Kirjoittaja Aihe: Mielenterveysongelmien hoitaminen/helpottaminen psilosybiinisienillä  (Luettu 35070 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa ikuinen_matka

  • Viestejä: 2
    • Profiili
joo sori kahesta ketjusta..
Mut kiitos paljon hyvästä infosta. Mulla tosiaan menee masennuslääkkeet joten en vielä tatteja syö.
Olen kuiteskin pari vuotta aikasiemmin lääkityksen ohella syönyt sieniä ja kokemus kuuluu "top 5" merkittävimpiin kokemuksiin.
Psyykkinen vointi on tällä hetkellä kuitenkin huonompi ja toivon että voin vielä joku päivä sieniä syödä, luotettavan ystän vahtiessa rauhallisessa ja turvallisessa ympärsitössä ja toivottavasti kokemus olisi hyvä ja opettava :)

Poissa Arvalis

  • Viestejä: 836
    • Profiili
Foorumin media-arkistosta löytyy nyt myös James Fadimanin The Psychedelic Explorer's Guide: Safe, Therapeutic, and Sacred Journeys [3400 KB PDF] [EDIT: eipä löydy enää].

Lainaus
James Fadiman (Born 1939) is an American psychologist and writer. He is acknowledged for his extensive work in the field of psychedelic research. He co-founded along with Robert Frager the Institute of Transpersonal Psychology which later became Sofia University (California), where he is a lecturer in psychedelic studies.

While in Paris, his friend and former professor, Ram Dass (then known as Richard Alpert), introduced him to psilocibin. Fadiman was part of the team in the Psychedelics in problem-solving experiment which was abruptly halted in 1966. He was a president of the Association for Transpersonal Psychology. He was also a Director at the Institute of Noetic Sciences. Fadiman received a Bachelor of Arts degree from Harvard University and a Master's Degree and a doctorate (both in psychology) from Stanford University.

Lainaus
Called “America’s wisest and most respected authority on psychedelics and their use,” James Fadiman has been involved with psychedelic research since the 1960s. In this guide to the immediate and long-term effects of psychedelic use for spiritual (high dose), therapeutic (moderate dose), and problem-solving (low dose) purposes, Fadiman outlines best practices for safe, sacred entheogenic voyages learned through his more than 40 years of experience--from the benefits of having a sensitive guide during a session (and how to be one) to the importance of the setting and pre-session intention.

Fadiman reviews the newest as well as the neglected research into the psychotherapeutic value of visionary drug use for increased personal awareness and a host of serious medical conditions, including his recent study of the reasons for and results of psychedelic use among hundreds of students and professionals. He reveals new uses for LSD and other psychedelics, including extremely low doses for improved cognitive functioning and emotional balance. Cautioning that psychedelics are not for everyone, he dispels the myths and misperceptions about psychedelics circulating in textbooks and clinics as well as on the Internet.
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 28, 2017, 17:16 kirjoittanut Arvalis »
"Beyond a certain point, the whole universe becomes a continuous process of initiation."
-- Robert Anton Wilson

Poissa monk

  • Viestejä: 3
    • Profiili
Mulla on aika ristiriitaiset mielipiteet sienistä tässä vaiheessa elämää. Ne on näyttäneet mulle paljon asioita itsestäni. Hyviä ja huonoja puolia, kauniita ja rumia asioita.

Mulla on diagnosoitu laaja-alainen pakko-oireinen häiriö. Olen aika tyypillinen tapaus. Obsessiiviset kelat luuppaa päässä päivästä toiseen. Käsien peseminen lähti muutama vuosi sitten täysin käsistä, ja status quo on kämmenselät vereslihalla.

Ensimmäisellä tripilläni koin täydellisen vapautumisen OCD-oireista. Koskettelin likaisia paikkoja, makasin lattialla ja itkin ilosta, hieroin pölypalloja tukkaani ja nauroin. Elämäni paras tunne, kirkkaasti. Mutta kaikki loppuu aikanaan, ja tämän jälkeen luisuin syvälle helvettiin. Ajatukset eivät ole painokelpoisia.

Mä en ikinä ole saanut tunnetta matkalta mukaani, niin että olisin pystynyt muuttamaan käytöstäni parempaan suuntaan. Olen yhä tavallaan oireideni vanki. Parikymmentä matkaa myöhemmin, tuntuu että olisi aika jättää sienet kokonaan. Ainakin muutamaksi vuodeksi. Viimeisillä matkoillani psykoottiset kelat ja itsetuhoiset ajatukset tuntui tulevan pintaan joka kerta. Olen yrittänyt etsiä oikotietä autuuteen, mutta lopulta se työ on tehtävä itse, jos haluaa muuttua.

