Psilosybiini.info

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Klonkku

Sivuja: 1 2 3 ... 69
1
Mimosa hostilista (ja muita samantyylisiä DMT-pitoisia puita) olen myös joskus kasvattanut, mutta jos juurikaarnaa haluaa aikaiseksi edes yhden annoksen verran, on se varmasti jopa hitaampaa kotikonstein kuin meskaliinikaktusten kasvatus. Hieno kasvi tosin vaikkapa huonekasvina! Kuva mimosasta ruukkukasvina.

Peganum harmalan siemeniä sain myös aikoinaan itämään, mutta kuolivat heti alkuunsa.

2
Kaupasta saa styroxista tehtyjä kylmälaukkuja. Osta yksi sellainen, kaiva se maahan ja suunnittele siihen sopiva kansi. Jos haluat paremman ja jopa ehkä talvikäyttöisen, eristä kylmälaukku vielä styroxilla tai finfoamilla ulkopuolelta. Huolellinen kuivaus säilöttävälle tavaralle, tavara löyhästi pakattuna tiiviskansisiin lasipurkkeihin ja purkit kylmälaukkuun maan sisään. Uskoisin, että tyhjiöpakkaamasi setit ovat ihan yhtä päteviä kuin lasipurkit. Tyhjiöpakkausmuovi on hieman paksumpaa muovia kuin perus minigrip-muovi, mutta lasi on siinä mielessä parempi vaihtoehto, ettei se päästä lävitseen mitään, ei edes hajua tuottavia yhdisteitä (pieniä molekyylejä), kuten esim. minigrip-pussit päästävät (hajuhan ei ole ongelma sienten kanssa, mutta mahdollisesti joidenkin muidenkin säilöttävien asioiden kanssa se voi olla). Tyhjiöpakkaus usein myös murskaa sienet melko tympeästi jatkokäyttöä ajatellen. Tyhjiöpakkaaminen olisi sienten kanssa järkevintä tehdä siis annoksittain. Olen joskus suunnitellut hautaavani tavaraa vastaavalla tavalla omaan metsään. Tarvittaessa voisi käydä hakemassa sopivan määrän käyttöön ja jättää loput kuumotusvapaasti talteen. Tällainen kätkö olisi helppo ja huomaamaton tehdä myös esim. pihakiveyslaatan alle sikäli mikäli naapuri ei huomaa kaivuutöitä. Käyttäkäämme tässäkin mielikuvitusta!

3
Kaktusten kasvattamisesta onkin jo oma viestiketjunsa täällä ja salvian kasvatuksesta täällä, joten niiden kasvattamisesta voi keskustella omissa viestiketjuissaan. Kannabikselle on ihan oma fooruminsa, josta voi imeä itseensä tietoutta kyseiseen kasviin liittyen.

Oopiumunikkoa voi kasvattaa myös sisällä, mutta tuloksena on kuulopuheiden mukaan paljon pienempiä unikkoja kuin ulkona. Kannattaa kokeilla tehokkaan keinovalon alla mikäli valon alle on muutakin laitettavaa. Unikkojen "lypsämisestä" löytyy lisätietoa netistä.

Kalifornian tuliunikkoa voi kasvattaa kesällä ulkona ja ympäri vuoden sisällä.

Efedrat ovat oman kokemuksen mukaan haastavia kasvatettavia. Sain itämään, mutta kuolivat. Olisi etenkin astmapotilaille ilmeisesti ihan toimiva lääkekasvi.

Päivänsini on tavallinen "mummolaköynnös", jota kannattaa kasvattaa ulkona. Tosin siementää vasta syksyllä.

Datura kasvaa kivasti ruukussa, ruukkua voi huoletta pitää kesällä ulkona. Olen itse kasvattanut siemenestä saakka muutaman vuoden ajan ja en ole saanut vielä kukkimaan. Nyt katkaisin reippaan metrin pituiseksi hujahtaneen kukan kasvukärjen ja laitoin juurtumaan vesilasiin.

Tupakka ja kessu kasvaa sisällä ja ulkona, siemeniä kasveista tulee RUNSAASTI, joten joka kasvatuksen päätteeksi sinulla on uusia siemeniä mielin määrin jos jaksat niitä kerätä. Kannattaa perehtyä hiostamiseen ja kääretupakan valmistukseen käsin mikäli haluaa kunnon kessut itsellensä. Pelkkä kuivattu lehti- ja kukkamateriaali ei nimitäin makuhermoja tai kurkkua hivele.

