Psilosybiini.info

Tuoreimmat viestit

1
Psilosybiinisienet luonnossa / Vs: Sekalaiset kysymykset sienestyksestä
« Uusin viesti kirjoittanut Kaaleppi tänään kello 09:23 »
Okei nopealla googlauksella 20 asteesta eteenpäin.
2
Psilosybiinisienet luonnossa / Vs: Sekalaiset kysymykset sienestyksestä
« Uusin viesti kirjoittanut Kaaleppi tänään kello 09:14 »
Shroomeryn mukaan muistaakseni 25 celsius astetta. Suomesta olen kyllä löytänyt huomattavasti matalammista lämpötiloista. Itsekin olisin kyllä kiinnostunut kuulemaan tästä lisää...
3
Psilosybiinisienet luonnossa / Vs: Sekalaiset kysymykset sienestyksestä
« Uusin viesti kirjoittanut Lukpyykk@eduouka.fi tänään kello 06:39 »
Mitkä muuten on reunuskirjoheltan kasvamiseen vaatimat lämpötilat.
4
Kysymyksiä kasvattamisesta / Vs: Sekalaisia kysymyksiä kasvattamisesta
« Uusin viesti kirjoittanut BadTrip Toukokuu 15, 2021, 15:53 »
Heippa TattiRisotto!

Onnittelut onnistuneesta kasvatuksesta. Haulla olisit löytänyt tähän kysymykseen varmasti vastauksen. Kun kasvatat itiöistä sulla on siinä montaa eri kantaa kasvamassa= kasvavat eri tahtia. Valmiit itiöemät voi varovasti kerätä pois, tai jos ovat aivan pienten pinnien vieressä voit leikata saksilla juuresta poikki niin ettei rihmasto vaurioidu niin ei tule abortteja. Kaikki sienet ovat itiöemiä.
5
Kysymyksiä kasvattamisesta / Vs: Sekalaisia kysymyksiä kasvattamisesta
« Uusin viesti kirjoittanut TattiRisotto Toukokuu 15, 2021, 09:21 »
Hei!

Ensimmäinen kasvatukseni alkaa lähestyä sadonkorjuu vaihetta. Sienet kasvavat 11l monotubessa. Sadosta on tulossa hyvä. Mietityttää vain tuo sienten eritahtinen kasvu? Eli pari tattia on ennättänyt jo todella kookkaaksi, solukot ovat rapsahtaneet auki ja lakki on auennut laakeaksi. Suurin osa sienistä kuitenkin vielä kasvuvaiheessa, eli reilusti pienempiä ja lakki vielä supussa. Ja sitten on vielä näitä aivan pikkutatteja.
Eli voinko korjata isot sienet kuivumaan ja jättää pienemmät vielä kasvamaan? Vai tuleeko koko sato korjata kerralla? Pysähtyykö kasvu, jos korjaan isommat pois? Isot näyttäisi olevan itiöemiä helttojen tummuudesta päätellen.
6
Psilosybiinisienet luonnossa / Vs: Sekalaiset kysymykset sienestyksestä
« Uusin viesti kirjoittanut Lukpyykk@eduouka.fi Toukokuu 14, 2021, 21:16 »
Diogenes. Minulle sienten etsiminen, tutkiminen, ja tarkkaileminen on varmaan yhtä iso nautinto kuin itse trippi, jollei enemmänkin. Olen nyt tullut siihen tulokseen että etsin reunuskirjohelttoja, ja silokkeja, ja otan aina reunuskirjoheltoista itiöprintin jonka pitää olla pikimusta.
7
Psilosybiinisienet luonnossa / Vs: Sekalaiset kysymykset sienestyksestä
« Uusin viesti kirjoittanut Diogenes Toukokuu 14, 2021, 21:05 »
Velho - selvä, ja kiitos. