Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Eni

Sivuja: [1] 2 3 ... 21
1
Jos flushi on valmis, niin tietysti keräät kaikki sienet kakusta. Mahdolliset mädät heität biojätteeseen, sitten dunkkaat ja uutta satoa odottelemaan.

2
Painekeitin on toki varmempi, mutta hyviä tuloksia ihmiset ovat saaneet ihan tavan kattilallakin.

3
Kysymyksiä kasvattamisesta / Vs: Pitääkö olla huolissaan
« : Toukokuu 09, 2019, 12:03 »
Ihan normaalia sivupinnaamista. Voit ottaa koko kakun pois purkista ja asettaa vaikkapa kannen päälle. Toisaalta jos pidät asiat ennallaan, saat hieman litteitä sieniä.

4
Laimeassakin itiöruiskussa on kyllä heti helvetisti itiöitä, eli en usko sitä ongelman lähteeksi. Enemmän PF-kakkujen ruiskuinokuloinnissa on syytä keskittyä siihen, että saisi (pienen määrän) itiöitä sinne tänne kakkuun, jotta kolonisoiuminen alkaisi samanaikaisesti monesta pisteestä ja rihmaston tarvitsisi kasvaa vain lyhyitä matkoja koko kasvualustan valtaamiseksi (mikä taas lyhentää herkintä aikaa kontaminaatioiden iskemiselle).
Esimerkiksi trichoderma ei välttämättä cuberihmaston seasta juuri haise, ennen kuin alkaa itiöimään. Se vihreä on juurikin niitä trichoitiöitä, eli melko pitkälti on peli menetetty värin ilmestyessä. Itiöinti tietysti tapahtuu siellä, mistä itiöt pääsevät parhaiten leviämään, eli kakun pinnassa.

5
Jos muu todella on kunnossa, niin veikkaan tulleen itiöiden mukana kontaminaatioita. Normaalisti rihmastoituneet kakut eivät vedä kovin helposti homeeseen, ainakaan ennen ensimmäisen sadonkorjuun jälkeistä dunkkausta.
Tosin tuo kuukausi kolonisoutumiseen ei ole mikään ihan mahdottoman pitkä aika, etenkin jos on vaikka hiukan viileä paikka laseille.
Riisijauhoissa toki on eroja ja nimen omaan sitä tummaa (ravinteikkain) tulisi käyttää.
Miten olet inokuloinut?
Miten olet sterilisoinut kasvualustat?
Onko mahdollista koittaa tehdä vaikkapa neste- tai agarviljelmää mahdollisten printtien kontaminaatioiden bongaamiseksi?
Mikset itse usko kontaminaation mahdollisuuteen?

6
Oma kattilani menee 85 kPa asti ja hyvin on riittänyt ohjeelliset keittoajat. Tuolta vielä hieman löpinää aiheesta ulkomaalaisten foorumilla.

7
Edellisen satsin kasvatin neljä vuotta huoneenlämmössä säilytetystä laskeumasta, eli kyllä ne säilyy.

8
Voiko printistä raaputtaa itiöitä suoraan agar viljelmälle ja saada näin rihmastoa kasvamaan? Onko kellään kokemusta tällaisesta?
Ehdottomasti voi ja itse toiminkin usein juuri näin. Kannattaa rapsauttaa mahdollisimman vähän itiöitä maljalle. Toinen hyväksi havaittu tapa on laittaa pisara steriloitua vettä printille ja sekoittaa itiöt siirrostusluupilla veteen, kuten itiöruiskuja tehdessä ja sitte tätä lientä pyyhkiä luupilla agarille.

9
Kysymyksiä kasvattamisesta / Vs: Homeiden tunnistuspyynnöt
« : Maaliskuu 28, 2019, 21:15 »
Tuskin on hometta, joskus tulee lakkeihin tuota valkeaa mitälie. Jos ei haise "väärältä", niin ei hätiä.

10
Mistähän mahtaa olla kyse?
Uudehkon foorumilaisen hingusta ottaa hoidettavakseen printtejä lahjoituksia vastaan -systeemi. Totesin tähän, ettei rahoituksen puolesta ole tarvetta. Keskustelu täällä.

11
Tietoa kasvattamisesta / Vs: Itiöiden hankkiminen
« : Maaliskuu 17, 2019, 14:02 »
Tosiaan tällä hetkellä foorumin puolesta ei toimi printinvälitystä, eikä sitä hoitamaan vaikuta olevan kiinnostuneita ns. luotettavien foorumilaisten keskuudessa. Uusille käyttäjille ei ymmärrettävästi moista vastuuta anneta, kun asiaan kuitenkin liittyy osoitetietojen antamista.
Fiksuinta lie kysellä kirpputorilla asiaa varten perustetussa ketjussa yleisesti tai vastata jako- tahi myynti-ilmoituksiin. Myös pikakeskustelun puolelta voi toki kysellä.
Mitä tulee tähän yllämainittuun "keskusteluyhteyden säilyttämiseen", pitäisin fiksumpana vaikkapa shroomeryyn rekisteröitymistä ja siellä yleisen pölinän alueelle suomiketjun aloittamista tms. verrattuna johonkin randomiin uuden nimimerkin sähköpostirekisteriin liittymiseen.

12
Asiallinen ohje!
Suosittelisin vielä tekemään reiät laatikkoon niin, että sitä käytetään ylösalaisin. Kantta ei välttämättä tarvita, vaan puhdistetulle työtasolle levitetään puhdas ja (esimerkiksi isopropyylialkoholilla, vesikin on tyhjää parempi) kosteaksi sumutettu pyyhe. Pyyhkeen päälle uuniritilä tai vastaava, jolloin itse välineet saadaan irti "lattiasta". Tarvikkeet ritilälle ja laatikko nurin päälle, mahdollisesti sumutus ja hetken odotus. Kostea pyyhe pidättää laskeutuneet pöpöt ja muun paskan, eikä se näin lähde niin herkästi ilmaan käsien liikkeiden auttamatta kuitenkin aiheuttaessa pieniä ilmavirtauksia laatikossa.

13
Riippuu
a) kasvualustan materiaalista
b) kasvualustan koosta
c) kasvualustan pH:sta

14
Kalsiumsulfaattia kalsiumin ja rikin lähteeksi sekä pitämään jyvät irtonaisina, kalsiumkarbonaatti pH:n nostoon (muukin karbonaatti toki käy tähän tarkoitukseen) ja kalsiumin lähteeksi. Kipsi on se tärkein ja sen lisäksi sitten karbonaattia, jos on happamuuden puolesta tarpeen. Molempia kohtuudella käytettäessä en jaksa uskoa tulevan ongelmia liiasta kalsiumista.

15
Omanikin saattoivat olla hyvinkin myös tuota 00-kokoa, mutten muista varmasti. Punnitsin 10x10 kapselin erää ja niiden painot olivat hyvin liki 3 grammaa. Tässä toki oletettiin tyhjän kapselin painavan about 0 mg. Muistaakseni punnitustulokset olivat kuitenkin ihan inasen yli kolmesta grammasta, joten pyöristysvirheet kumonnevat toisensa melko hyvin.

Sivuja: [1] 2 3 ... 21