Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 10
11
Kysymyksiä kasvattamisesta / Vs: Sekalaisia kysymyksiä kasvattamisesta
« Uusin viesti kirjoittanut enomuumi Tammikuu 13, 2019, 12:00 »
Jeps.. tässähän sitä kokoajan prosessi tarkentuu..

Steriilisyys aste riippuu toki harrastajasta ja kuinka paljon haluaa panostaa harrastukseen. Oma tavoite on tavoitella mahdollisimman puhdasta työskentelytilaa niissä rajoissa että tykkään harrastuksesta.

Mut.. oma luulo on että fruitattuun kakkuun takertuneet patogeenit ja itiöt ovat täysin / lähes täysin kakun pinnassa/ sadonkorjuun jälkeisissä kuopissa. ( 100%? 99,9999? 98% 80% ? kaikista patogeeneista maksimissaan 10mm syvimmästä kolosta )..

Oma ajatus olisi steriileillä veitsillä (huom monikko. useita veitsiä siirtymätartunnan välttämiseksi) kuoria kakun ulkokerros ja sitten paloitella (mikä olisi optimi palan koko pästöroidun bulk substraten innokulointiin (oikea verbi  tähän??).

Tärkeää on saada hyvä näkemys eri tavoista edetä .. Jokainen voi sitten arvioida eri polkujen heikkoudet ja vahvuudet ja valita omaan tilanteeseen sopivan.

eos mikä on humy status (ylläpitääkö ja päivittääkö kukaan) tai kuinka sitä saisi päivitettyä.
12
Kysymyksiä kasvattamisesta / Vs: Sekalaisia kysymyksiä kasvattamisesta
« Uusin viesti kirjoittanut Eni Tammikuu 13, 2019, 09:11 »
Valmis rihmasto toki valtaa substraatin kohtuullisen nopeasti ja tällöin kasvualustan vastustuskyky lisääntyy huomattavasti. Kyse on siitä, että se toissijainen nimenomaan pastöroidaan, eikä steriloida.
Pastöroitu ei ole steriili = siellä on bakteereita, joista optimitapauksessa ei ole haittaa halutulle sienelle, mutta joka estää niiden haitallisten bakteerien/sienten kasvua.
Steriloidussa näitä ei ole, joten haluttu sieni kilpailee suoraan kaiken muun kanssa elintilasta. Jos primäärikakku on ollut esimerkiksi fruittauskammiossa tai muuten huoneilman kanssa tekemisissä tahi sitä on käsitelty/sumuteltu/tuijotettu tuimasti, kakun mukana tuohon puhtaaseen uuteen substraattiin viedään aina muutakin (kuten vaikkapa trichoderma-suvun sieni-itiöitä).

Edelleenkään mikään ei estä yrittämästä sekundäärisen ymppäystä käytetyllä kakulla (PF/maissi/riisi/misc), mutta tosiasiat on syytä ymmärtää, eikä masentua mahdollisista epäonnistumisista. Tällöin PASTÖROIDAAN se bulkkimatsku, annetaan jäähtyä, murskataan primäärikakku bulkkimatskun sekaan ja ravistellaan/sekoitetaan hyvin, suljetaan kansi (monotubit jne. omien ohjeidensa mukaan ja sitten odotetaan kansia turhaan availematta, kunnes kasvualusta on kokonaan kolonisoitunut.

Harrastelijoilla, kuten minä, mikään ei koskaan ole oikeasti steriiliä sanan varsinaisessa merkityksessä kuitenkaan. Painekeittämällä primäärisubstraatti saadaan aikaikkuna, jossa on todennäköisempää halutun rihmaston vallata kasvualusta ennen muita. Lakit, joista printtejä otetaan ovat kotioloissa aina altistuneet vähintään huoneilmalle -> eivät ole puhtaita.
13
Kysymyksiä kasvattamisesta / Vs: Steriili työskentely saunassa
« Uusin viesti kirjoittanut enomuumi Tammikuu 12, 2019, 22:56 »
Leikkisä todellakin. Ihan vain hauskana ajatuksena niin kyllähän saunassa työskentely varmaan onnistuisi. Kunhan ei odota että sauna yksistään tappaa kaikki pöpöt ympäriltä, koska sitä se tuskin tekee. Pitää sitä kuumuutta enemmänkin yhtenä lisätyökaluna. Jos rakentaa pienen työskentelytason ylälauteille joka nousee +20cm ylälauteita korkeamalle niin se lisää puhtautta ja tietysti myös se taso kannattaisi desinfioida aivan kuten normaalistikin.

