Kirjoittaja Aihe: Full Solar Eclipse - 6g 'Indian Orissa' Shared by the Sun and Moon  (Luettu 2373 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa cosmic

  • Viestejä: 13
    • Profiili
[smg id=4231]

Souls Intertwined

Poissa Celphos

  • Viestejä: 32
    • Profiili
Vs: Full Solar Eclipse - 6g 'Indian Orissa' Shared by the Sun and Moon
« Vastaus #1 : Maaliskuu 21, 2013, 22:40 »
Tämä on minun kertomus sienimatkasta yhtenä perjantai iltana. Vähän alku tietoja. Eräs henkilö oli tulossa yöksi sillä olimme sopineet että menemmä seuraavana päivänä la psykebileisiin, ja tarkotuksena  oli rauhassa tutustua toisiimme paremmin ennen bileisiin menoa. Sattumalta kämppä olikin tyhjä perjantaina (olen alivuokralainen) ja heitin ajatuksen että josko matkattais, oltiin pitkään suunniteltu matkaamista yhdessä, päätimme että varalle voisi ottaa ja vähän fiilistellä ettei lyödä mitään etukäteen lukkoon. Olihan ympäriöstä hänelle vieras, ja olimme vasta kolmeviikko tunnettu. Välilämme on kuitenkin jokin "avaruusyhteys" niinkuin hän sitä kuvaili, niin minua henkilökohtasesti ei yhtään huolettanut, pystyn olemaan vapaasti oma itseni hänen seurassaan. Muistutan viellä että; tämä on vain minun kokemukseni matkasta, eikä sanat todellakaan riitä kuvaamaan kaikkea niin hyvin kuin haluaisin niitä kuvata ja ilmaista. Jotain suuntaa tämän pitäisi kuitenkin antaa.