Mielenterveysongelmista kärsivät, olkaa varovaisia sienten kanssa. Sienet voivat auttaa aukaisemaan lukkoja, mutta masennuksen akuutissa vaiheessa trippaaminen on kokemukseni mukaan riskialtista.

Poissa Klonkku

  • Viestejä: 1 377
    • Profiili
Kiitos jakamisesta monk. Tähän viestiketjuun taas yksi tärkeä viesti!

Eräs ystäväni ei ole syönyt sieniä vuosikausiin. Edellinen trippi vei hänet jollain tapaa hulluuden äärirajoille ja sen jälkeen hän ei ole oikein ollut oma itsensä. Tähän on varmasti vaikuttanut myös hyvin runsas kannabiksen käyttö.

Kun tunnet, että sienet eivät nyt auta, vaan jopa pahentavat oloa, lopeta niiden käyttö. Jos joskus tunnet olevasi valmis uuteen koitokseen, tee se vasta sitten. Kunnioita sitä mitä sienet tekevät sinussa. Liian usein trippailu ei ole sopinut vielä kenellekään, jonka tunnen. Trippaan itse nykyään parisen kertaa vuodessa. En sano, että trippailisin kenellekään sopivaa määrää, enkä moralisoi ketään. Koen, että tuo on minulle melko sopiva määrä. Jokainen määritelköön sopivat määränsä itse.

Olen itsekin leikitellyt hulluuden ja omien pelkojeni kanssa, sillä se on helppoa ja joskus jopa luonnollista tripillä. Kuitenkin palatessa takaisin, on jonkinlainen morkkis. Kuin olisi taas samassa pisteessä tai jopa hieman enemmän "sekaisin päästään" kuin ennen trippiä, vaikka tarkoitus oli tutkiskella ja avata sitä, minkä kokee olevan itsessään vikana. Aivan kuin olisi säikähtänyt sitä, miten vahvasti sienet vaikuttavat mieleen. "Mitä menin tekemäänkään"-efekti.

Sienet ovat edelleenkin parhaimmassa tapauksessa vain apuvälineitä, joita useimmat osaavat käyttää erilaisten vaihtoehtojen löytämiseen ja hetkelliseen "valaistumiseen". Trippi ei paranna automaattisesti ketään mistään. Sen tekee aina yksilö itse, selvinpäin. Kuten Nakertaja jo sanoikin:
"hitaasti, mutta varmasti"
Tärkeä huomio niille, jotka haluavat aloittaa parantamaan mielenterveyttään pienin askelin: Mielen terveys kulkee rinta rinnan fyysisen terveyden kanssa. Voisi sanoa, että terveys kulkee kehon kautta mieleen. Omasta kehostaan huolehtiminen on siis ensimmäisiä askelia mielensä hoitamisessa. Ihan perusjutut, jotka helpottavat ja raikastavat kehoa, helpottavat ja raikastavat myös mieltä: kävely luonnossa, raikas salaatti muun ruuan yhteydessä, vesi, puhtaan ulkoilman syvään hengittäminen, asioiden ihmettely, katseen nostaminen maasta kävellessä jne. Noista tulee välittömästi puhtaampi ja kevyempi olo ja niin kehon kuin mielenkin tunkkaisuus hälvenee ainakin vähän. Kokeile, et menetä mitään. Lisää vinkkejä täällä.
Elämän tarkoitus on tehdä sitä, mitä oikeasti haluaa, mutta satuttamatta toisia.

Poissa bobber2

  • Viestejä: 4
  • bbb
    • Profiili
Olen jo pidempään miettinyt että kokeilisin sieniä. Sillä mielellä että niistä saisi apua sosiaalisiin pelkoihin ja muuhun ahdistukseen, pakko-oireisiin (lieviin mutta olemassa oleviin), ja yleiseen motivaation puutteeseen. Itsesyytökseen ja häpeään siitä mitä on tullut tehtyä ja sanottua. Pikkuasioitahan ne, mutta edelleen ahdistavat.

Mulla menee elämässä päällisin puolin ihan hyvin. Mutta olen eksyksissä. Hukassa. Sosiaalinen elämä menee loivaa ja suoraa alamäkeä. Tulevaisuus on mysteeri. Ja se pelottaa. Auttaisivatko sienet?