Mjooh.. siis jos/kun saunassa on eka löylystelty 3h 120c kosteissa löylyissä ja aina välillä käyty pesulla ja toisessa välissä desinfisioitu pesuhuone ja sauna pariinkin kertaan.. (puu pintojen desinfisiointi on muuten haastavampaa kuin kivi tai muovipintojen .. erityisesti jos paneloitua seinää tai lauteita joissa paljon kivoja koloja) ..

Kyllä voisin hyvinkin yhtyä näkemykseen että tila on parempi paikka työskennellä esim glove boksin kanssa verrattuna keittiön pöytään joka pyyhitty desinfisiointi aineella.

Melkein sanoisin että pesuhuoneesta on helpoin saada puhdasta työtilaa.. kaakeli suht helppoa desinfisioida..

Mielenkiintoista pohdittavaa sillä vastaus ei ole täysin yksiselitteinen..
14
Kysymyksiä kasvattamisesta / Vs: Sekalaisia kysymyksiä kasvattamisesta
« Uusin viesti kirjoittanut enomuumi Tammikuu 12, 2019, 22:40 »
Jos nyt ajatellaan hieman, niin käytetty kakku (so. joka on "steriilistä" purkista siirretty likimain mihin tahansa, kasvualustasta huolimatta) ei ole puhdas. Steriloidan jyvät ja sekoitetaan niihin se likainen kakku. Lähes varmasti kakussa oleva paska valtaa ravinteikkaat "steriilit" jyvät cuberihmastoa ripeämmin. Vituiksi meni.

Jeps, kiitos tarkennuksesta!!

itsekkin mietin että miksi tämä .. pf kakun murtaminen ja secondary substraatin kolonnisointi tällä .. toimisi. Syy on varsin selvä kun joku (sinä) sanoo sen  .. mutta asiaan perehtymättömälle  tulee helposti mielikuva että jo olemassa oleva sienirihmasto (vaikka pilkottaisiin 1cm3 paloihin) valtaisi pästeröidyn substraatin nopeammin kuin mitä patogeenit kykenevät siihen asettumaan. Tai sitten unohtuu kokonaan että vaikka sienirihmasto valtaa kakun kokonaan niin ilmasta laskeutuu patogeeneja kakun pinnalle.

Toisaalta.. minulle jäi jostain mielikuva .. jonkin foorumin joku threadi jota en enään muista (.. joo tosi luotettavaa ..) että tuota tekniikkaa olisi käytetty menestyksekkäästi.

Eli kysymys kuuluu..  Jos tätä tekniikkaa haluaa hyödyntää.. (nyt siis sivuutan kysymyksen onko se paras tapa edetä) .. niin mitkä ovat ne vaiheet jotka tulee vähintään toteuttaa jotta on edes kohtuullinen mahdollisuus onnistua .. JA .. mitkä ovat ne vaiheet jotka tulee toteuttaa jotta olisi paremmat mahdollisuudet onnistua.
15
Kysymyksiä kasvattamisesta / Vs: Sekalaisia kysymyksiä kasvattamisesta
« Uusin viesti kirjoittanut Eni Tammikuu 11, 2019, 22:54 »
Mikään ei vaadi käyttämään kokonaista printtiä rasialliseen, mutta ehkä oman järjen käyttö tulee mukaan vasta kokemuksen myötä.
Jos nyt ajatellaan hieman, niin käytetty kakku (so. joka on "steriilistä" purkista siirretty likimain mihin tahansa, kasvualustasta huolimatta) ei ole puhdas. Steriloidan jyvät ja sekoitetaan niihin se likainen kakku. Lähes varmasti kakussa oleva paska valtaa ravinteikkaat "steriilit" jyvät cuberihmastoa ripeämmin. Vituiksi meni.
Toisaalta voidaan yrittää pastöroida jyviä. Kokeile ihmeessä js kerro, monennen päivän kohdalla meni vituiksi.
Onko riisijauhossa tai vaikka maissinjyvissä yli 100 celsiusastetta kestäviä bakteereja? Tuskin ja jos on, pilaavatko ne kakkusi?
Onko riisijauhossa tai vaikka maissinjyvissä yli 100 celsiusastetta kestäviä bakteeri-itiöitä? Hyvinkin luultavasti on. Eli ne pitää idättää ja sitten keittää hengiltä.
Ja lisäksi jos et raaski siihen painekeittimeen viittäkymppiä sijoittaa, niin melko pitkälti ghettoilua kasvattelu on joka tapauksessa.
16
Kysymyksiä kasvattamisesta / Vs: Sekalaisia kysymyksiä kasvattamisesta
« Uusin viesti kirjoittanut aethil Tammikuu 11, 2019, 22:08 »
1. Katso "tyndalisointi" vaikkapa wikipediasta. Mikseipä tuo toimisi PF-kakuillekin. Tällöin kasvualustan ei anneta jäähtyä ihan huoneenlämpöön asti, eli myöskään partsijäähdytys ei oikein sovi.