Toinen osapuoli, annetaan hänelle nimeksi Cosmic, otti sitten mukaan tänne tullessaan meille 6g sieniä. Pyörimme hetken asioilla ja kun pääsimme kämpille joskus 21:00 aikaan oli jo alkujännitykset uudelleen tapaamisesta jokseenkin haihtunut. Ei me siinä loppujen lopuks kauan fiilistelty ympäristöä vaan ryhdyimme heti suunniteelemaan dosettamista. Ajatuksena oli haudottaa kannussa sienitee, ja jakaa sisältö kahteen osaan jolloin molemille tulisi annokseksi n. 3g P. Cubensis 'Indian Orissa'. Teehen myös lisättiin tuoreinkivääri siivuja tuomaan makua ja rauhottaan vatsaa.
   Vedet oli keitetty, paikat pintapuolin siistitty ja tee kannussa hauhtumassa. Valmistelimme pienen rituaalin luomaan tunnelmaa. Lautasella paloi suitsuke ja goji -marjoi siinä vieressä pienenä naposteltavana. Vieressä oli sellainen kivi lamppu, joka hohkasi punaista lämmintä valoa (omasta mielestni kovin mystinen.) Lampun toisella puolella oli sitten tee kannu ja kaksi mukia. Läppäriltä soi vähän etnisempää musiikkia ja teen hautuessa meditoimme ja molemmat teki viimehetken valmisteluja mielensisällä ennen matkaa. Itse keskityin 'puhdistamaan' ajatukset ja luopumaan kaikista mielikuvista ja odotuksista mitä tripiltä toivoin. Rakensin ja vahvistin itselleni ajatusta siitä että mitä vain voi tapahtua, ja kun sen hyväksyy, mitä tahansa tulee tapahtumaan (jotku saattavat tunnistaa tämän ajatuksen psykonautit dokumentista.) Tee oli hautunut ja jaoimme sen, kannu kuitenki meni tukkoon ja oli pieni härdelli mutta kyllä se tuli jaettua. Joimme kumpikin teen ja jäimme taas hetkeksi siinä fiilisteleen. Cosmic päätti lusikoida sienet kannusta, ja itse sitten lusikoin inkivääri palaset. Siinä sitten odotellessa söin Goji -marjoja yksi kerralaan, jokaiseen jotenki sidoten ajatuksen sen nielessä, jatkoin mielen tyhjentämistä, jotta mikään tietoinen ajatus ei kummittelisi matkan aikana.
   Olin melko varma että kivilamppu jo tässä vaiheessa hengitti vaikka aika mahdottomalta se tuntuu sillä teen nauttimisesta ei ollut voinut kulua enempää kuin 5minuuttia. Cosmic ehdotti että mennään sänkyyn makoilleen ja odottaan matkan alkua joten niin teimme. Koin itseni hyvin lämpimäski ja vallitsi jotenki sisäinen rauha. Cosmic alkoi täristä melko hallitsemattomasti, ajateltiin että johtu kylmästä joten yritin sitten hohkaa lämpöä ja hain peitonki. Alkoi tulemaan taas tutu tuntemus kuinka alloittain alkoi sienet vaikuttaan, yhdessä vaiheessa koin että koko huone tärisee Cosmicin kanssa. Yritin parhaani rauhottella että kyllä se ohi menee, älä huolehdi. Päätimme siirtyä lämpimään suihkuun, josko se saisi tärinän loppumaan. Suihkussa oli muutenki ajatus käydä nousun aikana. Cosmiclla oli pieniä vaikeuksia kävellä ja hän vain naureskeli ja ei tuntunut voivan puhua, mutta pääsimme suihku huoneeseen ja riisuimme vaatteet. Olin todella kiinnostunut jostain syystä pyyhkeistä, kesti hetki päättä mitkä pyyhkeet ottaa sillä jokainen näytti niin erikoiselta kuvioineen ja väreineen. Kaikki värit pomppasivat esiin näkökentässä suihkun vaalea laatoitusta vasten, oli ilo katsella niitä räikeitä ja voimakkaita värejä. Mentiin sitten suihkuun ja vain seisoimme siinä veden lorinassa ja halasimme toisiamme. Toisen läheisyys tuntui todella hyvälle, vesi virratessa iso pitkin tuntui todella hyvälle. Musiikkia ei enään kuulunut mutta en sitä itse edes kaivannutkaan, kaikki äänet mitä suihkusta tuli; veden virtaus putkissa, veden osuessa meihin, virratessa kehojamme pitkin, tippuessa maahan.. kaikki ne äänet oli musiikkia minulle. Tuntui luonnolliselta ja puhtaalta. Nautin siitä tunteesta ja läheisyydestä, en kokenut olevani yksin. Suihku verhoon alkoi tulemaan fraktaaleja ja kaakelit muuttuivat neliskanttisista enemmän ympyröitä muistuttaviksi. Jossain tässä vaiheessa vettä ilmeisesti meni Cosmicin silmiin ja hän mainitsi että niihin sattuu ja piilarit pitäisi ottaa pois, pyysi apua, mutta minä pelkäsin että jos yrittäisin piilaria otta pois hänen silmästään niin käteni uppoisi hänen pupiiliin. Lopettelimme suihkuttelun ja pyyhimme itsemme, pyyhe tuntu aivan ihanalta, miten se kuivasi ihoa. Kaikki ne sensaatiota. Halailimme toisiamme paljon tässäkin vaiheessa, läheisyys tuntui hyvältä, ja rauhoittavalta.
   Cosmic halusi kuunnella musiikkia, tämä sai mussakin aikaan voimakkaan tarpeen kuunnella musiikkia. Mutta piti myös auttaa ottaan piilarit pois, tai edes hakea Cosmicin reppu jossa oli piilari jutut. Ja sitten piti myös halata.. monta asiaa oli mitä piti tehdä. Ei vain tienyt mistä aloitta. Hain sitten jossain vaiheessa repun ja autoin etsimään sieltä piilareiden kotelon ja puhdistus aineen, emme kuitenkaan ottaneet piilareita pois silla halusimme mennä kuuntelemaan musiikkia ja totesimme sen ehkä hieman huonoksi ajakohdaksi alkaa sörkimään silmää. Onneksi silmäkipu lähti pois. Otin isolla halauksella kaikki tavarat mukaan suihkuhuoneesta ja siirryimme takaisin makuuhuoneeseen. Sänky ja peittokutsu, oli kylmä ja molemmat halusi lämpimään, siinä jäi sitten vaatteet päälle laittamatta, mutta ei se tuntunut haittaavan, alasti oli hyvä olla, mikään ei kiristänyt, oli luonollinen olo. Pistettiin musiikkia soimaan ja sukelsimme peiton alle.