4
Kysymyksiä kasvattamisesta / Vs: Homeiden tunnistuspyynnöt
« : Toukokuu 05, 2015, 16:36 »
Muovin ja rihmaston väliin litistynyttä kasvustoa on vaikea mennä tunnistamaan oikein miksikään, mutta punainen väri viittaa epäterveeseen kasvustoon.

Kyseessä voi olla ns. huulipunahometta, mutta voi olla myös jonkin sortin Fusarium- tai jopa Gibberella-sukua, jotka tykkäävät mm. maissista. Fusariumeja tavataan etenkin kosteusvaurioituneissa rakennuksissa, joten se voi huonoimmassa tapauksessa indikoida jostain muustakin kuin kontaminoituneesta kasvualustasta.

Onko kasvusto miten levinnyt reilun vuorokaudena aikana? Voit yrittää pelastaa kasvualustan leikkaamalla REILLA KÄDELLÄ vaurioituneen osan pois. Mikäli vaurio on vain kuvan osoittamassa reunassa, leikkaisin itse kasvualustasta puolet pois ja seuraisin tilannetta vähintään viikon ennen kuin uskaltaisin siirtää kakkua samaan terraan terveiden kasvustojen kanssa. Mutta kontaminoituneet kasvualustat (etenkin itiöivät, eli jauhomaiset ja pölisevät) aina mielellään suoraan roskiin ja omaan roskapussiinsa, joka suljetaan hyvin, jotta itiöt eivät pääse leviämään muihin kasvualustoihin tai tiloihin.

5
Toimisto / Vs: Kehitysehdotukset
« : Huhtikuu 23, 2015, 22:54 »
Mikäli vanhan foorumin kautta lähettää yksityisviestin, se kääntyy automaattisesti näköjään tälle uudelle puolelle (ellei joku erinomaisen avulias ylläpidon kaveri siirtänyt sitä tänne). :)

6
Kysymyksiä kasvattamisesta / Vs: Talvijuurekkaan kakku
« : Huhtikuu 23, 2015, 22:52 »
Joo cobwebbiä näyttäisi parta olevan, mutta itse sientä, jota on oletettu tarvijuurekkaaksi, en osaa tunnistaa enkä ota kantaa siihen.

Ymppää sienikakku multaan ja anna sienien kasvaa kasvien juuresta, ovat hienoja koristeita ja parhaimmassa tapauksessa muodostavan jonkinlaisen symbioosin kasvin kanssa. Pahimmassa tapauksessa homehduttavat mullan, mutta multa sisältää niin paljon muitakin mikrobeja, eli jos saat tuuletettua mullan pinnan suht hyvin, homeet eivät ala viihtymään mullan pinnalla niin herkästi. Jos multa homehtuu, on multien vaihto edessä. Leikkaa ymppäystä ennen homehtunut kohta pois. Pidä siis multaan ympättyä kukkaruukkua vaikka ikkunalaudalla ilman mitään erikoisuuksia. Olen kasvattanut itse cubensista kukkaruukussa ikkunalaudalla, olosuhteisiin nähden hyvällä menestyksellä, ja joskus nakkaankin loppuunkäytetyt kasualustat tai homehtuneiden kasvualustojen terveet rippeet kukkaruukkujen multaan, josta voi jonkin ajan kuluttua ilmestyä pari kaunista sientä. Kosteutta tulee olla mullassa sopivasti, eli se ei saa olla läpimärkää, kuivaa tai tiivistä, vaan huokoista ja kosteahkoa. Vermikuliitilla ohuesti ruukun kattaminen voi helpottaa kosteustasapainon ylläpitämistä vapaassa huoneilmassa.

Tiivistettynä; ymppäys multaan ja kyseisen mullan siirto kasvatuslaatikosta normaaliin huoneilmaan = kauniita koristeita kasvien juurella.

7
Toimisto / Vs: Kehitysehdotukset
« : Huhtikuu 22, 2015, 21:46 »
Onko vanha foorumi käytännössä nyt sellainen, ettei siellä voi tehdä enää oikeastaan mitään selaamista kummempaa? Ei aloittaa aiheita, lähettää viestejä tai lähettää yksityisviestejä?

8
Kun on keittänyt maissinjyviä Matiaksen ohjeen mukaan sen tunnin verran jonka jälkeen valuttanut keittoveden pois, Matiaksen ohjeen mukaan maisseja kuumennetaan vielä kattilassa sekoittaen jotta saadaan ylimääräinen kosteus haihdutettua maisseista.

Tämän kosteuden haihduttamisvauheen korvaajaksi Psilo suositteli höyryttää maisseja 20 minuuttia
"höyrytsritilän" päällä.

