Kirjoittaja Aihe: matkani keski-ikäisyyteen.  (Luettu 1238 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Eni

  • Viestejä: 355
    • Profiili
matkani keski-ikäisyyteen.
« : Heinäkuu 20, 2013, 20:28 »
Oppaana 5,5 - 6g Golden Teacher.
Musiikkina tämä ja oman pään sisäiset äänet.

noviisieni [20/07 17:43]:   luulen kyl kans
noviisieni [20/07 17:43]:   jännittää on ehkä vähän negatiivinen sana
noviisieni [20/07 17:43]:   odotan
noviisieni [20/07 17:44]:   mielenkiinnolla
noviisieni [20/07 17:49]:   nautittu :3
Qufwan [20/07 17:52]:   Oikein rakkauden täyteistä matkaa sinne <3 :)
noviisieni [20/07 17:52]:   :)
noviisieni [20/07 18:03]:   wooooooop
noviisieni [20/07 18:03]:   nyt alkaa lähtemään
Qufwan [20/07 18:03]:   :)
noviisieni [20/07 18:04]:   musiikki päälle ja hyvä asento
noviisieni [20/07 18:04]:   :)
noviisieni [20/07 18:04]:   mmmmoi..
noviisieni [20/07 18:05]:   hoh ei pysty pitelee kii ipsipussista...
noviisieni [20/07 18:06]:   sipsi
noviisieni [20/07 18:06]:   :)
noviisieni [20/07 18:07]:   hitto mä tykkään ku ei voi olla hymyilemättä
noviisieni [20/07 18:08]:   kun katson seiniä ni puuosilla tuntuu olevan aura
noviisieni [20/07 18:09]:   sellanen voima erilailla ku tollasella elottomalla
noviisieni [20/07 18:09]:   kivellä ja sillee
Kolina [20/07 18:11]:   noviisieni :D
Kolina [20/07 18:11]:   Se on sit menoa? :)
noviisieni [20/07 18:11]:   jaa kui?
noviisieni [20/07 18:11]:   :D
noviisieni [20/07 18:20]:   vähäsen menee hölmöille urille nyt
keksimonsteri [20/07 18:21]:   noh?
Hölmö [20/07 18:25]:   älä ole hölmö :)
noviisieni [20/07 18:25]:   kuin unta olis
noviisieni [20/07 18:26]:   katson vaan sivusta
Hölmö [20/07 18:26]:   ootko kuinka kokenut?
noviisieni [20/07 18:31]:   muutamia trippejä
noviisieni [20/07 18:32]:   vaikka osa on pelottavaa ni sen tajuaminen, että se kaikki on mun pään sisällä ja siksi hirveän arvokasta
noviisieni [20/07 18:32]:   omaa
noviisieni [20/07 18:32]:   sitä ei muut näe koskaan
Qufwan [20/07 18:33]:   :)
noviisieni [20/07 18:33]:   toisaalta mä olen täysin irrallinen yksikköni, mutta kuitennkin osa jotain kokonaista
Hölmö [20/07 18:33]:   toi on kiva ajatus
noviisieni [20/07 18:34]:   eii ole mitään sellaista gaiaa joka olis jotenkin erillinen vaan me ollaan kaikki osa sitä
Qufwan [20/07 18:34]:   Kollektiivisesti joo :)
noviisieni [20/07 18:34]:   yhteinen tajunta tai sellainen
noviisieni [20/07 18:35]:   hitto quf sä olet sellainen veli kyl
Qufwan [20/07 18:35]:   <3 :)
noviisieni [20/07 18:35]:   tunnet samoin ja näi että musiikki ja kuulo yleensä on sulle se ykkönen
noviisieni [20/07 18:36]:   koet samoin ku mä maailmaa
Qufwan [20/07 18:36]:   Kanssakoetaan ilmeisesti osittain samalla lailla tätä ihanaa kaikkeutta :)
noviisieni [20/07 18:36]:   nyt kyl mennää syv ällä ja samalla tosi korkealla
noviisieni [20/07 18:37]:   sillei nyt huonot jutut mitä pää tuottaa
noviisieni [20/07 18:37]:   painajaiset
noviisieni [20/07 18:37]:   no on silti mun
noviisieni [20/07 18:38]:   arvokkaita
noviisieni [20/07 18:38]:   mun tajunta erikseen
