Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - oikeinväärin

Sivuja: [1] 2
1
Uskallanko mä tai siis onko mitään järkeä ottaa näitä, jos kärsii alakulosta/masennuksesta ja sosiaalisten tilanteiden pelosta? Oon kyllä lukenut set&setting ja kaikesta ja meinasin jos noista voisi jopa olla jotain apua itsetunnon parantamiseen ja itsensä löytämiseen? Monta grammaa viitsii yksin ottaa, jos aiempaa kokemusta vain (korkeasta annoksesta) 25c-nbomesta, joka taas ei henkisesti sanonut mitään?

Suosittelen kokeilemaan 2-3g annostusta cubensiksilla, silokeista en tiedä. Jos 2-3g tuntuu pelottavalta, voi olla järkevää aloittaa 0,2-1g annostuksista ja lähteä siitä korottamaan.
Ainakin mulla psykedeelit on avannu monia lukkoja.

Joo cubensiksia ovat. Ehkä mä ainakin tuon 2g otan, ettei jää vajaaksi, kun löytyy xanoreitakin, jos hätä iskee. Ei ainakaan tuon aikaisemman psykedeelin jälkeen pelota ottaa, ainoa mikä jännittää on miten se vaikuttaa mieleen. Toivottavasti oppisin itsestäni jotain.

Onko kellään kokemusta syzygy "kannasta"? Vai onko noilla mitään suuria eroja tai merkitystä.

Ei kannata vähätellä 'vajareita'. Ainakin mä saan tosi pienestäkin sieniannoksesta paljon irti. bad trip on mahdollinen, mutta ei kannata ensisijaisesti ottaa Xanoreita avuksi, vaan kohdata se paska. Jos näyttää siltä, että et pysy kontrollissa, niin pieni jarrutus on paikallaan. En ole kuullut syzygy kannasta. Varmasti opit jotain.  ;)

2
Uskallanko mä tai siis onko mitään järkeä ottaa näitä, jos kärsii alakulosta/masennuksesta ja sosiaalisten tilanteiden pelosta? Oon kyllä lukenut set&setting ja kaikesta ja meinasin jos noista voisi jopa olla jotain apua itsetunnon parantamiseen ja itsensä löytämiseen? Monta grammaa viitsii yksin ottaa, jos aiempaa kokemusta vain (korkeasta annoksesta) 25c-nbomesta, joka taas ei henkisesti sanonut mitään?

Suosittelen kokeilemaan 2-3g annostusta cubensiksilla, silokeista en tiedä. Jos 2-3g tuntuu pelottavalta, voi olla järkevää aloittaa 0,2-1g annostuksista ja lähteä siitä korottamaan.
Ainakin mulla psykedeelit on avannu monia lukkoja.

3
Käsittääkseni kaikki eläimet eivät varsinaisesti tiedosta olemassaoloaan, vaan toimii aistien avulla. Tästä syystä voisin uskoa eläinten handlaavan enemmän informaatiota. Meillä ihmisillä mieli käyttää pelkästään tiedostamiseen hyvin paljon energiaa ja tästä syystä ei kykene käsittelemään kaikkea tai edes suurinta osaa informaatiosta. Psykedeeleillä suodattimemme päästää läpi enemmän informaatiota ja siksi Valona varmaan tarkoitti, että eläimet ovat jatkuvasti 'tripillä'.
Informaatiota, oikeasti?

En ymmärtänyt pointtiasi, luin koko jutun läpi. Voisitko avata viestiäsi vähän?
Korjaan sen verran, että mielestäni ihminen kykenee käsittelemään enemmän  informaatiota. Eläimet eivät kykene luomaan näkemyksiä sen informaation kautta joka eläinten suodattimien läpi pääsee, mutta eläimet kykenevät näkemään eri todellisuutta.

Tästä pääsenkin teoriaani skitsofreniasta. Väitän, että skitsofrenisen suodattimen läpi pääsee enemmän tai ainakin eri informaatiota, kuin enemmistöllä. Tätä poikkeavaa suodatinta kutsutaan skitsofreniaksi. Syy sille, miksi kaksi skitsofreenikkoa ei näe samoja  asioita, johtuu siitä, että heillä on eri suodattimet, silti molemmat näyt ovat yhtä todellisia. En usko, että mieli on kykeneväinen luomaan jotain niinkin monimutkaista kuin hahmon ja persoonan hahmolle, vaikuttaisi vievän mielenresursseja aivan liikaa.
Informaatiotulvasta johtuen, skitsofreenikot eivät usein kykene suorittamaan normaaleita arjen askareita ilman ohjausta. Suurinosa voimavaroista käytetään informaation käsittelemiseen. Mutta en myöskään väheksy lääkkeiden vaikutusta. Jos 'potilas' on lääkityksen alaisena, voi lääkkeiden sivuvaikutukset aiheuttaa passivoitumista ja jopa aivojen kutistumista.

Toisaalta, vahvan psykedeelisen annoksen vaikutuksen aikana, todellisuus voi muuttua hyvinkin radikaalisti. Koska keho ei käytä resursseja egoon, on mielellä enemmän resursseja luomaan jotain uutta. Jos skitsofreenikon aivoissa tapahtuu samantyyppinen reaktio, niin voin pitää mahdollisena, että kaikki onkin vain mielen jekkuja.


Tälläistä oon viimeaikoina pyöritelly mielessä. Jos jollain on jotain tieteellistä todistetta joka kumoaa teoriani, niin lukisin siitä mielelläni.


4
Itse luulen, että muut eläimet ovat jatkuvasti tripeillä

Miksi?



Käsittääkseni kaikki eläimet eivät varsinaisesti tiedosta olemassaoloaan, vaan toimii aistien avulla. Tästä syystä voisin uskoa eläinten handlaavan enemmän informaatiota. Meillä ihmisillä mieli käyttää pelkästään tiedostamiseen hyvin paljon energiaa ja tästä syystä ei kykene käsittelemään kaikkea tai edes suurinta osaa informaatiosta. Psykedeeleillä suodattimemme päästää läpi enemmän informaatiota ja siksi Valona varmaan tarkoitti, että eläimet ovat jatkuvasti 'tripillä'.

5
Vapaa aihe / Vs: Suuri ego + kyvyttömyys oppia = tie tuhoon
« : Lokakuu 29, 2013, 23:28 »
Kokoomuslainen isovaarini on kasvanut kapeakatseiseen ajattelumalliin.
Hän on tehnyt paljon töitä ja saavuttanut erittäin arvostetun aseman Suomalaisessa yhteiskunnassa. Vanha mies, hurskas ja suoraselkäinen, toiminut aina oikein tuntemansa etiikan mukaisesti. Monet kysymykset ovat jääneet kysymättä, lienee pelkoa. Tiukka kasvatus.

Isoäitini on myös tehnyt elämässään paljon töitä, menestystä hän ei koskaan saavuttanut. Kulki aina samaa kapeakatseista tietä. Toiminut aina oikein. Onko oikein kurittaa lasta fyysisesti, jos lapsi tekee väärin. Varmasti on, jos niin on oppinut. Ainakin yksilön näkökulmasta. Koskaan ei kannata takertua yhteen kokemukseen, isovaarini ja mummini takertui työhön. Kokemus kasvattaa.

En usko, että on olemassa ihmisiä, jotka eivät ole kykeneviä oppimaan (lukuunottamatta pahasti kehitysvammaiset). On vain paljon oppia, joka juontaa juureensa yhden kokemuksesta. Oppia joka on jäänyt elämään sukupolvien ajan. Oppi toistuu, kunnes yksi kokee kokemuksen, joka kyseenalaistaa opitun. Suuri egokin on opittu. On vain oppia, tietoa.

Mielestäni tärkein oppi on itsensä kyseenalaistaminen, sillä pääsee pitkälle.
Jos käytät kannabista, kyseenalaista kannabis.
Jos kannatat sotaa, kyseenalaista sota.
Jos kannatat rauhaa, kyseenalaista rauha.
Kyseenalaista aina itsesi ja oppisi, oli se mitä tahansa. Joku päivä se vie sinut totuuden äärelle.

6
Muu sienikeskustelu / Vs: Itsetuhoisuus sienissä
« : Lokakuu 28, 2013, 11:43 »
Kappas, en huomannutkaan että olit viestiketjun aloittaja ja olemme jo aikaisemmin jutelleet tästä aiheesta.

Miksi olet kiinnostunut LSD:n ottamisesta, kun sinulla on jo lähimenneisyyden taustaa itsetuhoisia ajatuksia ja paljon muita ikäviä tuntemuksia laukaisseista psykedeelikokemuksista ja joudut vielä kyselemään tuntemattomilta ihmisiltä netissä, olisiko vaarallista trippailla lisää? Kuinka hyvin koet tuntevasi itsesi?

Koska jokaisen tripin jälkeen oon huomannut kehitystä jossain elämäni osa-alueessa.
Koen tuntevani itseni hyvin 'normaalissa tilassa', psykedeelien luonne on mulle kuitenkin niin uutta, että tripillä ollessani en tunne itseäni yhtään, johtuen varmaan lievästä egokuolemasta ja tuntemattomasta tajunnantilasta.

Kai se on tunnustettava, että pelkään kuolemaa, koska mulla on ihmissuhteissa asioita, jotka mun pitäis korjata. Enkä missään nimessä haluais kuolla ennenku oon saanu ne asiat hoidettua, työstän ongelmia eteenpäin pikkuhiljaa.

Kuumotukset taas johtuu varmaan kaikista kauhutarinoista, joita oon kuullu ja epävarmuudesta geeniperimääni, sedälläni on vaikea skitsofrenia (Lääkärin diagnoosi) ja äitini on maanis-depressiivinen tai ainakin jotain sinne päin (Oma diagnoosini).

En haluaisi lopettaa psykedeelien käyttämistä ja syy miksi kysyn teiltä vastauksia liittyy omaan epävarmuuteni psykedeeleistä. Kaipaan rohkaisua ja faktoja, jotka edes jossain määrin kumoavat kaikki ne kauhukertomukset, joita olen kotona ja koulussa kuullut.

Luin päihdelinkistä jonkun kertomuksen miehestä, joka jäi 7-vuotiselle tripille ja lopulta lähti oman käden kautta, seinät kuulemma kaatu päälle ja lattia vajos, kuulostaa aika friikiltä, edes lääkkeet ei auttanut. Tiedä sitten onko tarina tosi vai ei.

7
Muu sienikeskustelu / Vs: Itsetuhoisuus sienissä
« : Lokakuu 27, 2013, 20:21 »
Onko mahdollista, että 120-150ug LSD annoksella todellisuuteni muuttuu niin radikaalisti, että näen parvekkeen kaiteen luona liukumäen, josta liukuminen kuolemaan vaikuttaa hyvältä idealta?

Kuumottaa taas.

8
Vapaa aihe / Vs: Nykyinen koulutusjärjestelmä
« : Lokakuu 22, 2013, 12:26 »
Jossakin päin maailmaa on kokeiltu koulua, jossa lapsille ei opeteta mitään, vaan heidät niin sanotusti saatetaan tiedon lähteelle, annetaan kiinnostuksen syntyä oppilaslähtöisesti ja tuetaan oppimisprosessia. Tulokset olivat hyviä kaiken muun paitsi yhteiskunnan kannalta; suurimmasta osasta tuli taiteilijoita. Siihen toki voi vaikuttaa sekin, että suurin osa koulun oppilaista todennäköisesti oli taiteilijahipandereiden lapsia, jolloin virikkeitä siihen tuli myös kotoa.

Oisko tälle jotain lähdettä, hauska tarina.

9
Vapaa aihe / Vs: Nykyinen koulutusjärjestelmä
« : Lokakuu 22, 2013, 09:56 »
Jos meillä olisi kallis koulutusjärjestelmä, johon vain eliitillä olisi varaa, niin kukaan lukutaitoinen ei rutisisi. Stressi kuuluu elämään ja sitä pitää vaan oppia kestämään. Vähän sama jutti työnteon kanssa. Monet puhuu siitä, ettei voi tehdä töitä, kun se stressa ja babylonin valta, orjuus jne. Kuka käskee tekemään sellaista työtä, josta ei tykkää? Jokaisella on vapaus opiskella sitä, mitä haluaa ja hankkiutua sellaisiin töihin, joista nauttii. Se vaan vaatii sinnikkyyttä ja päättäväisyyttä. Toteuttaakseen unelmansa, on oltava valmis tekemään töitä niiden eteen.
Mikään ei ole mahdotonta, kun vaan uskoo siihen, mitä tekee.

Terv. Onnellinen työn orja.

Koulutus olisi edelleen ilmaista. Säästöjä tapahtuisi sosiaalihuollossa ja ois enemmän rahaa esimerkiksi koulutukseen. En vastusta työntekoa, vaan kritisoin koulutusjärjestelmää. Vaikka se onkin vähemmistö jotka on masentuneita ja syrjäytyneitä, silti niitä on ja tällä tavalla uskoisin niiden puolittuvan.

10
Vapaa aihe / Nykyinen koulutusjärjestelmä
« : Lokakuu 22, 2013, 03:13 »
Kerron sinulle ja sille toiselle lukijalle subjektiivisen kokemukseni koulutuksesta. Seitsemännellä oppiasteella vietin välituntini pääasiassa kotona pelaamassa videopelejä tai nettiä selaten. Kahdeksannella luokalla aloin myöhästelemään paljon enkä onnistunut keskittymään tunnilla. Yhdeksäntenä koulutusvuotenani monena koulupäivänä jätin tulematta tai jos tulin, niin lähdin ennen puoltapäivää. Olin jo käynyt ensimmäisen luokan kaksi kertaa enkä halunnut viettää enää yhtäkään vuotta laitoskoulussa. Harmikseni ilman läsnäoloani en olisi saanut käsiini hyväksyttyä peruskoulun päättötodistusta, jonka tarvitsin vapautuakseni. Ennen päättötodistusta opettajien painostamana lähetin hakemukseni eri toisen asteen kouluihin. Kesällä harrastin alkoholia ja hengailua keskustassa yömyöhään. Sosiaalihuolto kiinnostui tekemisistäni ja jouduin laitoskotiin. Sain paikan Sipoon Enterin datanomi linjalta. Kouluun oli matkaa kahden bussimatkan ja yhden junamatkan verran, mutta suostuin opiskelemaan vielä kolme vuotta, en halunnut päätyä äitini tavoin sossupummiksi. Ilmoittauduin myös lukion kursseille ja kävin ensimmäisen kuukauden ahkerasti koulussa. Mieli ja matka alkoivat tuntua raskailta, minut sijoitettiin Paasikiven nuorisokylään, en viihtynyt uudessa kodissani ja aloin taas pyörimään Helsingin keskustassa, aloin polttamaan pilveä ja käytin alkoholia runsaasti, lopetin koulun ja ajattelin, että jatkan opiskelemista, kun elämäntilanteeni näyttää selkeämmältä. Hatkattuani aikani, sain uuden sijoituspaikan Nuorisokoti mainingista, sain myös uuden koulupaikan Vantaan Variasta, opettaja imarteli minua älykkääksi ja suostuin koulupaikkaan. Tehtävät tuntuivat puuduttavilta, katsoin laskuja ja tiesin osaavani ne tarvittaessa, halusin oppia jotain uutta enkä kerrata jotain, minkä jo tiesin. Myöhemmin vaihdoin Vantaan Varian kymppiluokalle, sama tunne nousi pinnalle jälleen, en oppinut mitään uutta, jatkoin silti opiskelua, koska tähtäsin lukioon. Elämä keskustassa veti minua puoleensa, aloin viettämään aikaani taas keskustassa. Lopetin tulevaisuuden miettimisen ja aloin paeta todellisuutta alkoholilla. Vasta myöhemmin täysi-ikäisenä kiinnostuin taas oppimista, aloitin tietämisen tutkimisen ensin itsestäni, itseni kautta tutustuin psykologiaan ja filosofiaan, psykologian ja filosofian kautta löysin eri tieteen lajit, joita olenkin viime aikoina yrittänyt ymmärtää. Olen oppinut elämäni aikana paljon asioita, joita koulutusjärjestelmä ei koskaan olisi pystynyt minulle opettamaan. Olen kiitollinen peruskoulutuksestani, vuoteni peruskoulussa ovat helpottaneet paljon oppimista, en kuitenkaan usko, että on olemassa mitään tietoa jota emme olisi kykeneviä saavuttamaan ilman nykyistä koulutusjärjestelmäämme.