Onko joku kokeillut tätä variaatiota tekniikkaan? Mitä mieltä olette yleisesti vaihtoehdosta?

Kun luen viestiketjua minulle tulee sellainen kuva, että oikean kosteustasapainon saaminen on erittäin tärkeätä tekniikan onnistumisen kannalta.
Kosteustasapaino ja rakenne jyvissä on aikalailla oikea kun osa jyvistä alkaa silminnähden halkeilla ja ne ovat "puolipehmeitä", eli menevät sormien välissä puristaessa rikki. Jos vettä kertyy rasian (tai mitä ikinä nyt käyttääkään, vaikka lasipurkin) pohjalle, on jyvissä vielä liikaa vettä. Höyryttäminen lävikön kanssa voi olla ihan yhtälailla käypä tekniikka kuin "kattilassa paistaminenkin" mikäli tätä ongelmaa ei ilmaannu. Tosin vesihöyry tuo ehkä osittain lisää kosteutta, josta ylimääräinen pyritään kattilassa paistamisen avulla saamaan pois..

9
Kysymyksiä kasvattamisesta / Vs: Homeiden tunnistuspyynnöt
« : Huhtikuu 16, 2015, 19:50 »
Cobwebbiä, todella kuvaava ja hyvä kuva kyseisestä kontaminaatiosta, kiitos siitä! Cobweb (Hypomyces sp.) on luonnossakin aika-ajoin tavattava homesieni, jonka rihmaston tunnistaa hämähäkinseittimäisestä/hiusmaisesta/vanumaisesta, hyvin kevyen näköisestä höttömäisestä kasvutavastaan. Sen erottaa tiiviistä rihmastosta tuntomerkkiensä lisäksi nopeasta kasvualustan pinnalle levittyvästä kasvutavastaan.



Valitettavasti ei ole tehtävissä muuta kuin laitettava uutta matoa koukkuun ja yritettävä uudelleen. Hävitä kontaminoitunut kasvualusta niin, että laitat sen pussiin ja suljet pussin ilmatiiviisti, jotta mahdollisesti syntyneet homeitiöt eivät pääse leviämään asunnon ilmatilaan.

10
Kokemukset ovat kyllä joka kerralla hyvin erilaisia, mutta tahdon lähestyä asiaa vielä yksinkertaisen vertauskuvan tavoin; jos joku lyö pari kertaa munille ja pari kertaa turpaan, voidaan mielestäni siitä vetää jo sen verran johtopäätöksiä, että se aiheuttaa kipua, mutta kipu on erityyppistä ja eri paikassa. Kivun kokemista on tosin kerta kerran jälkeen helpompi tutkia, analysoida ja vetää siitä tarkempia johtopäätöksiä. En silti poissulkisi sitä, etteikö hieman kokemattomampikin kaveri osaisi tulkita kokemuksiaan "oikein", mitä ikinä se sitten yksilön kokemusten yhteydessä tarkoittaakin.

En ylläolevalla tekstillä tahdo ottaa kantaa sen kummemmin siihen ovatko eri sienet vaikutuksiltaan erilaisia, vaan tuoda esille sen, ettei tarvitse napsia vuosien ajan sieniä voidakseen pohtia ja jakaa avoimesti niiden vaikutuksia ja omia mielipiteitä tripeistä. Yritän itse nimenomaan kannustaa myös tällaiseen toimintaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa. :)

11
Todella hyvin ja selkeästi kerrottu kokemus. Kiitokset siitä!

Olen kokenut samanlaisia kokemuksia cubensiksilla ja laitoin Sinulle melko kattavan yksityisviestinkin omiin kokemuksiini liittyen. Olen itsekin huomannut hieman vastaavan eron semien ja cubensisten välillä, väittää kuka tahansa mitä tahansa. Subjektiivisista kokemuksista on vaikea mennä kiistelemään vaikka vaikea niitä on mennä todistelemaankaan muille. Noh, nää on näitä juupas-eipäs juttuja taas enkä tahdo tarttua asiaan tuota enempää. Alkoholin ja sienten sekakäyttö on, no, sekakäyttöä. Suosittelen lämpimästi ottamaan sienet aina vain sieninä. Vaikutus on tällöin kaikkein selkein ja miellyttävin.

