Tee nyt kuitenkin se nesteviljelmä ennemmin agarin kautta, niin ei niin riskeeraa printistä saati lakista tippuvan kakkaa sekaan. Ja tietysti aloitetaan niistä printeistä (duh?), mutta mä puhuin inokuloinnista. Eli itiöillä se agar alkuun, puhdistukset tarpeen mukaan ja sit sillä eristetyllä kannalla siitä agarilta ne inokuloinnit.
Jos oikeasti onnistut rakentamaan jotain, niin laitahan ihmeessä kuvia ja ohjeita, että muut voivat katsoa niistä mallia, eikä jokaisen tarvitse kysellä joka ikistä samaa kysymystä uudelleen (joista vähintään suurimpaan osaan löytyisi vastaukset tavaamalla edes puolittaisen ajatuksen kanssa sitä HuMy:a).

Multi=monta ja spore=itiö => multisporeinokulointi on moni-itiöinokulointia, eli ei käytetä yhtä kantaa vaan valtavaa sekamelskaa eri kannoista.

Ja tuon HuMyn päivityksestä en tiedä, pahoin pelkään jääneen melko heitteille.

Valmis rihmasto toki valtaa substraatin kohtuullisen nopeasti ja tällöin kasvualustan vastustuskyky lisääntyy huomattavasti. Kyse on siitä, että se toissijainen nimenomaan pastöroidaan, eikä steriloida.
Pastöroitu ei ole steriili = siellä on bakteereita, joista optimitapauksessa ei ole haittaa halutulle sienelle, mutta joka estää niiden haitallisten bakteerien/sienten kasvua.
Steriloidussa näitä ei ole, joten haluttu sieni kilpailee suoraan kaiken muun kanssa elintilasta. Jos primäärikakku on ollut esimerkiksi fruittauskammiossa tai muuten huoneilman kanssa tekemisissä tahi sitä on käsitelty/sumuteltu/tuijotettu tuimasti, kakun mukana tuohon puhtaaseen uuteen substraattiin viedään aina muutakin (kuten vaikkapa trichoderma-suvun sieni-itiöitä).

Edelleenkään mikään ei estä yrittämästä sekundäärisen ymppäystä käytetyllä kakulla (PF/maissi/riisi/misc), mutta tosiasiat on syytä ymmärtää, eikä masentua mahdollisista epäonnistumisista. Tällöin PASTÖROIDAAN se bulkkimatsku, annetaan jäähtyä, murskataan primäärikakku bulkkimatskun sekaan ja ravistellaan/sekoitetaan hyvin, suljetaan kansi (monotubit jne. omien ohjeidensa mukaan ja sitten odotetaan kansia turhaan availematta, kunnes kasvualusta on kokonaan kolonisoitunut.

Harrastelijoilla, kuten minä, mikään ei koskaan ole oikeasti steriiliä sanan varsinaisessa merkityksessä kuitenkaan. Painekeittämällä primäärisubstraatti saadaan aikaikkuna, jossa on todennäköisempää halutun rihmaston vallata kasvualusta ennen muita. Lakit, joista printtejä otetaan ovat kotioloissa aina altistuneet vähintään huoneilmalle -> eivät ole puhtaita.

1. Katso "tyndalisointi" vaikkapa wikipediasta. Mikseipä tuo toimisi PF-kakuillekin. Tällöin kasvualustan ei anneta jäähtyä ihan huoneenlämpöön asti, eli myöskään partsijäähdytys ei oikein sovi.

2. Höyry on toki sata-asteista (p = 1 atm), joten toiminee. Höyryttäisin kuitenkin hieman keittämistä pidempään (so. 45-60 min).

3. HuMysta Ohje: PF-tek kasvualustan valmistelu: "5. Peitä lasit foliolla ja teippaa foliot kiinni lasin ympäri pakkausteipillä.
6. Laita toinen kerros foliota. Voit halutessasi kiinnittää sen sitomalla esimerkiksi puutarhalangalla.
Mikäli käytät kannellista astiaa kansi toimii toisena kerroksena", eli kattilan reikien teippaus ei ole tarpeen, koska kasvualusta-astioissa pitäisi jo olla tiiviit (folio)kannet.