   Huoneessa vallitsi punainen väri, olihan kivilamppu ainoa valonlähde. Oli todella lämmin ja intiimi tunnelma, eroottinenkin jopa. Siinä sitten makoilimme lähekkäin ja kuuntelimme musiikkia, omassa mielessä liikkui vain ajatuksia kaikesta siitä mitä sillä hetkellä näin, keskityin niihin ja tiedostin niiden olevan. Olin täysin siihen hetkeen uppoutuneena, menneisyys tai tulevaisuus oli epäolennaista kumpikaan ei ollut todellista, vain se hetki oli. Sanat ei riitä kuvaamaan.. Tunsin vahvasti kuitenki että olimme yhtä. Saman asian, tietoisuuden?, kaksi eri puolta. Hän täydensi minua, ja minä häntä. Asiat oli niinkuin niiden kuuluikin olla. Puhuimme loppujen lopuksi hyvin vähän keskenään, itse olin ainakin niin syvällä omissa ajatukissa ja pohdinnoissa kaikesta siitä mitä ympärilläni sillä hetkellä on ja tapahtuu, ja siitä mitä minä koen tätä toista olentoa kohtaan. Cosmic saatoi joskus kysyä jotain, mutta vastausta en osannut rakentaa, toistin kysymyksen ja uppouduin pohtimaan sille vastausta. Oli hyvin ajaton olo. Oli erittäin hyvä olo. Rauhallinen ja tyyni.
   Päätimme kokeilla piirtämistä, etsin lehtiöni käsiini ja hain repusta erillaisia kynia, sitten takaisin sänkyyn. Katsoin sivusta miten comic piirsi viivoja paperille. Viivat eli ja liikui, halusin jatkaa niitä. En kuitenkaan pystynyt aloittamaan tyhjältä paperilta, pyysin cosmicia piirtämään minulle jonkun aloitus kohdan mistä lähteä liikkelle. Se miten tyhjälle paperille ilmestyi jälkiä kynästä oli todella hämmästyttävää, teki mieli vain jatkaa kuvioita ja viivoja, pitkin lakanoita, seiniä, toisen kehoa.. Jos lehtiötä siirsi meni jotenki flow rikki. Sen oli pystytävä paikoillaan ja viivojen siitä annettava virtaa minne ne halusi. En kuitenkaan halunut lakanoita sutata, ja tuntui todella vieraalta piirtää toisen keholle, hän oli hyvä niin, mitä jos viiva näyttäisi huonolta? Pidimme toisamme kädestä kiinni ja cosmic piirsi viivoja jotka jatkuivat omastani hänen iholle. Yhteenkuuluvuuden tunne oli mieltön, ja se manifestoitui sillai että ainakun kosketin cosmicia omalla kehollani tunsin sen kosketuksen myös sillai kuin minua olisi kosketettu samasta kohtaa kehoani. Toinen tuntui todella pehmeeltä ja lämpimältä omassa kädessä.
   Olimme pitkään näin, ties kuinka kauan vain olimme toisemme lähellä, cosmic alkoi kyselemään kellon aikaa, aloimme pohtimaan aikaa, ajan rakennetta, yritin kovasti selitää sitä hänelle piirtäen kuvioita avuksi mutta ei niistä selityksistä mitään tullut. Oli aika poistua loopista ja muuttaa ympäristöä, pihalle tupakalle. Puimme vaatteet. Vaatteet tuntu hyvältä päällä, vaihtelu virkisti. Ajattelin tässä vaiheessa matkaa kaiken hyvin vahvasti väreinä. Puin päälleni harmaata, se rauhoutti. Liian pitkään oli ollut punaisen värin ympäröimänä. Laskut alko hyvin pikasesti, tai olivat jo jatkuneet jonkin aikaan. Ne tässä vaiheessa vain huomasi ku alkoi ympäristö muuttumaan. Sähläsimme ja järjestelmille paikkoi ja tavaroita, joimme vettä ja pohdimme sitä ulos menoa. Parvekkeelle vai ihan ulos ulos? Keskittymis kyky oli todella katkonaista, vaikka tarkoitus oli mennä sinne pihalle jäi matka aina kesken. Parvekkeelle mentäessä olohuoneessa oli niin mielyttävä ja rauhottava värimaailma että istahdin vain sohvalle istuun, istuimme siinä syleikkäin hetken kunnes comic taas muistutti siitä tupakasta. Ja päätimme sitten mennä ulos ulos. Kello taisi olla jotain noin yks tässä vaiheessa. Kämpän avaimet taskussa astuimme rappukäytävään ja pihalle. Kylmyys ei tuntunut laisinkaan pahalta, vaan itseasiassa vain hyvältä, katsoimme toisiamme ja sytyttelimme tupakat. Normaalisti en polta, mutta halusin kokeilla miltä se tuntuisi, en tykännyt. Maistu ja tuntu inhottavalta suussa ja nielussa. Ihastelin tähtitaivasta ja tätä olentoa vierelläni, olen vielläkin aivan hämilläni mistä hän on ilmestynyt olemassa olemaan elämääni näin spontaanisti. Kävilimme pikkusen matkaa katuvaloissa käsikädessä. Tavallaan pidin hengähdystaukoa annoin mielen taas tyhjentyä ajatuksista ja pohdinnoista ja olla vain ja tiedostaa kaikki ympärilläni. Oli edelleen mitä ihanen tunne sisällä, vallitsi tyyni rauha ja onni.
   Sisälle taas päästyä menimme jälleenkerran olohuoneeseen, tällä kertaa lattialle matolle makaamaan. Nauttin jälleen kerran siitä läheisyydestä, kaikki oli hyvin sillä hetkellä, murheet tulevasta tai menneestä eivät olleet olemassa, oli vain se hetki. Se yhteenkuuluvuuden tunne. Ajatus siitä kuinka toinen täydentää toista.. Makasimmekin siinä sitten ja juttelimme mukavia siitä mitä olimme juuri kokeneet ja mitä tämä on loppu laskujen ajan. Joskus kello 3 huomasin ettei enään vaikutuksia ollut. Ryhdyimme sitten siivoomaan ja järjestelemään paikkoja nukkumaan menoa varten, vaikka olo oli hyvin virkea ja kirkas. Olin juuri kokenut parhaimman matkani..