Liitän osan lähettämästäni yksityisviestistä vielä tähän kaikkien muidenkin nähtäväksi:
"Ensi kerralla: Rauhoita mielesi ja kehosi, voit jopa meditoida mikäli koet sen tarpeelliseksi. Kunnioita itseäsi sekä mahdollista kanssatrippaajaa ja keskustelkaa tarvittaessa hetki siitä mitä tuleman pitää ja mitä ajatuksia sienten ottaminen herättää, olkaa avoimia ja ymmärtäväisiä keskustellessanne. Musiikki ja tila vaikuttaa paljon. Puhdas ja siisti tila, rauhallinen musiikki, pientä purtavaa ja mukaan kannattaa varata myös joitain asioita joista pitää. Vaikka voi tuntua hullulta, älä missään vaiheessa yritä pidätellä vaikutusta, anna sen vain tulla ja velloa mielessä ja kehossa. Avoimin mielin myös myrskyn silmään. Jos joudut tuijottamaan suoraan synkkyyteen, tuijota. Se ei tee sinulle pahaa. Kun oppii tuntemaan oman sisäisen petonsa, oppii tuntemaan pelkonsa. Oppii tuntemaan itsensä ja huomaa, että myös pelko on osa sinua, mutta voit ystävystyä sen kanssa. Tämä voi olla jokseenkin hölmön kuuloista, mutta luulisin, että jokainen, joka lääkitsee itseään sienillä enemmän tai vähemmän tasaisin väliajoin, käy läpi vaikeita vaiheita, jotka avaavat mielen kerta kerralta enemmän kohti sisäistä rauhaa."

12
Kysymyksiä kasvattamisesta / Vs: Bulkkisubstraatin käytöstä
« : Huhtikuu 10, 2015, 08:51 »
Grilliin tarkoitetut briketit ovat luultavasti hiillettyjä ja briketeiksi puristettuja, eivätkä siis "tuoretta" kookoskuitua. Mikäli briketit ovat hiillettyjä, eivät ne ole mikään paras vaihtoehto kasvatukseen.

13
Käyttökokemukset / Vs: Terapiaa ja visuaaleissa surffailua
« : Huhtikuu 09, 2015, 23:50 »
Kuulostaa tärkeältä kokemukselta, jonka symboliikka aukeaa itsellesi vasta jonkin ajan päästä. Kiitos jakamisesta! :)

14
Mikä hyöty on pmp:stä shotgun terraan nähden, jos molempia pitää huoltaa 2 kertaa päivässä? Ei kait sitä bubleria turhaan pöristetä...
PMP:ssä vallitsee kokoajan ylipaine (ilma pyrkii pois päin terran sisältä), tämä edistää ilman vaihtuvuutta ja samalla estää terran ulkopuolella mahdollisesti olevien ylimääräisten mikrobien turhan siirtymisen terran sisäilmaan/kakkuihin/pohjalla olevaan veteen (tosin jokaisen tuulettelun yhteydessä ylipaine häviää hetkellisesti). PMP:ssähän ei ole kuin pari reikää terran kyljessä. Ilmapumppu pumppaa PMP:n sisään suodatettua ilmaa ja pitää terran pohjalla olevan veden liikkeessä, jotta sinne ei ehdi muodostua ainakaan niin herkästi ylimääräistä mikrobiologista kasvustoa. Terran pohjalla oleva vesi haihtuu pumpun avulla tehokkaasti terran sisäilmaan.

Shotgunissa ilma kiertää vapaammin (ei niin paljon ongelmia liiallisesta hiilidioksidista), mutta terra kuivuu hieman helpommin, joten siksi huoltaminen on tässäkin vaihtoehdossa tärkeää. Jos reikiä on "ampunut" myös terran pohjaan (niinkuin pitäisi, jottei helposti saastuvaa seisovaa vettä jäisi terran pohjalle), on hyvä suojata alla oleva lattia jollain vedenpitävällä tai vettä imevällä, jotta valumavedet eivät aiheuta vahinkoa (esim. pitää terraa suihkuhuoneessa tai laittaa terran alle sanomalehteä). Pohjasta aukaistu terra tulisi nostaa esim. laudan pätkillä irti maasta, jotta pohjan rei'istä olsi ylipäänsä jotain hyötyä.

Shotgunin ja PMP:n yhdistelmällä kikkailu on mahdollista ja voisiko jopa sanoa suotavaa.

Mitä haittoja huollon laiminlyömisellä on ja millä aikavälillä?
Nyrkkisääntönä huoltamisen olisi tapahduttava säännöllisesti vähintään 2-3 kertaa päivässä, jotta kasvusto pysyisi mahdollisimman terveenä ja terra puhtaana kontaminaatioista. Huoltoon kuuluu sumuttelun ja tuulettelun lisäksi myös kasvun, hajujen ja mahdollisten kontaminaatioiden tarkkailu.