Nyky-yhteiskunnassa koulutus on tärkeä sosiaalinen voimavara, koulutuksen avulla saavutetaan korkeampi asema yhteiskunnassa ja sukujuhlien kahvittelupöydässä, yksin nurkassa Proustin kirjallisuutta lukeva mies on käynyt vain kansankoulun, miehelle ei anneta samanlaista arvoa, kuin yliopistosta valmistuneelle pukumiehelle. Mark Twainia lainatakseni, ''I have never let my schooling interfere with my education''.
Valtion tarjoama laitoskoulutus on tärkeä ja yleissivistävä systeemi, mutta en pidä järjestäytynyttä opetusta merkittävimpänä ymmärtämisen ja tiedon hankkimisen apuvälineenä. Nykyisellä koulutusjärjestelmällä oppilaita tankataan täyteen informaatiolla yhdekän vuoden ajan, tankkauksen jälkeen lähiympäristö painostaa oppilasta jatkamaan toisen asteen koulutukseen, osa toisen asteen koulutuksen käyneistä oppilaista jatkavat yliopistoon, yliopiston jälkeen oppilaat jatkavat tutkimista tai siirtyvät työelämän pariin. Työelämän aikana moni kokee niin kutsutun burn outin, henkiset voimavarat palavat loppuun. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema tilastoraportti vuodelta 2010 osoittaa alkoholin suurimmaksi haittakustannukseksi sosiaalihuollossa, jopa yli 200miljoonaa euroa vuodessa käytetään alkoholista koituneisiin ongelmiin. Moni pakenee todellisuutta alkoholin avulla. Nykyinen koulutusjärjestelmä on monien syrjäytymisten ja masennustapausten lähtökohtana. Nykyinen koulutusjärjestelmä opettaa meidät stressaamaan pienestä pitäen. Yhteiskunnan toiminnan kannalta stressinsietokyky on välttämätöntä, koulutusjärjestelmämme onnistuu hyvin stressin siedätyshoidossa, stressistä on muodostunut normi.

Ratkaisu ongelmiin vaatisi peruskoulun pakollisten oppiaineiden karsimista ja valinnaisten oppiaineiden lisäämistä. Matematiikka toimisi yhtenä pakollisista oppiaineista, sillä matematiikka pitää sisällään loogisen ajattelun perustan ja siksi  on erityisen tärkeää oppimisen tasapainon ylläpitämiseksi. Henkilökohtaiseen kokemukseen, tiedon ymmärtämiseen tai luovuuteen perustuvat oppiaineet oppilas saisi itse valita. Informaatiotulvasta palautumiseen pitäisi antaa enemmän aikaa viikottaista tuntimäärää vähentämällä ja taukoja lisäämällä. Toisen ja korkeamman asteen koulutuksessa oppiaineisiin syvennyttäisiin entisestään ja tuntimäärä kasvaisi. Syrjäytyminen, masennus ja alkoholismi vähentyisivät, jonka vaikutuksena valtio säästäisi rahaa. Suomen koulutusjärjestelmää pidetään yhtenä maailman parhaista, koska perusopetus on kustannettu verovaroista, kaikilla on oikeus siihen ja jatkokoulutus tapahtuu maksuttomasti, parannettavaa on silti paljon. Englannissa sijaitseva Summerhillin koulu tunnetaan vapaamielisen kasvatuksen symbolina, Summerhillissä lapsia ei kasvateta, vaan heidän annetaan kasvaa. Vapaudestaan huolimatta koululla on tiettyjä sääntöjä, muiden oppilaiden ylenpaattinen kiusaaminen on kiellettyä. Summerhillissä lapset saavat päättää monista yhteisistä asioista. Jos Summerhillin kaltaisia kouluja olisi useampia, se saattaisi johtaa yhteiskuntakriittisempään aikakauteen joka olisi vaarallista valtaeliitille. Nykyinen koulutusjärjestelmämme on toimiva, mutta parannettavaa on vielä paljon

11
Muu sienikeskustelu / Vs: Itsetuhoisuus sienissä
« : Lokakuu 21, 2013, 03:22 »
Ainakin itse koen sienet enemmän voimaannuttavana lääkkeenä kuin pelkotilojen aiheuttajana.

Pienemmillä annoksilla nuo pelot ainakin itse voin ymmärtää. Egokäsityksen muuttuessa voi helposti nähdä itsensä ikään kuin "ulkopuolisena ja outona hahmona itselleenkin". Ja tällaisessa tilassa joskus (leipää leikatessani) mietiskelin, että voisin ihan hyvin lyödä leipäveitsen kädestäni läpi, eikä sillä nyt sen suurempaa merkitystä minkään kannata olisi  ::) No kyllähän sillä tietenkin olisi. Mutta tuollainen tila jossa oma keho tuntuu vieraalta, saattaa hyvinkin altistaa itsetuhoisuudelle, ja etenkin jos ei ole psyykkisesti riittävän ruodussa.

Tämä tunne on minullakin ollut läsnä, tietynlainen egon erkaantuminen kehosta, ei kuitenkaan egokuolema. Tämä on ehkä se pelottavin osa, jos en ole itse läsnä ruumiissani mikä sitä ohjaa? Joku muu vai valitseeko se van satunnaisia ajatuksia mielestäni, vai hallitsenko sitä sittenkin, jos ajattelen esimerkiksi itsemurhaa, pelkään, että kroppani ottaa tämän komentona (koska ei yhteydessä komentokeskukseen kunnolla suhteessa siihen todellisuuteen joka on minulle tuttu), pelkään, että tapan itseni tai/ja jonkun muun, vaikka se on hyvin epätodennäköistä opitulle luonteelleni.

Viimeaikoina normitilassakin' on tuntunut pientä egon erkaantumista, näen siinä paljon hyvää, mutta kaipaan myös jotain aikaisemmasta.

12
Muu sienikeskustelu / Vs: Itsetuhoisuus sienissä
« : Elokuu 21, 2013, 15:54 »
Saatoin antaa hieman ristiriitaisen kuvan pelottomuudestani, toisaalta se on ristiriitainen tunne, en varsinaisesti pelkää kuolemaa, uskon sielun olevan yhtä luonnollinen (ellei jopa luonnollisempi) olomuoto kuin ruumis ja psyykkeemme, jos kuolen uskon syntyväni uudestaan kunnes lopullinen valaistuminen tapahtuu . Olen tyytyväinen elämään jota vietän 'tässä todellisuudessa', minulla on tyttöystävä, muutama kissa ja mieleisiä harrastuksia, pelkään eniten näiden asioiden menettämistä, en kuolemista itsessään(toisaalta eikö kuolemanpelko oo melkeen aina tätä... eihän sitä yleensä haluu elää ellei oo jotain mistä välittää).  Alkoholin vaikutuksen alaisena saatan kadottaa kontrollin osittain, saatan tehdä turhan nopeita johtopäätöksiä, ei sen kummempaa, kannabiksen vaikutuksen alaisena taas kontrollini pysyy hyvin hallinnassani, sienissä taas en saa mieltä hallintaani, joka on ihan hyväkin asia, mutta myös huono johtuen näistä itsemurha ajatuksista. fyysisesti kuitenkin kontrolloin itseäni ihan hyvin, kunhan vaan rauhassa annan kehoni 'herätä', jos oon vaikka maannu sängyssä tai sohvalla, kuseminen on hankalaa mut se kai ihan perus? Mutta tosiaan jos mieli päättää mun nyt tappavani itteni, niin ruumishan sitä tottelee ja se ei olis toivottavaa.