Poissa cosmic

  • Viestejä: 13
    • Profiili
Vs: Full Solar Eclipse - 6g 'Indian Orissa' Shared by the Sun and Moon
« Vastaus #2 : Maaliskuu 21, 2013, 22:41 »
Olin lähdössä matkalle, ihmisen kanssa kenet tavannut kasvotusten vain pari kertaa. Idea tuntui kuitenkin hyvältä. Olin itse ajatellut syödä sieniä juhlissa, mutta kun Celphos ehdotti matkaa hänen luonaan, päivää ennen, ajatus tuntui paremmalta: Matkan koko potenttia tulisi mahdollisesti hyödynnettyä. Halusin kuitenkin tutustua tähän henkilöön oikeasti, mikä olisikaan parempi keino kuin nöyrä päänsä avaaminen toisen edessä..

Tapasimme keskustassa jotta alku jännitys karistuisi pois, taas. Lähdimme kuitenkin jo pian hänen luokseen, käytyämme kirjastossa katselemassa ”matkalukemista”. En itselleni löytänyt mitään mieluista, kaikki Bhagavad Gītātkin lainassa.. Olisi kyllä ollut kiva löytää jotain taide ym. kuvakirjoja..

Saavuimme kämpille ja puhuimme lyhyesti mitä tuleman pitää. Celphos lähti hyvällä asenteella: katsoo mitä tulee. Itseäni jännitti. hetken päästä seuralaiseni laittoi teet kiehumaan. Puhuimme kevytmielisesti että nousuissa olisi kiva puhdistautua suihkussa. Ajatus tuntui luonnolliselta, mitä nyt ehkä hivenen eroottiselta.. Valmistauduimme tekemällä makuuhuoneesta harmonisen tilan: itämaista musiikkia, kivilamppu, suitsukkeita puhdistamaan energiaa. Pieni meditaatio ja pään tyhjennys, hetki pimeydessä.  Kello taisi olla yhdeksän maissa kun teet kaadettiin kuppiin ja huulille. Teen ikiväärin täytteisyys teki kuumia aaltoja kehoon. Indian Orissa, oli iltamme herra…