noviisieni [20/07 18:38]:   tää on erilaista
noviisieni [20/07 18:38]:   erittäin
noviisieni [20/07 18:38]:   siis tää isompi satsi
noviisieni [20/07 18:39]:   mikäs quffilla oli isoin?
Qufwan [20/07 18:39]:   Varmaan päälle 4g joskus
noviisieni [20/07 18:39]:   hieenoooo
noviisieni [20/07 18:40]:   tää kannatattatatataaa kyl kokee :D
noviisieni [20/07 18:40]:   :))
Qufwan [20/07 18:40]:   Ai yli 5g maagista rajaa :)?
noviisieni [20/07 18:40]:   ei tälle oo hymäriä
noviisieni [20/07 18:40]:   hahahahaaaaa ei hitto
noviisieni [20/07 18:40]:   tää valo on mahtavaa
noviisieni [20/07 18:40]:   sori veljet
noviisieni [20/07 18:41]:   mun olkkarin pöytä on puuta
noviisieni [20/07 18:41]:   luontoa
noviisieni [20/07 18:42]:   kohta meen tonne ulos olemaan yhtä tän maailman kanssa
noviisieni [20/07 18:42]:   ei niin ettäbetoni ja teknologia olis pahaa vaan sillei että se on vaan täs päällä
noviisieni [20/07 18:42]:   syvemmältä ollaan eläimiä
noviisieni [20/07 18:43]:   lluontoa
noviisieni [20/07 18:43]:   ttää lähti jotenkin tosi syvältä mun sisältä tää trippi
noviisieni [20/07 18:44]:   ja nyt mennään sen tajuamisessa miten ollaan yhtä kaikki elollinen
noviisieni [20/07 18:44]:   mä en edes halu piirtää millaista on aiemmin ollut tripeissä
noviisieni [20/07 18:44]:   siis olen halunnut piirtää
noviisieni [20/07 18:44]:   nyt haluan vaan olla
noviisieni [20/07 18:44]:   OLLA
noviisieni [20/07 18:45]:   osa tätä kaikke
noviisieni [20/07 18:45]:   a
noviisieni [20/07 18:45]:   ok ehkä mä haluan vähän piirtäääääää
Qufwan [20/07 18:45]:   :)
noviisieni [20/07 18:45]:   sori ku aaltoilee
noviisieni [20/07 18:46]:   pidän niinku kiinni tästä todellisuudesta tän näppiksen kautta
noviisieni [20/07 18:46]:   tää aito repii luokseen ni roikun täs ja sit niinku venyy
noviisieni [20/07 18:46]:   teksti
noviisieni [20/07 18:47]:   ihmisen kädet on toisaalta aika pienet
noviisieni [20/07 18:47]:   ollaan jotenkin lähempänä petoeläimiä kuitenki
noviisieni [20/07 18:47]:   ku mitään laiskoja kasvinsöjiä
noviisieni [20/07 18:48]:   melkein n muuten osaa enää kirjoitta
noviisieni [20/07 18:48]:   tunnen vaan tän miten olen eläin
noviisieni [20/07 18:48]:   jos ei oikeesti skarppaa ni kirjaimet ei tarkoita mulle mitään :D
noviisieni [20/07 18:49]:   enkä mä oikeestaan halua skarpata
noviisieni [20/07 18:49]:   moroo
noviisieni [20/07 18:49]:   mä olen eläin :D
keksimonsteri [20/07 19:07]:   :3
noviisieni [20/07 20:14]:   voi jösses kuulkaa
noviisieni [20/07 20:14]:   tajusin tossa lenkillä että mä olen keski-ikäinen
noviisieni [20/07 20:15]:   mä olen myös hirveän onnellinen
noviisieni [20/07 20:15]:   siihen mitä on
noviisieni [20/07 20:16]:   hämmästdääntehelin menemään miten jotain kaupunkisuunnittelua
noviisieni [20/07 20:16]:   et on metsää mut kuitenki kaupunkia
noviisieni [20/07 20:17]:   wut? :D
noviisieni [20/07 20:17]:   hämmästdääntehelin
noviisieni [20/07 20:17]:   on tää hienoa että on tää foorumi
noviisieni [20/07 20:18]:   et jengi tietää miltä tatit tuntuu

Jees siinä oli tsätti tripin varrelta. Mutta oli kyllä käsittämättömän hienoa käydä lenkillä.
Juoksin ja kävelin varmaankin about 15 kilometriä.
Vaikka lähti pään sisältä ja tuntui pelottavaltakin välillä, tajusin että mä olen ikäänkuin tämän
yhteiskunnan sotilaskastia. Kuten siis muurahaisyhdyskunnissa.
Kuitenkaan ei ole mitään vihollista.
Jengi tietysti sotii keskenään, mutta ihmiskuntana ollaan aika hienosti kehitytty.
Mä olen vahva.
Kuitenkin eläin.
Ehkä sienet työnsi mut lenkille ja tajuamaan onnellisuuteni.
En mä tarvitse sieniä enää. Mä voin nauttia tästä kaikesta joka päivä.
Viedä lapset kävelylle :D
Kiitos.

Edittiä:
Koko maailma on mun. Mä voin opetella mitä vaan ikinä haluan.
Kiinaa vaikka...
Kuitenkin mulla on oma eukkoni. Rakas. Se pari.
Mun parini.
Se jonka kanssa mun kuuluu olla.
Kuuluu...
Haluan.
Mulla on täydellisen vapaa oma tahtoni.
Ylipäänsä.
"aha"
-PsyKhoZ

Poissa Eni

  • Viestejä: 355
    • Profiili
Vs: matkani keski-ikäisyyteen.
« Vastaus #1 : Heinäkuu 20, 2013, 21:55 »
Ehkä opetus on, että pitää hyväksyä itsensä niinkuin on, mutta tiedostaa olevansa kykenevä tekemään itsestään mitä haluaa.
Ihan mitä haluaa. Työtä se vaan vaatii :D
"aha"
-PsyKhoZ

Poissa Nyäpikkä

  • Viestejä: 380
    • Profiili
Vs: matkani keski-ikäisyyteen.
« Vastaus #2 : Heinäkuu 21, 2013, 03:18 »
Ehkä opetus on, että pitää hyväksyä itsensä niinkuin on, mutta tiedostaa olevansa kykenevä tekemään itsestään mitä haluaa.
Ihan mitä haluaa. Työtä se vaan vaatii :D

Aha. Jos siis olen keski-ikäinen valkoinen heteromies niin miten muuttuisin 14-vuotiaaksi somalilesbotytöksi? Tai ryhävalaaksi? Tai Kalevi Sorsan klooniksi? (mielummin ehkä kuitenkin muuttuisin ryhävalaaksi). Taitaa tripauttaa sulla yhä vieläkin?

Poissa Eni

  • Viestejä: 355
    • Profiili
Vs: matkani keski-ikäisyyteen.
« Vastaus #3 : Heinäkuu 21, 2013, 10:09 »
Kirjoitellaanpas vähän vielä näin jälkeenpäinkin.
Tosiaan oli vielä pienet laskut päällä tuossa, kuten nyäpikkä epäilikin, mutta pointti taisi mennä häneltä hieman ohi :)

Trippi alkoi lempeästi ja visuaalit olivat voimaikkaita tällä kertaa myös silmät auki. Kun suljin silmäni, valtava värien ja alati
muuttuvien muotojen kirjo täytti maailman. Mukavia ajatuksia ja kauneutta. Musiikki tuntui hyvältä.
Äkkiä ilman mitään kummempaa syytä kuitenkin muodot alkoivat saada ahdistavia ja pelottavia piirteitä. Tuhatjalkaisen
tapaiset hirviöt lähestyivät ja hämähäkkejä ja petoeläinten päitä kiersi ympärilläni.
Pelotti. Yritin avata silmiä ja keskittyä johonkin muuhun. Koitin väkisin ajatella positiivisia asioita.
Ei onnistunut. Silmät painuivat väkisin kiinni ja taas kamalat kuvat täyttivät pääni.
Silloin oivalsin, että kaikki tämä on vain mielikuvitukseni tuotetta ja osoitus siitä valtavasta potentiaalista joka ihmisaivoihin kätkeytyy.
Muistin katsoneeni joskus jonkun ayahuasca-dokumentin, jossa sanottiin, että pitää vain mennä. Jos näet käärmeen, kävele sen suuhun.
Niinpä syleilin painajaisiani.

