1
Psilosybiinisienet luonnossa / Vs: Laillinen tekosyy
« : Lokakuu 10, 2015, 10:09 »
Pokkana vaan (jatkuva pälyily kuka tulee missä menee se onki vasta oudo näköstä, suuhu vaik tatit jos sinisii näkyy.) ne paskavaatteet päällä ja pellon reunaa kyntämään ennenkun talon isäntä kerkeää. Onneks tääl mul frendei omistaa peltoi ja saan niit kierrel ko tietää mitä mä touhuun. Sitkö meen paremmil paikoil oon siel tosiaan ihan kaikes rauhas ja vaik joku tulis kyselemään niin rauhallisesti vaan selittelee just et jotain on hävinny tai sit "koha kattelen ku tanne tippu tuossa yks päivä remutessa kännykän takakansi" toimi viimeksi. Oon myös siin keräilles keksiny uusia sienilajikkeita jos joku tulee kyselee niin kerään vaikka "hunajavahakasta,latinan kielinen nimi viel pääl, jota vaan tälläses maastos nousee"
Viime törmääminen oli turkulaiseen vieraaseen joka ties homman nimen ja siinä sitten vaihdeltiin kuulumiset, terveiset sulle jos luet. 3pv sit.
Mutta mutta.. jossei se kerääminen näytä oudolta nii se ainaki näyttää ko lähdet isomman satsin jälkeen luontoo kiertää. Ite ainaki alkaa huippaa aina et heilun vähän mut en sen takia jää sisälle.
Ehkä ei kuumottava eikä pelottava hetki..erikoisin oli kun oisko 40m päässä ampu ukko haulikolla sillai et ropis mun pään yli haulit. Ei se ollu ees huomannu mua ku kyykin enkä mä sitä. Eipä siinä sit mitään. Sitä harrastetaan täällä päin. Kyllähän kerran on tullu kysyy ku sen peltoa kierrän mut sanon aina että kuhan tutkin, täällä ei näytä niin kiinnostavan - maallahan asun. Niiku muutki suomalaiset. Ero on vaan se että osataan kuokkia paskaa ja "stadilaiset" ei osaa. Naurun tasapainos tais joku sanoo. Joo huomaa kui pomppii ajatus..(jns +lähistö)
hei hei! Hyvii noi edelliset neuvot, tää oli jotain mun omaa ihme tekstii.
Viime törmääminen oli turkulaiseen vieraaseen joka ties homman nimen ja siinä sitten vaihdeltiin kuulumiset, terveiset sulle jos luet. 3pv sit.
Mutta mutta.. jossei se kerääminen näytä oudolta nii se ainaki näyttää ko lähdet isomman satsin jälkeen luontoo kiertää. Ite ainaki alkaa huippaa aina et heilun vähän mut en sen takia jää sisälle.
Ehkä ei kuumottava eikä pelottava hetki..erikoisin oli kun oisko 40m päässä ampu ukko haulikolla sillai et ropis mun pään yli haulit. Ei se ollu ees huomannu mua ku kyykin enkä mä sitä. Eipä siinä sit mitään. Sitä harrastetaan täällä päin. Kyllähän kerran on tullu kysyy ku sen peltoa kierrän mut sanon aina että kuhan tutkin, täällä ei näytä niin kiinnostavan - maallahan asun. Niiku muutki suomalaiset. Ero on vaan se että osataan kuokkia paskaa ja "stadilaiset" ei osaa. Naurun tasapainos tais joku sanoo. Joo huomaa kui pomppii ajatus..(jns +lähistö)
hei hei! Hyvii noi edelliset neuvot, tää oli jotain mun omaa ihme tekstii.