Seuralaiseni huomautti lampun hengittelevän. Jäin tuijottamaan sen hehkua, mutten huomannut vastaavaa efektiä. Tunsin kuitenkin pientä pahoinvointia, jaoin asian ja siirryin varovasti makaamaan sängylle. Pidin silmiä kiinni ja toivoin ettei tarvitsisi mennä oksentamaan. Pyrin hengittämään rauhallisesti mutta ruumiini alkoi niskuroida yritystä vastaan. Aloin täristä hallittomasti ja pieni paniikki valtasi oloa. Avasin varovasti silmiä ja ikkunaverhot aaltoilivat jo riehakkaasti. Pyysin Celphosta tulemaan viereeni. Vapina vain paheni, ja väitin että se johtuu vain kylmästä. Hän yritti rauhoittaa minua, ja sanoi että anna tärinän vaan täristä. Minua hävetti salaa. Halasin häntä lujaa ja koin kummalista turvallisuutta. Pyysin voisiko hän hengittää kanssani, ja hän suostui. Piiiiitkä sisään hengitysss, ja koko ruumiiseen levisi hillitön euforia. Taivaallinen, täydellinen onnellisuus, täyttymys, yhteenkuuluminen… Mutta joka uloshengityksellä tärinä olikin kahta kauheampaa, vieden euforian mennessään mutta pyrin olemaan välittämättä siitä. Tähän aikoihin jompikumpi meistä ehdotti suihkuun siirtymistä.

Suihkuun siirtyminen tuntui vaikealta. Kävelyni oli vaivalloista ja huojuvaa. Ajattelin kuitenkin ettei se haittaa ja nauroin sille. Seuralaiseni jutteli minulle asioita mutta en pystynyt vastaamaan kuin naurulla. Tuntui että annan itsestä aika flipin kuvan (mutta ehkä tilanne sen salli). Riisuimme vaatekerroksemme hiljaisuudessa ja kommentoimme alastomuuden luonnollisuutta. Siirryimme sitten suihkuun, taisimme sulkea valot jos oikein muistan, ja painauduimme kiinni toisiimme. Ajantajun alkoi haihtua kokonaan, ja lisäksi vapina jätti minut tässä vaiheessa rauhaan. Hengitimme syvään ja yhdessä… Nämä nousut oli itselleni tosi rankat, koska harvemmin on tullut teetä juotua, joten oma keskittyminen ja ajatukset pyöri alussa pitkälti oman olon tarkastelussa eikä sitä voi kuvailla kuin hyvin euforiseksi.
Jossain kohden seisoimme vain suihkussa tuijottaen toisiamme. Teimme yhteisen päätöksen päättää suihkuhetki, joka kesti varmasti ikuisuuden. Siirryimme kuivaamaan itseämme ja totesin silmieni olevan tosi kipeät. Tuntui kuin ne olisivat olleet täynnä hiekkaa. Kysyinkin jos matkakumppanini olisi voinut auttaa minua operoimaan piilolinssit pois silmistä. Hän ei näyttänyt kovin innostuneelta ajatuksen ajankohdasta, mutta vakuutin asian tärkeyttä. Rupesimme pohtimaan minne olinkaan laittanut vastaavat kamppeet kun kylmyys valtasi huoneen. Tuli kaihoisa olo musiikin ja lämpimän peiton alle. Taisinkin mutista siitä jotain ääneen, ja olimme aikeissa siirtyä makuuhuoneeseen takaisin kunnes päätin että kyllä ne piilarit on pakko ottaa pois, mutta miten se onnistuisi. Tuntui että ajauduimme looppiin. Vaatteet – piilolinssit – reppu – huone- musiikki – lämpö – peitto.. Ajatukset kiersivät kehää, eikä tiennyt mistä olisi aloittanut. Tämä alkoi ahdistaa minua ja jaoin asian. Saimme lopulta aikaiseksi siirtyä takaisin makuuhuoneeseen, kaikki muu unohtui ja musiikki täytti huoneeseen saapuessa koko olemuksen.

(Seuraavassa osissa tulevat keskustelut ja ajatuksen juoksut ovat täysin sekavassa järjestyksessä..)