Koin tajuntani olevan ruumiissani kiinni vain ohuella säikeellä. Katkeamaisillaan olevalla langalla, joka kuitenkin kestää.
Olen valtavan suuri. Sisälläni on kokonainen universumi.
Olen pienen pieni osa kaikkeutta. Yhteydessä kaikkeen muuhun elävään.
Tunsin vastustamatonta halua päästä ulos. Luontoon. Puin lenkkikamat päälleni ja lähdin.
Juoksin jalkakäytävää pitkin. Olen juuri muuttanut, joten alue on minulle outo. Välillä ajattelin hieman ahdistuneena, että olen eksyksissä.
Ja sitten, että entä sitten? Pärjään kyllä. Tiedän kuitenkin osapuilleen, mihin tie vie.
Reitti oli pidempi, kuin ajattelin, mutta hölkkääminen tuntui hyvältä. Hämmästelin taloja ja pihoja. Tajusin olevani alueella, jossa vietin lapsuuteni.
Miksen koskaan tajunnut, kuinka kaunista ja vehreää siellä on? Nyt tajusin.
Juoksin keskustan läpi ja ihastelin modernin arkkitehtuurin hienouksia. Kaupunkisuunnittelua. Vihreää kaikkialla pieninä saarekkeina.
Kauas on tultu luolamiesten ajoista. Ihmisen mieli on uskomaton. Kaikki tämä on keksitty. Hämmästyttävää. Hienoa.

Nauroin välillä oivalluksilleni ja hymyilin jatkuvasti. Tunsin olevani osa tätä yhteiskuntaa. "Kyläyhteisöä".
Toivoin tapaavani jonkun tutun, mutta keskustakin oli hämmästyttävän autio. Kaupat kiinni ja vain satunnaisia autoja siellä täällä.
Joku toinen lenkkeilijä tuli välillä vastaan. Perhe pyörälenkillä. Mukavaa.

Vastaan hölkkäsi hieman yli nelikymppinen isomahainen mies. Huusin vähän matkan päästä hänelle "Yläfemmat hei!".
Mies näytti todella hämmästyneeltä, enkä ihmettele, kun lähes satakiloinen tuntematon partaveikko ehdottaa läpyä täysin yllättäen.
Nosti kätensä kuitenkin ja läpsäistiin. Hahaa outoa!

Ehkä olen alitajuisesti kuitenkin mietiskellyt kolmenkympin rajapyykkiä joka lähestyy uhkaavasti, vaikken ole sitä myöntänytkään.
Hölkätessäni vaivuin välillä täydellisesti tutkimaan ajatuksiani ja juoksin aivan autopilotilla.
Ymmärsin olevani todella onnellinen. Kaikki on hyvin. Erittäin hyvin.
Mietin, että täytyy kyllä viedä perhe kävelylle tänne päin. En ole muistanut arvostaa pieniä asioita. Toivottavasti nyt muistan.

Haukottelin välillä erittäin makeasti kuin hyviltä unilta herätessä. Ehkä haukottelu liittyy jollain tavalla unien aikaisiin oivalluksiin?

Juokseminen väsytti hieman, mutta ymmärsin kuitenkin, etten ole oikeasti väsynyt. Energiavarastoissani riittäisi polttoainetta vielä
pitkäksi aikaa, jos on tarvis. Länsimaissa ei enää tarvitse "selviytyä", mutta haluan silti pitää itseni kunnossa. Meillä on maailman historiassa
ainutlaatuinen tilanne. Meillä on kaikkea tarpeellista. Aina voi syödä ja juoda, jahka pääsen kotiin. Ihan kohta.

Tulin kotiin ja istahdin sohvalle koneen ääreen. Pitkästä aikaa minulla on televisiokin, mutta se ei kiinnosta. On niin paljon parempaakin
ajanvietettä. Taidan jatkaa portugalinopintoja. Aikaa on vaikka kuinka.
"aha"
-PsyKhoZ