Lukaisin psykedeelisen kokemuksen FAQ:in ja se antoi vähän vastauksia. Siinä korostettiin aika paljon porukassa trippaamista ja oppaan läsnäoloa. Mulle tuli vähän yllätyksenä, että ulos ja ihmisten ilmoille lähteminen tripillä on sen mukaan ihan hyvä idea. Mutta vielä on kysymyksiä.


Onko opas pakollinen?
Problem on se että mulla ei ole yhtään sellaista kaveria jonka kanssa trippaisin. En halua edes kertoa aikeistani muille. Trippi tapahtuisi yksin kotona, omassa rauhassa. Riittävästi aikaa, ei kiireitä mihinkään. Ovet lukkoon, verhot eteen, puhelin kiinni ja piiloon.

Entä jos vinksahdan jotenkin?
Jos yhtäkkiä tekeekin mieli hypätä parvekkeelta? En ole oikeastaan itsetuhoinen mutta joskus saatan pelätä että mitä jos vaan yhtäkkiä huomaisin kiipeäväni parvekkeen kaidetta?
Jos rupean huutamaan ja riehumaan niin että naapurit soittaa poliisille?
Jos lähden alasti ulos juoksemaan ilman vaatteita?
Ja se klassinen, luulen itteäni appelssiiniks ja rupean kuorimaan itteäni!!1!
Vai onko tämä vain peruskoulun huumepropagandaa? Kertokaa!

Entä huono trippi? Se tulee jos on tullakseen?
Jos näen jotain mistä traumatisoidun loppuelämäkseni?
Joudun psykoosiin joka jatkuu tripin jälkeen?
Tyhmenen jotenkin?
Tulee flashbackeja? LSD:n kohdalla puhutaan näistä. Vai ovatko nekin huumepropagandaa?
Kusen/paskon housuihini, oksennan matolle? Aiheutan vesivahingon, tulipalon? Rupean hajottamaan paikkoja?
Huumepropagandaako? Vai realistisia uhkakuvia?

Koukkuun en jää. Tahdonvoima riittää kyllä. Mutta pysyvät negatiiviset vaikutukset silti pelottavat. Kauanko sienet näkyvät testissä? En luultavasti joudu testiin. Mutta on varauduttava. Kaikkeen.


Oikeastaan suurin este on että en tiedä mistä hankkia sieniä. En tunne diilereitä.
Netistä postitse en halua tilata. Liikaa mahdollisuuksia jäädä kiinni, varsinkin jos ulkomailta. Mahdollisuus menettää rahat, saada paskaa tai ei mitään. En halua edistää hyysäreiden asenteita. "Netistä narkkari pojat vaan tilailee huumeita!! Hyi!"
Kasvattelu vähän sama juttu. Itiöt ja tarvikkeet pitää tilata jostain.
Luonnosta kerääminen ei oikeen nappaa. Paljon vaivaa. Mahdollisuus erehtyä ja kerätä jotain myrkkysieniä. Kiinnijäämisriski. Ihmisten katseet. "Mitähän toiki tuolta tonkii. Huumesieniä kuitenkin. Ihan narkkarin näköinenki!!"


Konkreettisiin kysymyksiin. Montako sientä kannattaa ottaa ensimmäiselle matkalle? Haluan kunnon tripin. Perusteellisen, ei pintaliitoa. Mutta ei extremeäkään.
Kannattaako ottaa jotain tiettyä ruoka-ainetta samalla? Joku puhui muistaakseni mustikoista, jossain trippikertomuksessaan?
Mitä ei kannata ottaa? Mitään lääkkeitä en käytä. Enkä ainakaan sienten kanssa.


En ole käyttänyt ns huumeita. Alkoholia ja tupakkaa kyllä. Molemmat aika paskoja, varsinkin savukkeet.


Kiitos jos jaksoit lukea. Vielä enemmän kiitos jos jaksoit vastata.

Poissa Eni

  • Viestejä: 352
    • Profiili
Onko opas pakollinen?
Problem on se että mulla ei ole yhtään sellaista kaveria jonka kanssa trippaisin. En halua edes kertoa aikeistani muille. Trippi tapahtuisi yksin kotona, omassa rauhassa. Riittävästi aikaa, ei kiireitä mihinkään. Ovet lukkoon, verhot eteen, puhelin kiinni ja piiloon.

Itse trippasin ensimmäisen kerran (ja monta muutakin kertaa) yksin ilman minkäänlaisia ongelmia tai pelkotiloja. pikemminkin päinvastoin. Kokemusta minulla oli ainoastaan alkoholista ja kannabiksesta aiemmin. Luonteeltani olen tosin melko avoin enkä taistellut lainkaan täysin uudenlaista päihtymystä vastaan.

Lainaus
Entä jos vinksahdan jotenkin?
Jos yhtäkkiä tekeekin mieli hypätä parvekkeelta? En ole oikeastaan itsetuhoinen mutta joskus saatan pelätä että mitä jos vaan yhtäkkiä huomaisin kiipeäväni parvekkeen kaidetta?
Jos rupean huutamaan ja riehumaan niin että naapurit soittaa poliisille?
Jos lähden alasti ulos juoksemaan ilman vaatteita?
Ja se klassinen, luulen itteäni appelssiiniks ja rupean kuorimaan itteäni!!1!
Vai onko tämä vain peruskoulun huumepropagandaa? Kertokaa!

Itsensäkuorimisjutut ja muut lentokykykuvitelmat ovat peruskoulupropagandaa. Enkä ole myöskään itse kokenut tai edes kuullut luotettavalta taholta minkään mörköjen näkemisistä. Ahdistusta saattaa tulla ja mietteitä siitä, loppuuko tämä koskaan vai jäänkö ikuisesti tripille. Et jää. Trippi loppuu aikanaan ja helpointa on, kun valmistautuu henkisesti mahdollisimman hyvin ottamaan vastaan, mitä sitten ikinä sienet antavatkaan. Se on lopulta unta vaan, eikä voi sinua satuttaa.

Lainaus
Entä huono trippi? Se tulee jos on tullakseen?
Jos näen jotain mistä traumatisoidun loppuelämäkseni?
Joudun psykoosiin joka jatkuu tripin jälkeen?
Tyhmenen jotenkin?
Tulee flashbackeja? LSD:n kohdalla puhutaan näistä. Vai ovatko nekin huumepropagandaa?
Kusen/paskon housuihini, oksennan matolle? Aiheutan vesivahingon, tulipalon? Rupean hajottamaan paikkoja?
Huumepropagandaako? Vai realistisia uhkakuvia?

Ylempänä vastasinkin jo "huono trippi" -asiaan ja tripin päällejäämiseen. Oma oletukseni on, että tasolla, jolla pystyt aiheuttamaan vaikkapa vesivahingon, tajuat olla sitä tekemättä. Jos taas et tajua, et luultavasti pysty myöskään nousemaan sängystä/sohvalta/lattialta sitä tekemään. Flashback on sanana hirveän huonoklanginen, onko se flashback jos jäät muistelemaan jotain miellyttävää tapahtumaa hetkeksi? Et imeydy tahtomattasi tripille viikon päästä ykskaks kaupanjonossa. Oksennus voi tulla nousuvaiheessa, mutta luultavasti kykenet raahautumaan vessaan tai ottamaan (fiksusti valmiiksi varaamasi) ämpärin alle. Hyvin syvässä tilassa kusi saattaa karata, mutta itse olen huomannut pikemminkin kusilukon yleiseksi sivuvaikutukseksi. Myöskään tästä on turha hätääntyä, kyllä se pissa tulee myöhemmin. Loppuelämän trauma on korkeintaan se, jos olet todella paska ihminen ja tajuat sen tripillä

Lainaus
Koukkuun en jää. Tahdonvoima riittää kyllä. Mutta pysyvät negatiiviset vaikutukset silti pelottavat. Kauanko sienet näkyvät testissä? En luultavasti joudu testiin. Mutta on varauduttava. Kaikkeen.

Psykedeeleillä yleensä on todella alhainen addiktiopotentiaali, joten sitä on turha stressata. Pysyviä negatiivisia vaikutuksia en ole kuullut kenellekään luotettavasti tulleen ja väliaikaisetkin negatiiviset vaikutukset rajoittuvat ahdistukseen ja mahdollisesti kuseen housuissa. Psilos(yb)iini on vesiliukoista ja näkyy testeissä ehkä maksimissaan kaksi vuorokautta, luultavasti vähemmän. Normaalissa huumetestissä ei myöskään testata ko. aineita.


Lainaus
Oikeastaan suurin este on että en tiedä mistä hankkia sieniä. En tunne diilereitä.
Netistä postitse en halua tilata. Liikaa mahdollisuuksia jäädä kiinni, varsinkin jos ulkomailta. Mahdollisuus menettää rahat, saada paskaa tai ei mitään. En halua edistää hyysäreiden asenteita. "Netistä narkkari pojat vaan tilailee huumeita!! Hyi!"
Kasvattelu vähän sama juttu. Itiöt ja tarvikkeet pitää tilata jostain.
Luonnosta kerääminen ei oikeen nappaa. Paljon vaivaa. Mahdollisuus erehtyä ja kerätä jotain myrkkysieniä. Kiinnijäämisriski. Ihmisten katseet. "Mitähän toiki tuolta tonkii. Huumesieniä kuitenkin. Ihan narkkarin näköinenki!!"

Hanki printti foorumilta vaikkapa Printtejä lahjoituksia vastaan -ketjun ohjeiden mukaan,hae kaupasta foliota ja riisiä/maissia ja kasvata omat sienesi. Saat samalla aikaa valmistautua trippiin kunnolla ja mielenkiintoisen harrastuksen :)


Lainaus
Konkreettisiin kysymyksiin. Montako sientä kannattaa ottaa ensimmäiselle matkalle? Haluan kunnon tripin. Perusteellisen, ei pintaliitoa. Mutta ei extremeäkään.
Kannattaako ottaa jotain tiettyä ruoka-ainetta samalla? Joku puhui muistaakseni mustikoista, jossain trippikertomuksessaan?
Mitä ei kannata ottaa? Mitään lääkkeitä en käytä. Enkä ainakaan sienten kanssa.

Itse otin ensimatkalle kaksi grammaa kuivaa cubensista ja se oli oikein hyvä annos. Olen herkkyydeltäni varmaan aika keskitasoinen ja joku tarvitsee enemmän samaan vaikutukseen ja jollekin jo gramma on sopivasti. Mustikat ja mustaherukat sun muu ovat merkityksettömiä muuten, kuin miellyttävänä raikkaana välipalana tripin aikana tai jälkeen. MAOI (esimerkiksi harmalaa) ei kannata ottaa ennen kokemuksen karttumista, jos silloinkaan, mutta tuskinpa sitä vahingossa otatkaan.
"aha"
-PsyKhoZ

Poissa Lähiötonttu

  • Viestejä: 140
    • Profiili
Ajattelisin että sienistä voi olla apua ongelmiisi, kunhan olet itse valmis tekemään työtä sen sijaan. Tuollaisen sosiaalisen trippailun jne voi kyllä unohtaa ja syödä ihan yksikseen peiton alla silmät kiinni sienensä. Todennäköisesti huomaat että kykenet hahmottamaan tilannettasi laajemmasta perspektiivistä, jonkinlaisesta viisaudesta käsin. Tämä voi olla aika ikävää, mutta jos kykenet avautumaan näkemisen aiheuttamille tunteille niin menet todennäköisesti eteenpäin. Tärkeää on myös että jatkat avautumista myös tripin jälkeen ja jatkat niiden asioiden työstämistä jotka kohtasit.

Pahimmat ongelmat minusta siinä että alkaa vastustelemaan sitä mitä näkee ja kokee sen sijaan että avautuisi. Tai jälkikäteen koittaa kieltää sen mitä on nähnyt keskittymällä vaikka entistä tiukemmin rutiineihin. Tämä voi olla melkein vaarallistakin.

Minusta Neal Goldsmith on fiksu mies. Häneltä saa jotenkin tolkullisen käsityksen siitä mistä on kyse.

https://vimeo.com/15966958

Poissa bobber2

  • Viestejä: 4
  • bbb
    • Profiili
Kiitos vastauksista Eni ja Lähiötonttu. Pyrin valmistautumaan hyvin, ilman kiireitä ja ahdistavia ajatuksia. Toivottavasti pystyn avautumaan sille mitä vastaan tulee. Se voi olla rajua, mutta jotain muutosta tässä varmaan haetaankin.

Flashbackeilla tarkoitin juuri tuota, että kauppajonossa lähtee todellisuus alta ja kohta trippaankin ilman sieniä. Hyvä jos ei sellaista ole tapahtumassa, korkeintaan normaalia uppoutumista vahvoihin muistoihin.

Paljonkohan yksi sieni keskimäärin painaa? Minulla ei ole vaakaa. Syödäänkö sieni kokonaan vai pelkkä lakki?

Poissa Kosminen Nauraja

  • Viestejä: 470
  • Narkkinointipäällikkö
    • Profiili
Paljonkohan yksi sieni keskimäärin painaa? Minulla ei ole vaakaa. Syödäänkö sieni kokonaan vai pelkkä lakki?

Kannattaa suosiolla investoida se 15 euroa millä saa hyvän digitaalisen vaa'an vaikka Motonetistä tai Mania33:sta. "Yliannostus" ei ole hengenvaarallista, mutta kokemus voi olla lievästi sanottuna epämiellyttävä jos olet ensimmäistä kertaa kokeilemassa ja tuleekin syötyä enemmän kuin kuvittelit.

Keskimääräisellä painolla ei ole mitään merkitystä, koska varianssi on niin suurta. Kuivapaino voi olla mitä tahansa 0,1g ja 5 gramman väliltä sienen koosta riippuen. Märkäpaino on suunnilleen 10x kuivapaino. Vaikeinta on punnita puolikuivia yksilöitä, koska on vaikea arvioida mikä se kosteusprosentti on ja mikä on kuiva/märkäpaino johon annos tulisi suhteuttaa.

Koko sieni syödään.

MUOKS: Painon varianssia koskeva kommentti koski cubensis merkkisiä osterivinokkaita.
Kotimaisten villinä kasvavien suippuvinokkaiden osalta kappalemäärän laskeminen on kohtalaisen toimiva annostustapa. Toki niissäkin on koko- ja painoeroja, mutta paljon vähemmän. Lisäksi moni harrastaja on sitä mieltä, että taikaa on kyseisissä tateissa jokseenkin sama määrä per yksilö koosta ja painosta riippumatta.

20..30 kpl = partydose
50..80 kpl = keskivahva trippi
100+ kpl = kaasupoljin pohjassa.

Komppaan Eniä ja Lähiötonttua koskien trippivahdin tarvetta ja lisään vielä vettä myllyyn esittämällä, että jaarittelut trippivahdin tarpeesta olisi aika kyseenalaistaa kokonaan.

Jos löydät tällaisen henkilön:
- luotat häneen täysin
- pystyt puhumaan hänen kanssaan vaikeistakin henkilökohtaisista asioista
- suhtautuu hankkeeseen positiivisesti
- mielellään omaa aikaisempaa trippikokemusta

...oppaasta voi olla hyötyä. Muussa tapauksessa ulkopuolisesta henkilöstä on aloittelijalle pikemminkin haittaa.

Sienten kanssa suuremmilla annoksilla pohdinnat menevät helposti erittäin syviin emotionaalisiin keloihin. Silloin et halua että paikalla on läsnä ketään, jolle et halua uskoa syvimpiä salaisuuksiasi.

Ulkoilu trippaillessa saattaa olla ok, mutta kannattaa kuitenkin järjestää asiat niin, että nousujen alkaessa olet paikassa jota pidät turvallisena ja että sinulla on aina mahdollisuus poistua "ihmisten ilmoilta". Ei kannata lähteä ensimmäisellä kerralla soitellen sotaan jonnekin festareille ja ottaa siellä sieniövereitä tuntemattoman väkijoukon keskellä.
Printtiversio Taika -oppaasta on tilattavissa Tajunta -kaupasta.
Kaikki pdf-kieliversiot nyt Magiska Molekyler Wikissä

Poissa bobber2

  • Viestejä: 4
  • bbb
    • Profiili
Kiitos, Kosminen Nauraja. Onko tuo annoksen paino josta yleisesti puhutaan, juuri kuivattujen sienten paino?


Vielä hiukan hirvittää. Olen sanonut ja tehnyt typeriä asioita, ehkä loukannut joitakin ihmisiä. En fyysisesti, en ehkä kovin pahasti muutenkaan, mutta ne sanat ja teot vaivaavat välillä vieläkin. Entä jos tripillä iskee niin kova häpeä, että haluan vahingoittaa itseäni?

Poissa Kosminen Nauraja

  • Viestejä: 470
  • Narkkinointipäällikkö
    • Profiili
Onko tuo annoksen paino josta yleisesti puhutaan, juuri kuivattujen sienten paino?


Yleensä on jos sitä ei erikseen mainita.

Lainaus
Vielä hiukan hirvittää. Olen sanonut ja tehnyt typeriä asioita, ehkä loukannut joitakin ihmisiä. En fyysisesti, en ehkä kovin pahasti muutenkaan, mutta ne sanat ja teot vaivaavat välillä vieläkin. Entä jos tripillä iskee niin kova häpeä, että haluan vahingoittaa itseäni?

Ne surullisetkin oivallukset on usein aika armollisia. Ja vaikeimmat sellaisia että niitä ei osaa ennalta aavistaa. Sienet antaa sitä mitä tarvitset, eivät sitä mitä odotat/toivot/pelkäät. Muuten se olisikin aika turhanpäiväistä matkailua.
Printtiversio Taika -oppaasta on tilattavissa Tajunta -kaupasta.
Kaikki pdf-kieliversiot nyt Magiska Molekyler Wikissä

Poissa Silenos

  • Viestejä: 1
    • Profiili
Avaudunpa minäkin ensimmäisestä kokemuksestani.

Olen sairastanut masennusta enemmän tai vähemmän parikymmentä vuotta. En ole käyttänyt sen hoitoon lääkitystä viimeiseen pariin vuoteen. Viimeisen vajaan vuoden ajan on ollut kuitenkin mieliala sen verran huonolla tolalla, että lääkärissä käynti on ollut hyvin lähellä. Tämä ilmenee minulla mm. merkityksettömyyden tunteena, ilottomuutena, kyvyttömyytenä saada nautintoa mistään ja jatkuva vitutus. Muuten asiani ovat mainiosti. Hyvä työ, taloudellinen tilanne kunnossa, aktiivinen sosiaalinen elämä ja hyviä ystäviä. Pään sisällä vaan kaikki tökkii. Aiemmasta masennuskaudesta poiketen en ole nyt harkinnut itseni tappamista, koska tiedän saavani apua ainakin SSRI-lääkityksestä halutessani. Se taustoista.

Muutama viikko sitten kokeilin ensimmäistä kertaa sieniä. Golden Teacher 2,8g oli annokseni ja nautin sen teenä. Olin kiinostunut lähinnä viihdekäytöstä. Olen aiemmin käyttänyt kannabista ja MDMA:ta ja kuvittelin olleeni kohtuullisen kokenut mieleni sekoittelusta. Kuinka väärässä olinkaan.

Minulle sattui se kuuluisa huono trippi ja se oli kokemuksena suorastaan hirvittävä. Menetin totaalisesti todellisuudentajun. Kaoottiset aistiharhat oli niin voimakkaita, että en tunnistanut mitään mitä näin tai kuulin. Totaalinen mielen kaaos. Maa kuhisi toukkia ja hyönteisiä ja kaikkialla oli kiemurtelevaa lonkeroa pääasiassa. Merkillisiä ääniä pää täynnä ja aivan liian kovalla äänenvoimakkuudella. Selvinpäinen trippivalvojani katsoi amerikkalaista komediaa, jota minäkin sivusilmällä yritin välillä vilkuilla saadakseni jonkunlaisen kosketuksen todellisuuteen. Näyttelijöiden pään paikalla oli välillä vain iso kyrpä ja vuorosanat pelkkää dadaa. Huone näyttäytyi jonkinlaisena rautalankamallina, mikä muuttui koko ajan jne. Minulla oli jatkuva vainoharha, että asunnon ulkopuolella tapahtuu jotain outoa ja että minä teen jotain outoa. Olin kuitenkin kuulemma vaan maannut hiljaa paikoillani koko ajan. Tätä helvetillistä painajaista kesti nelisen tuntia.

Omaa elämää tuli tarkasteltua täysin ulkopuolisen silmin ja jonkinlaisia oivalluksiakin tuli tehtyä. Seuraavana päivänä tuntui alitajunnan prosessit olevan vielä jonkinlaisessa myllerryksessä. Silti poikkeuksellisen tyyni olo. Ruoka maistui erittäin hyvältä ja tulevaisuus vaikutti mielenkiintoiselta mahdollisuudelta. Tyyni mieliala on jatkunut sen jälkeenkin eikä pikkuasiat vituta samalla tavalla kuin ennen. Tuntuu että monia asioita tulee pohdittua vähemmän rajoittuneesta näkökulmasta. Ikäänkuin vaihtoehtoja olisi enemmän ja ne uudet vaihtoehdot on parempia. Tunnen saaneeni elämänilon takaisin ja pystyn nauttimaan elämästä. Olen myös huomannut välillä olevani sosiaalisissa tilanteissa enemmän läsnä. Huikeaa!

Painajaismaisesta kokemuksesta huolimatta aion kokeilla uudestaankin. Ihan vaan hoitona mielialaan, koska mitään viihdearvoa tai nautintoa en tripin aikana saanut. Seuraavalla kerralla tosin paljon pienemmällä annoksella enkä vielä pitkään aikaan.

Poissa Fjori

  • Viestejä: 39
    • Profiili
Tuntuu että monia asioita tulee pohdittua vähemmän rajoittuneesta näkökulmasta. Ikäänkuin vaihtoehtoja olisi enemmän ja ne uudet vaihtoehdot on parempia. Tunnen saaneeni elämänilon takaisin ja pystyn nauttimaan elämästä. Olen myös huomannut välillä olevani sosiaalisissa tilanteissa enemmän läsnä. Huikeaa!

Kuulostaa painajaismaisen hirvittävältä tripiltä, mutta ihan mahtavaa että se teki noin hyvää mielenterveydellesi.

Tuo tunne vaihtoehtojen laajentumisesta kuulostaa hyvin tutulta. Ne umpikujat missä olen omasta mielestäni aikaisemmin ollut jumissa ovat sienissä paljastuneet pelkiksi pelkojeni ja neuroosieni tuottamiksi harhoiksi, mikä on johtanut uskomattomaan vapautumisen ja rajattomuuden tunteeseen.

Poissa Tresnio

  • Viestejä: 4
    • Profiili
Sienten apu psyykkisiin ongelmiin
« Vastaus #88 : Huhtikuu 24, 2017, 15:03 »
Olen uusi forumilla ja ajattelin vähän valaista ajatuksiani. Olen erittäin kiinnostunut sienien vaikutuksesta psyykkisiin ongelmiin. Itselläni on ehkä jokseenkin kliseiset ongelmat taustalla, paska perhe/huono lapsuus sekä nuoruudesta aikuisuuteen huumeita/päihteitä. Nyt 33 vuotiaana olen kuivilla jälkimmäisistä, lähinnä mahtavan vaimoni ja lasteni ansiosta. Jäljellä olisi siis vielä tuon lapsuuden korjaaminen, joka on osoittautunut melko vaikeaksi tehtäväksi. Tässä tulevatkin sitten sienet kuvioihin.

Olen kokeillut sieniä yhteensä 4 kertaa ja jokaisen kerran jälkeen mielenkiinto on noussut entisestään. Sienet ovat siinä mielessä turvallinen "päihde", että ne eivät aiheuta vetämisen jälkeen riippuvuusoireita. Ja yleisesti ottaen itselläni ainakin on jokaisen kerran jälkeen ollut hyvä ja "puhdas" olo.

Tiedustelenkin, että onko täällä ihmisiä joilla on psyykkisiä ongelmia ja jotka ovat yrittäneet sienillä korjailla niitä? Olivat ne sitten isoja tai pieniä vaivoja niin olisi mielenkiintoista pallotella ajatuksia sienitripeistä. Varsinkin siitä, että mihin tiettyyn psyykkiseen ongelmaan tripit ovat auttaneet/eivät auttaneet.



EDIT: Viesti siirretty olemassaolevaan aihetta käsittelevään ketjuun. --Ylläpito
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 28, 2017, 17:15 kirjoittanut Arvalis »

Poissa Tresnio

  • Viestejä: 4
    • Profiili
Tuntuu että monia asioita tulee pohdittua vähemmän rajoittuneesta näkökulmasta. Ikäänkuin vaihtoehtoja olisi enemmän ja ne uudet vaihtoehdot on parempia. Tunnen saaneeni elämänilon takaisin ja pystyn nauttimaan elämästä. Olen myös huomannut välillä olevani sosiaalisissa tilanteissa enemmän läsnä. Huikeaa!

Kuulostaa painajaismaisen hirvittävältä tripiltä, mutta ihan mahtavaa että se teki noin hyvää mielenterveydellesi.

Tuo tunne vaihtoehtojen laajentumisesta kuulostaa hyvin tutulta. Ne umpikujat missä olen omasta mielestäni aikaisemmin ollut jumissa ovat sienissä paljastuneet pelkiksi pelkojeni ja neuroosieni tuottamiksi harhoiksi, mikä on johtanut uskomattomaan vapautumisen ja rajattomuuden tunteeseen.

Yhdyn täysin. Huomasin viime tripilläni ahdistuksen/yleisen vitutuksen johtuvan nimenomaan pelosta. Näin sen pelon visuaalina ja ne oli jotenkin sellasia sinisiä henkiolentoja, jotka lensivät pääni päällä. Tajusin että on jotenkin tehtävä asiat tietyllä asenteella ja vähän niinkun tönästävä se pelko sivuun, mutta silti muita kunnioittaen. On välitettävä vähemmän. On kyllä jotenkin ollut kevyempi olo.