja yleensä poltan sen kolme neljä päivää kuukaudessa, joten yhdet hitit yhdistettynä happoon, joka oli vieläkin lähes piikissä ja pieneen mutta toimivaan mdma annokseen aiheutti jotakin jota en vielä reilun 3 kuukauden päästä osaa oikein kuvailla mutta yritetään.
Menin makuulle peitteelle kovalle lattialle.
Korvissani oli kuulokkeet ja etukäteen väsätyissä soittolistoissa oli joka lähtöön musiikkia mutta tässä vaiheessa kuuntelin vesisadetta joka muuten oli aivan mahtava juttu. Sateen ropina toi minulle rauhaa, sulki minut itsestäni ja ulkopuolisilta; mieleni venyi, irtautui ja jätti ruumiin keittiön lattialle.
Ei ollut kehoa. Ei mitään ruumiillista. Lopulta ei ollut edes minuutta. Oli pakko antautua mutta tunsin hyvän hengen läsnä olon joka kertoi että kaikki on hyvin
Olin vuoroin onnellinen vuoroin surullinen, mutta sitten ei ollut pelkoja ei surua eikä käsitystä mitä ovat tunteet tai käsitystä mistään käsitteistä.
Jos joku olisi kysynyt minulta mikä on talo en olisi pystynyt sanomaan koska en ymmärtänyt enää sanoja.
Ja niin kaikki mihin uskoin, kaikki minkä eteen olen tehnyt töitä kaikki kokemukseni...
Niillä ei ollut merkitystä koska niitä ei ollut
Olin vain yhtä eräänlaisen virran kanssa ja ajattelin että olin kaikkien maailman ihmisten sielujen kehdossa, kuolemattomassa virrassa. Olin yhtä koko maailman tajunnanvirran kanssa joka tuntui liikkuvan avaruudessa.
Pikkuhiljaa aloin taas tiedostamaan.
Oli ihmeellistä voida liikuttaa varvasta. Oli verratonta nousta hyvin hyvin perustavanlaatuisen kuolemarajakokemuksen jälkeen istumaan. Hetken vain istuin ja ihmettelin kehoani. Siinä piskuisessa keittiössä minä synnyin uudelleen."
Koin myös jossain kohtaa ennen tuota mdma:ta ajattelevani ja kokevani kahtena eri henkilönä, ehkä jopa kolmena ja tunsin että kykenen ajattelemaan kahden tai kolmen persoonani ajatukset yhtäaikaa. Makasin tuolloin suihkussa ja peak oli tulossa kuin ukkonen riepotellakseen minua, tunsin että kohta minua ravisteltaisiin ja joutuisin itseni ja tekojeni eteen eräänlaiseen mielen oikeussaliin, jossa minuuteni kyseenalaistettaisiiin, itsekkyyteni tuomittaisiin. Minulle tultaisiin näyttämään kuinka pieniä me ihmiset olemme, kaikki näyttäytyisi universaalissa, kosmisessa mittakaavassa joka myös pakottaisi minut kohtaamaan itseni, ja minun oli aika päästää irti siitä minkä koin turvalliseksi arkitodellisuudeksi. Oli aika nöyrtyä ja osoittaa syvää kunnioitusta jotta pelko/ahdistus häviäisi ja hävisiväthän ne kun myönsin etten ole kaiken keskipiste.
Repeatilla soi tässä vaiheessa "stairway to heaven". Koin mitä on kuolla yksin - olen hyvin eristäytynyt ja yksinäinen(kin) ihminen - mutta tässä toisessa (tai kolmannessa)minässä sain kuolla läheisten ympäröimänä: itku tuli vatsanpohjasta asti kun havahduin takaisin egooni, itku joka tuli jostain hyvin syvältä haudattujen muistojen alta, perustavanlaatuinen kaiken alleen murskaava suru, syvä kaipuu ihmisläheisyyteen.
Sen jälkeen olen ollut sosiaalisempi, pyytänyt anteeksi läheisiltä, joille olen kääntänyt selkäni joskus pidemmäksi(6.5 vuotta) joskus lyhymmäksi(n.2vuotta) aikaa ja että nyt on minun vuoroni pyytää anteeksi, koska edellinen lähellekään tämän levelin kokemus aiheutti että minun on päästettävä irti ja annettava anteeksi: niin tein äidilleni joka tämän jälkeen kuolikin noin 1.5kk sen jälkeen. Nyt sen sijaan tuntui siltä että minun kuului pyytää anteeksi myös.
Takaisin asiaan. En muista kronologiaa vaikka miten yrittäisin mutta ilmeisesti jo ennen mdma boostia koin että olen kuollut ja että olen vain henki ja että voin nyt vain hengailla ilman pelkoja, surua, huolia. Tämä huvitti minua suuresti. Taisin huutaakin jotain järkevää kuten "MIKÄS TÄSSÄ OLEN VITTU DELANNUT, SIISTII", kunnes tajusin että seinät on pahvia ja asun kerrostalossa ja on vielä iltapäivä: mutta kuitenkin mietin että kuulivatkohsn ne minua jos olen kerran kuollut?
kun olin ottanut MDMA:n koin myös olevani kaiken luoja ja että kaikki mikä on luotu on lähtöisin minusta, että minä olen kaikki ja kaikkeus. Tämä liittyi toki myös vahvaan tunteeseen että olen yhtä kaikkeuden kanssa. Lopulta joskus kuuden tunnin paikkeilla rauhoituin hieman ja pohdin taas omaa käytöstäni ja omia elämäntapojani, ja muutoksia on sen jälkeen tapahtunut, mutta ei niin paljon kuin tuo kokemus minulle näytti. En siis ole täysin täyttänyt tuon LSD kokemuksen tuomia oppeja ja hiukan arveluttaa jos heijastaa seuraavaan matkaan.
Nyt tuosta kokemuksesta on noin 5 kuukautta ja lähipäivinä aion ottaa 4g cubensis Ecuadoreja ja laadukkaista sienistä ei ole juuri kokemusta +3g annoksista ja näissä on laatu mitä pitää
Myös mämmiä olen varannut kokemukseen mikäli tuntuu siltä. Seuraavaksi omasta maasta - kunhan vain saisi aikaan - sitten tuo 5g tai dmt breaktrough riippuen siitä miten tämä seuraava kokemus menee. Olen vuosi vuodelta pikkuhiljaa pyrkinyt seuraavalle tasolle. Katsotaan miten käy. Ja ylläolevasta pätkästä on paljonkin lisää sanottavaa mikäli jotakuta kiinnostaa.
Ja tosiaan kun tämä on editointia, niin minulla on nyt tuossa 4g laadukkaita cubensis sieniä ja mdma:ta jos tuntuu siltä ja olen melko jännittynyt, ellen jopa hieman peloissani kuinka riepotteleva kokemus tulee olemaan. Tästä tulen tekemään raportin jos pystyn.