4.
a) Kuvaamasi tekniikka on jyvä-jyvä -siirros (eli ns. g2g), jolla lisätään periaatteessa sen primäärikasvualustan määrää, josta voidaan sitten joko fruitata suoraan, tai joka voidaan ympätä sekundääriseen, pastöroituun, kasvualustaan. Jyvät tulisi aina steriloida, koska niihin kaiken maailman paska iskee mielellään ja ripeästi.
b) Humysta: "Toissijaista kasvualustaa ei yleensä steriloida painekeittimellä, vaan se pastöroidaan. Siten kasvualustaan
jätetään ns. hyödyllinen mikrobikanta, joka ei häiritse lyhyehkön kolonisaation aikana. Koska se
inokuloidaan melko suurella määrällä kolonisoitunutta kasvualustaa, kontaminaatiot eivät ehdi vallata
kasvualustaa." Itiön kookoskuitusubstraatti on nimenomaan sekundäärinen, eli bulkkimatsku. Pastöroidaan HuMyn ohjeiden mukaan.

5.
a) Kuivana myytävä kookoskuitu turpoaa kyllä heti helvetisti.
b) Reseptissä esitetyt materiaalien suhteet skaalautuvat.

6. Oikea vastaus on numero b).

7. Bulkkiin ympätty rihmasto syö kasvualustan ravinteet ja tuottaa alkaloidipitoisuuksiltaa samanlaisia itiöemiä, kuin PF-kakkukin (pitoisuudet vaihtelevat suurestikin saman sadon eri itiöemien välillä).

Edit. Katso myös ghettotekniikoiden kuningas Matiaksen maissitek. Itse käytän primäärikasvualustana täysjyväriisiä, jonka kanssa olen myös tehnyt pari ghettotestiä hyvällä menestyksellä.

Edit2. Tervetuloa myös pikakeskustelun puolelle kyselemään :)

Laita kokonaan rihmastoituneet purkit sinne viileämpään ja anna muiden olla huoneenlämmössä
TAI
Annat vaan kaikkien olla huoneenlämmössä.
Rihmasto kyllä pysyy hyvänä monta viikkoa ja saattaapi alkaa pinnaamaankin tai ainakin on erittäin valmis pinnaamaan, jos saa vakautua kunnolla.
Jos siirrät umpeenkasvaneet kakut nyt fruittaukseen, on aina riski etteivät ehdi tehdä satoa tässä parissa viikossa, mikä ei toki ole hyvä.
Jos sinulla on hyvin automaattisesti toimiva fruittaustila, niin toki voit jättää kakkusi viikoksi sinne. Mikäli manuaalisen tuulettelun tarvetta on, en korkkaisi purkkeja ennen reissua. Lisäksi jos lakit vaikkapa aukeavat reissusi alkupäivinä, niin laatikkosi on mustanaan itiöistä kotiin palatessa, mikä on myös aika perseestä.

Lautanen on hyvä paino pitämään kakkuja veden alla.

Kyllä tapana on vaikka jonkun painon avulla pitää kokonaan uppeluksissa kakut.

No nyt ilman kantta nuo rihmastoitumattomat kohdat ovat perin alttiina kaikenlaiselle paskalle, joka tuppaa kasvamaan cuberihmastoa voimakkaammin, minkä vuoksi niiden kasvualustojen annetaan oikeasti kasvaa kunnolla umpeen. Sen jälkeenkin tupataan odottelemaan vielä viikon verran, jotta myös sisäosa on varmasti rihmastoitunut.
HuMysta löytynee ohjeet sumutteluun ja tuuletukseen, mutta ilmankosteuden on syytä olla korkea ja raitista ilmaa riittämiin. Tarkat määreet riippuvat olosuhteista terrassasi.