Monotub vaatii vähemmän huoltoa? Eikös se käytä enemmän happea, koska enemmän rihmastoa, joten luulisi tarvitsevan enemmän huiskuttelua?(Tosin enemmän massaa pinta-alaa kohden, joten parempi kosteustasapaino?)
Kyllä, mitä enemmän kasvustoa, sitä enemmän happea tarvitaan, mutta näin pienessä mittakaavassa (yksi normaalikokoinen terra, n. 30 litraa) huoltoa on suoritettava monotubessa aivan samalla tavalla, väh. 2-3 krt/pvä.

Onko syitä olla keittämättä toisisijaista kasvualustaa  painekattilassa, jos sellainen on? Onko siitä jotsin haittaa?
Toissijainen kasvualusta on tarkoitus sekoittaa valmiiseen rihmastoon siinä suhteessa, että haluamamme, jo valmiiksi kasvatettu rihmasto ehtii vallata kasvualustan ennen muita, ei haluttuja mikrobeja. Kukaan ei kiellä toissijaisen kasvualustan sterilointia, mutta vaivaansa nähden se ei ole tarpeellista, sillä mikäli pystyt sekoittamaan valmiin rihmaston steriloituun toissijaiseen kasvualustaan täysin steriilisti, olet aika taikuri -> huolellinen pästörointi riittää, sillä se tappaa suuren osan haitallisista ja elinvoimaisista mikrobeista toissijaisesta kasvualustasta. Suurin ravinnemassa toissijaisessa kasvualustassa tulee joka tapauksessa yleensä jo alkuperäisestä kasvualustasta, joten toissijaisen kasvualustan päätarkoitus on kasvattaa rihmaston määrää (ei siis sinänsä lopulliseen rihmaston kokoon nähden suhteutettua ravinteiden määrää) ja sitä kautta sadon määrää. Toki ravinteiden määrää voi lisätä erilaisin lisäainein tässäkin vaiheessa mikäli alkuperäinen kasvualusta on kovin ravinneköyhää. Lisäaineiden kanssa kannattaa ottaa huomioon mm. kasvualustan ph. Lisäaineista löytyy juttua foorumilta ja Hullusta mykologista sivulta 43 alkaen.

15
Kiitos tapauksesi jakamisesta ShaRbC.

Ajan kanssa nenä oppii tunnistamaan sienten normaaliin kasvuun kuuluvat hajut.

PF-kakkujen kanssa kannattaa muistaa viikon vakauttaminen, eli kun rihmasto näyttää kasvaneen umpeen päällisin puolin, on kakkuja syytä pitää vielä ainakin viikon verran laseissaan, jotta rihmasto ehtii vallata myös kakun sisimmät osat. Mikäli vakauttamista ei tee, on mahdollista, että rihmasto jatkaa kasvuaan kakussa vielä senkin jälkeen kun se on kumottu pois lasistaan, eikä tuota sen vuoksi heti itiöemiä, mutta vakauttaminen tehdään pääasiassa sen vuoksi, että kakusta saadaan homeresistentti. Kun haluamamme sienirihmasto on vallannut koko kasvualustan, eivät homesienet enää voi käyttää kasvualustaa hyväkseen. PF-tekillä rihmaston kasvu eri laseissa on usein melko epätasaista verrattuna esimerkiksi jyviin. Tämä voi selittää omalta osaltaan lisää satojen epätasaisuutta. Epätasaisuutta tapahtuu myös eri kantojen välillä. Lisäksi jokaisen PF-lasin sisään muodostuu oma mikroilmastonsa ja niiden keskinäiset lämpöolosuhteetkin vaihtelevat. Paljon mahdollisia muuttujia.

Tuo kuvailemasi möykky on aivan normaalia mutaatioitumista, joille ei voi mitään enää tuossa vaiheessa. Mutatoitumisen saa hävitettyä mm. kannan eristämisellä (saa myös tasaisemman ja mahdollisesti suuremman sadon), josta enemmän juttua Hullussa Mykologissa ja foorumilla. Mutaatiot eivät ole siis sinänsä haitallisia, mielestäni ne ovat joskus jopa melko taiteellisia! Joskin välillä ne tahtovat syödä hieman satoa, mutta yleensä mutaatioita tapahtuu vain yhden flushin aikana, joten niistä ei ole sinänsä aivan hiirrvistyttävää haittaa. Tosin joskus käy niin, että vallitsevista olosuhteista johtuen sienet kasvavat yhteen tai ristiin tai jotain muuta ällistyttävää tapahtuu. Sienet ovat aika-ajoin arvaamattomia. ;)

Sivuja: 1 2 3 ... 69