Käperryimme peiton alle kuin suojaan ja koko huone oli täynnä värejä ja kuvioita. Sanoinkin varmaan ääneen että olisipa jotain millä kyseistä voisi taltioida. Kaikkea tuijotti niin onnellisena, ja tyytyväisenä kaikkeen. Sain jossain kohdin vahvan fiiliksen siitä että psykedeelejä käyttävä ihminen yhtyy verkkoon johon kaikki muutkin psykedeelejä käyttävät yhtyvät matkallaan. Vastaavaa voisi verrata kollektiiviseen tietoisuuteen. Puhuimme tästä hetken ja jäin muistelemaan ystävääni joka kertoi menneisyydessä asuneen kesän ystävällään dameissa, syöden happoa melkein päivittäin. Tuntui suunnatonta rakkautta tätä menneisyyden siskoa kohtaan ja tuntui että viimein ymmärrän mistä hän on puhunut (en itse ollut matkaillut vielä paljon kun häneen aikoinaan tutustuin). Celphos taisi laittaa tässä kohtaa toivomaani musiikkia soimaan, carbon based lifeformssia. Olo muuttui kovin hengelliseksi. Kaikki tuntui kovin merkitykselliseltä, pyhältä. Jokainen hengitys tuntui nautinnolliselta.. Aloin miettimään joskos kuitenkin oli olemassa suurempia syitä ihmistietoisuuden kaltaisen olemassaololle. Tuli kummallinen tunne että on olemassa vain tämä huone jossa olimme ja sen ulkopuolella paljas kosmos. Pyysin jossain kohdin jos voisimmekin ylistää tätä ainutlaatuista olemassaolon mahdollisuutta ääneen, mantraamalla.

hare krishna hare krishna
krishna krishna hare hare
hare rama hare rama
rama rama hare hare

Toistimme sitä antaumuksella, useaan kertaan, ja olo oli hyvin mieletön. Vahva ja läsnä oleva.  Mietin hieman mitä Celphos ajattelee vastaavasta, vaikka olenkin korostanut että uskonnollisuus on minulle eriasia kuin uskonto. Hengitys muuttui raskaaksi. Olo hengellisestä, varsin kiihkeäksi. Ajattelin kuitenkin jättää vastaavat tuntemukset omaan tietoisuuteeni etten niillä ”pilaisi mitään”. Sängyssä oli kuitenkin jatkuvasti vaihdettava asentoa ja olo alkoikin olla varsin levoton. Alastomuus toi tilanteeseen omat puolensa. Aloimme jossain kohdin ihmetellä miten sänky ja tyyny ovat märkiä, mutta olimmehan tulleet suoraan suihkusta.. No, ei se haitannut. Saimme idean kokeilla piirtämistä. Piirtelin kiemuroita paperille ja ne elivät todella kauniisti, olo oli melkein liikuttunut. Kysyin haluaisiko Celphos piirtää.. vaikka iholleni. Ajatus selvästi kiinnosti häntä mutta jostain syystä emme siihen ikinä päässeet. Minä kuitenkin piirtelin kuvioita käsiini, jotka jatkuivat hänen omiinsa. Yhteenkuuluvuuden tunne ei olisi voinut olla voimakkaampi..

Rupesin kyselemään seuralaiseltani ajasta, sillä tuntui että olimme viettäneet sängyssä ihmeteltäessä kaikkea vähintään vuoden tai jotain. Kelloa ei ollut, joten se oli pakko etsiä. Se näytti vähän yli yhtä. Menin hyvin hämilleni. Kysyin mitä se tarkoittaa, aamua iltaa päivää vai yötä? Rupesin pohtimaan melkein paniikin värittämästi miten olin tänne päätynyt. Muistot vilisivät päässä ja olin jokaisessa niissä samaan aikaan. En ymmärtänyt. Oli ne totta? Ne tuntuivat vain kovin vierailta. Muistelin tapaamistamme aikaisemmin päivällä, ja muistin sen hyvin. Mutta miten olin päätynyt kyseiseen kaupunkiin.. mitä ihmettä. Celphos sanoi jotain että turha miettiä toista todellisuutta reissulla, mutten osannut päästää asian looppaamisesta irti. Vastaava kyllä inhotti, sillä muutaman kuukauden aikaisemmalla tutkarireissulla olin jäänyt pyörimään vastaaviin ”mikä on todellisuus/miten tänne päädyin/kuinka kauan täällä olen ollut..”-settiin tosi pitkäksi aikaa, ja se alkaa pidemmän päälle vain ahdistaa ja flipauttaa. Halusin siitä eroon ja seuralaiseni yritti selittää minulle jotain aikatunnelijuttuja piirtämällä mutta ajatukseni olivat muissa maisemissa.