Hjoo ilmeisesti 37 °C:ssa pitäisi säilöä vuorokauden. Kylpyhuoneen lattialla olisi 31 °C :)
Mutta mutta, jos riisijauhossa on yli 100 °C kestäviä bakteereja/itiöitä, tyndallisointi tuskin auttaa niihin. Jyvien kanssa voisi kokeilla. Kontaminaatioiden voittamiseksi BRF-kakuissa lienee paras höyrystää sen 90 min ja käyttää tarpeeksi itiövettä.

4.
a) Kuvaamasi tekniikka on jyvä-jyvä -siirros (eli ns. g2g), jolla lisätään periaatteessa sen primäärikasvualustan määrää, josta voidaan sitten joko fruitata suoraan, tai joka voidaan ympätä sekundääriseen, pastöroituun, kasvualustaan. Jyvät tulisi aina steriloida, koska niihin kaiken maailman paska iskee mielellään ja ripeästi.
b) Humysta: "Toissijaista kasvualustaa ei yleensä steriloida painekeittimellä, vaan se pastöroidaan. Siten kasvualustaan
jätetään ns. hyödyllinen mikrobikanta, joka ei häiritse lyhyehkön kolonisaation aikana. Koska se
inokuloidaan melko suurella määrällä kolonisoitunutta kasvualustaa, kontaminaatiot eivät ehdi vallata
kasvualustaa." Itiön kookoskuitusubstraatti on nimenomaan sekundäärinen, eli bulkkimatsku. Pastöroidaan HuMyn ohjeiden mukaan.

Eli g2g on siis eri asia kuin toissijainen kasvualusta? Olin jotenkin ymmärtänyt, että jyvät ovat yksi vaihtoehto toissijaisen kasvualustan ravinnemateriaalina.

Tarkoitukseni oli selvittää, miten BRF-kakkuja voisi ns. jatkaa joko heti alussa tai parin sadon jälkeen, ilman painekeitintä. Ymmärränkö nyt oikein, että
a) BRF-kakkuja on turhaa (ja älytöntä) sekoittaa jyviin, mutta
b) BRF-kakkuja voi hyvin sekoittaa kookoskuitusubstraatin joukkoon?


Edit. Katso myös ghettotekniikoiden kuningas Matiaksen maissitek. Itse käytän primäärikasvualustana täysjyväriisiä, jonka kanssa olen myös tehnyt pari ghettotestiä hyvällä menestyksellä.

Jos on olemassa ghettotekniikka joka on vähintään yhtä varma ja tehokas kuin PFtek, voin harkita :P en halua käyttää kokonaista printtiä rasialliseen jyviä ;)
17
Sienten tunnistaminen / Vs: Suippumadonlakkien tunnistuspyynnöt 2018
« Uusin viesti kirjoittanut Silo-P Tammikuu 08, 2019, 16:55 »
goas: Kyllä, ovat suippumadonlakkeja.
18
Kysymyksiä kasvattamisesta / Vs: Sekalaisia kysymyksiä kasvattamisesta
« Uusin viesti kirjoittanut Eni Tammikuu 06, 2019, 21:54 »
1. Katso "tyndalisointi" vaikkapa wikipediasta. Mikseipä tuo toimisi PF-kakuillekin. Tällöin kasvualustan ei anneta jäähtyä ihan huoneenlämpöön asti, eli myöskään partsijäähdytys ei oikein sovi.

2. Höyry on toki sata-asteista (p = 1 atm), joten toiminee. Höyryttäisin kuitenkin hieman keittämistä pidempään (so. 45-60 min).

3. HuMysta Ohje: PF-tek kasvualustan valmistelu: "5. Peitä lasit foliolla ja teippaa foliot kiinni lasin ympäri pakkausteipillä.
6. Laita toinen kerros foliota. Voit halutessasi kiinnittää sen sitomalla esimerkiksi puutarhalangalla.
Mikäli käytät kannellista astiaa kansi toimii toisena kerroksena", eli kattilan reikien teippaus ei ole tarpeen, koska kasvualusta-astioissa pitäisi jo olla tiiviit (folio)kannet.