13
Muu sienikeskustelu / Itsetuhoisuus sienissä
« : Elokuu 21, 2013, 00:35 »
Häiritsevää tuollainen, en ole itsetuhoinen 'selvänä' tai pilvessä, psilosybiinin vaikutuksen alaisena kuitenkin oon huomannu seuraavanlaisia ajattelumalleja:

1. En pelkää kuolemaa, voisin ihan vaan siksi tappaa itseni.
2. Pelkään menettäväni kontrollin ja hyppääväni partsilta, tästä johtuen en uskalla mennä tupakalle.
3. Olo on niin sekava etten vaan enää kestä.

Ensimmäinen ajatus on yleensä leikkimielinen, se on kuitenkin ahdistavaa.
Toinen on kaikista pahin, sekoaminen.
Kolmas taas on yhteydessä kontrollin menetykseen, pelkään menettäväni kontrollin niin paljon, että en vaan enää kestä.

Ymmärrän kuitenkin ajatusteni lähtökohdat, viimeaikoina olen miettinyt kuolemaan liittyviä kysymyksiä ja sienet tuo ne aina pinnalle, urbaani tarinoilla on myös omat vaikutuksensa, tuskin ne ihan turhasta tulee.
Sedälläni on skitsofrenia, äitini on luonteeltaan epävakaa (ei kuitenkaan harhainen), nämä nostavat todennäköisyyttä sekoamiseen ja se pelottaa minua. Olen kuitenkin saanut jokaisesta tripistä myös positiivisia muutoksia ja tästä syystä en haluaisi lopettaa trippaamista, onnekseni kannabis toimii kohdallani hyvin sienten kanssa, se on minulle paljon kotoisampaa ja tutumpaa, se rauhoittaa minua ja tuo turvallisemman olon, paremman kontrollin.

Onko muilla esiintynyt vastaavanlaisia ajatuksia? Miten kestätte ne? Ovatko ne loppuneet?
Ahdistavaa ja pelottavaa, vaikka kuolema ei vaikuta niin kauhealta enää, en kuitenkaan haluaisi jättää ruumistani ainakaan vielä, ihan kivaa olla kiinni jossain.  :) 

14
Jos kasvattaa sieniä esim. kaapissa, niin kuinka voimakas sienen tuoksu siitä syntyy? Että haiseeko koko huone sitten ihan sienelle vai vain kaappi jos edes se? Uusavuton kyselee.

En kasvata, mutta mitä oon sieniä haistellu niin ei ne oo ainakaan omaan nenään tuoksunut yhtään, en sit tiiä haiseeko se kasvualusta, en usko, tsägäl kaapin sisäl joku mieto haju saattaa tuulahtaa nenään kun avaat kaappia, kokeneemmat voi korjailla.

15
Elämäntavat ja harjoitteet / Vs: Jooga, meditaatio ja muut
« : Elokuu 15, 2013, 20:01 »
Meditoidessani silmämunani alkaa ajamaan rallia, yritän keskittyä kulmakarvojen yläpuolelle keskelle, se vaan tuntuu tosi vaikeelta kun jossain vaiheessa aina silmät alkaa pyörimään päässä, samalla tunnen vaipuvani syvempään tilaan, mutta kuitenkin niin hitaasti, että ehdin jo häiriintyä liikaa tosta silmätempusta ja joudun taas aloittamaan alusta.

Kerran pystyin pitämään itseni kurissa ja annoin silmien vaan mennä, ne sit hetken kuluttua taas pysähty ja taisin vahingossa vaipua johonkin transsimaiseen tilaan, joka taas ei ole enää meditointia.

Kellään samoja ongelmia? Mikä auttoi, se vaan tuntuu niin epämieluisalta etten pysty jatkamaan aina loppuun.

Sivuja: [1] 2