Celphos halusi lähteä katselemaan ympäri taloa ja minä tupakalle, mutta tunsin itseni turhan heikoksi. Ehkä päivän paastolla oli osuutta asiassa. Saimme kuitenkin lopulta puettua itsemme ja huoneen ulkopuolinen maailma oli täynnä kaikkea kiehtovaa. Eteisen matto, joka oli itämaisen kukallinen, vei kaiken huomioni. Istuin maahan ja tunnustelin sitä käsillä ja ihailin suureen ääneen kukkien ja kiemuroiden omaa maailmaa. Ne tanssivat kaikessa sovussa ja harmoniassa ja tulivat kuin ulos maton pinnasta. Ajattelimme käydä parvekkeella mutta jäimmekin matkalle, sohvalle. Olo oli aika hajanainen mutta tämän uuden huoneen energiataso oli kovin erilainen. Paljon rauhallisempi.. Halusin kuitenkin ulos ja ehdotin että mentäisiinkö nyt, tällä kertaa oikeasti. Celphos lähti valmistautumaan ja jäin tuijottamaan eteisen peiliä. Jostain syystä pelon omainen fiilis alkoi tuntua takaraivossa. Pelkäsin, että näkisin jotain varjoja tai demoneita takanani jos keskitän katseeni sinne. Pelkäsin myös ettei seuralaiseni koskaan palaisi, sillä aika kulki edelleen hyyyyvin hitaasti. Hän kuitenkin keskeytti tuijottamiseni ja viimein saimme itsemme pihalle.

Ulkona oli hyvin kylmä, eikä ketään missään. Tupakka maistui kummalle. Kysyin voinko halata kumppaniani, ja se sopi. Alkoi tuntua että ehkä turvaan ja nojaudun häneen liiakseen ja häntä ehkä ahdistaa. Mutta tulikin esiin että hänestä on myös mahtavaa että olemme niin erilaisia ihmisiä, tasapainoinen ja ailahteleva, tiedemies ja taiteilija. Ulkona käyty keskustelu, ja kevyt yleiskatsaus iltaan sai fiilikset taas hyviksi. Toisaalta puhuimme siitä että matka olisi voinut kestää vielä pidempääkin, vaikka se tuntuikin minulla ainakin 10:ltä tunnilta. Palasimme sisään, ja löysimme itsemme makoilemasta olohuoneen lattialta. Läheisyydentarve ei ollut hellittääkseen ja purimme sielujamme vapautuneesti.  Matka oli ehdottomasti tähänastisista intensiivisin, samalla raskain, mutta myös euforisin ja rakentavin. Tuli sellainen olo ettei meidän matka päättynyt tähän.. Kiitos siitä <3

Poissa Qufwan

  • Viestejä: 182
    • Profiili
Vs: Full Solar Eclipse - 6g 'Indian Orissa' Shared by the Sun and Moon
« Vastaus #3 : Maaliskuu 21, 2013, 23:38 »
VAAAAU! En osaa sanoa muuta, en lukenut kokonaan, vaan pätkät molempien tarinoista. Haluun jättää myöhemmäksi koko tarinan.
Kaunista, niin kaunista <3 :)

Poissa Klonkku

  • Viestejä: 1 376
    • Profiili
Vs: Full Solar Eclipse - 6g 'Indian Orissa' Shared by the Sun and Moon
« Vastaus #4 : Maaliskuu 22, 2013, 00:37 »
Tätä iltasatua ei voinut jättää lukematta kokonaan läpi.. ??? :'( :-* ^-^ Yksi trippi, mutta kaksi niin erilaista matkaa. Paljon tunnetta molemmissa matkoissa. Ilman toista kertomusta, olisi toinen vajaa. Täydennätte toisianne. Upea setti. Suuri kiitos molemmille jakamisesta! Uskomatonta.. Kertakaikkisen kaunista. Olkoon onni teille myötäinen. :)
Elämän tarkoitus on tehdä sitä, mitä oikeasti haluaa, mutta satuttamatta toisia.

Poissa Aabel

  • Viestejä: 1
    • Profiili
Vs: Full Solar Eclipse - 6g 'Indian Orissa' Shared by the Sun and Moon
« Vastaus #5 : Maaliskuu 22, 2013, 09:11 »
Mukavaa luettavaa, hyvin pääsi meininkiin mukaan. Lisää näitä! :D

Poissa Celphos

  • Viestejä: 32
    • Profiili
Vs: Full Solar Eclipse - 6g 'Indian Orissa' Shared by the Sun and Moon
« Vastaus #6 : Maaliskuu 22, 2013, 10:11 »
Kiitos kaikesta positiivisesta energiasta. <3 :)

Tämä yhteisö on täynnä mahtavia ihmisiä, ilman teitä ei olisi tiemme törmänneet.