4.
a) Kuvaamasi tekniikka on jyvä-jyvä -siirros (eli ns. g2g), jolla lisätään periaatteessa sen primäärikasvualustan määrää, josta voidaan sitten joko fruitata suoraan, tai joka voidaan ympätä sekundääriseen, pastöroituun, kasvualustaan. Jyvät tulisi aina steriloida, koska niihin kaiken maailman paska iskee mielellään ja ripeästi.
b) Humysta: "Toissijaista kasvualustaa ei yleensä steriloida painekeittimellä, vaan se pastöroidaan. Siten kasvualustaan
jätetään ns. hyödyllinen mikrobikanta, joka ei häiritse lyhyehkön kolonisaation aikana. Koska se
inokuloidaan melko suurella määrällä kolonisoitunutta kasvualustaa, kontaminaatiot eivät ehdi vallata
kasvualustaa." Itiön kookoskuitusubstraatti on nimenomaan sekundäärinen, eli bulkkimatsku. Pastöroidaan HuMyn ohjeiden mukaan.

5.
a) Kuivana myytävä kookoskuitu turpoaa kyllä heti helvetisti.
b) Reseptissä esitetyt materiaalien suhteet skaalautuvat.

6. Oikea vastaus on numero b).

7. Bulkkiin ympätty rihmasto syö kasvualustan ravinteet ja tuottaa alkaloidipitoisuuksiltaa samanlaisia itiöemiä, kuin PF-kakkukin (pitoisuudet vaihtelevat suurestikin saman sadon eri itiöemien välillä).

Edit. Katso myös ghettotekniikoiden kuningas Matiaksen maissitek. Itse käytän primäärikasvualustana täysjyväriisiä, jonka kanssa olen myös tehnyt pari ghettotestiä hyvällä menestyksellä.

Edit2. Tervetuloa myös pikakeskustelun puolelle kyselemään :)
19
Kysymyksiä kasvattamisesta / Vs: Sekalaisia kysymyksiä kasvattamisesta
« Uusin viesti kirjoittanut aethil Tammikuu 06, 2019, 20:26 »
Kovasti on tullut HuMyä sekä tätä että muita forumeita luettua. Muutama kysymys herännyt funtsiessa mahdollisuuksia, toivottavasti vastauksista näihin olisi muillekin apua.


1. onko normikattilassa höyrystäminen "sterilisointina" kolmena päivänä peräkkäin turhaa PFtek-kakuille? (eli ns. fractional sterilisation)
uskaltaako kattilan sisältöineen viedä parvekkeelle jäähtymään?


2. riittäisikö höyrystäminen normikattilassa kolmena päivänä peräkkäin jyville?


3. normikattilan kannen reikien peittäminen (micropore)-teipillä olisi varmaan fiksua? (mikäli kakkuja ei heti siirrä toiseen steriloituun tilaan)


4. toissijainen kasvualusta pitää pastöroida. ok, ei pitäisi olla ylitsepääsemätöntä, mutta tulkintani HuMyn ohjeista on ristiriistaista; yhtäällä sanotaan että jyvät valmistellaan painekeittimellä, toisaalla että toissijainen kasvualusta pastöroidaan.

a) onko siis niin, että jos haluaa käyttää jyviä toissijaisen kasvualustan ravinnemateriaalina, niiden valmistelussa on käytettävä painekeitintä?
b) onko vaihtoehtoinen toissijaisen kasvualustan materiaali kuvattu "Itiön kookoskuitusubstraatti"-reseptissä? ja tuon valmistelussa ei käytetä painekeitintä, vaan normikattilaa pastörointiin?


5. "Itiön kookoskuitusubstraatti"-reseptin mukainen seos on n. 2,5 L. siinä mainitaan 100 g kookoskuitua.
a) viekö se tosiaan sen 1,7 L tilaa, joka siis jää vermikuliitin ja kahvinpurujen jälkeen?
b) käytetäänkö noita aineita samalla keskinäisellä suhteella (eli skaalautuvat) vaikka 10 litran yhteistilavuuteen asti, vai onko tuo 100 g kookoskuitua kenties vakio ja muut aineet sitten skaalautuvat?


6. jos BRF-kakkuja 2-3 sadon jälkeen levittää kookoskuitusubstraatin sekaan, pitääkö toissijaista substraattia (suhteessa 1:2) olla
a) kaksinverroin kakuissa jäljellä olevaan riisijauhojen massaan nähden, vai
b) kaksinverroin kakkujen kokonaismassaan nähden?


7. jos BRF-kakkuja 2-3 sadon jälkeen levittää kookoskuitusubstraatin sekaan, voiko seuraavien satojen itiöemissä odottaa olevan yhtä paljon potenssia kuin edellisissä sadoissa?
20
Sienten tunnistaminen / Vs: Suippumadonlakkien tunnistuspyynnöt 2018
« Uusin viesti kirjoittanut goas Tammikuu 06, 2019, 15:19 »
Onko nämä suippulakkeja?
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 10