Poissa Silo-P

  • Luotettava tunnistaja
  • Viestejä: 450
    • Profiili
Vs: Full Solar Eclipse - 6g 'Indian Orissa' Shared by the Sun and Moon
« Vastaus #7 : Maaliskuu 24, 2013, 08:49 »
Samankaltaista tekstiä harvoin tulee kyllä vastaan. Minusta tää on jotenkin jopa taiteellista! Jotenkin musta silti tuntuu että ihan normisettiähön tällainen on, mutta asia ei kuitenkaan niin ole. Mulla jäi todella haikea fiilis kun pääsin loppuun, mutta olen kuitenkin onnellinen puolestanne, että pääsitte kokemaan selvästikkin jotain mullistavaa keskenänne.
''Nauti siitä mistä eniten sä pidät!''

Poissa Twatlock

  • Viestejä: 83
  • Korpikuusen kannon alla on mörrimöykyn kolo..
    • Profiili
Vs: Full Solar Eclipse - 6g 'Indian Orissa' Shared by the Sun and Moon
« Vastaus #8 : Maaliskuu 24, 2013, 15:37 »
Tosi hienot tarinat, nätisti kietoutuvat keskenään, kuin alastomat kehonne toistenne ympärille  :)
Tästä oli iltasatu matskuksi todellakin, kiitos jakamisesta!

Poissa SuperMario

  • Viestejä: 20
    • Profiili
Vs: Full Solar Eclipse - 6g 'Indian Orissa' Shared by the Sun and Moon
« Vastaus #9 : Maaliskuu 24, 2013, 20:31 »
eeppistä ja kaunista luettavaa
Ylhäällä oleva teksti saattaa sisältää harhaanjohtavaa tietoa

Poissa Singularity

  • Viestejä: 104
    • Profiili
Vs: Full Solar Eclipse - 6g 'Indian Orissa' Shared by the Sun and Moon
« Vastaus #10 : Maaliskuu 26, 2013, 21:32 »
Kaunista ja herkkää <3

Ilolla mutta toisaalta haikeana luin. Se tunne ja fiilis uuden tuttavuuden tavattuaan, olisi kiva taas ihastua =) ja miten hienoa, että molemmat halusitte yhdessä matkalle.

Mutta kaikista suurin anti ja ilo minulle henkilökohtaisesti on tuo kuva!!! Ei herranjestas miten rakastan noitä VÄREJÄ!!
Ja miten söpö tyttö tuossa kuvassa... *huokaus*
ja noi VÄRIT!
Olen aina pitänyt väreistä ja varsinkin spektreistä mutta ensimmäinen trippini todella avasi janon värejä kohtaan. Tuollainen värien käyttö saa minut sekaisin  :D

Millä kuva on piirretty?
"If you want to find the secrets of the Universe, think in terms of energy, frequency and vibration." -Nikola Tesla

Poissa cosmic

  • Viestejä: 13
    • Profiili
Vs: Full Solar Eclipse - 6g 'Indian Orissa' Shared by the Sun and Moon
« Vastaus #11 : Maaliskuu 26, 2013, 22:40 »
^hei, kiitos paljon<3 en oikein sitä visuaalista antia osannut sanoiksi pukea ni aattelin yrittää kuvaan tallentaa, vaikka sekin varsin mahdotonta ::) kyseinen yritys on "Derwent : watercolour pencils" pakkauksen sisällöllä tuherrettu. Tulipa noillakin jotain kokeiltua ni ei jäänyt perinteisesti kaapin pohjalle lojumaan..

Kiitokset, myös minunkin puolestani, muille positiivisuutta säteileville kanssaihmisille :)

Poissa Oravainen

  • Viestejä: 3
    • Profiili
Vs: Full Solar Eclipse - 6g 'Indian Orissa' Shared by the Sun and Moon
« Vastaus #12 : Huhtikuu 14, 2013, 13:17 »
Hei, kiitos tästä satumaisen kauniista yhteenkietoumasta. Jokin tunnelukko murtui lukiessa ja kyynelkanavatkin puhdistui!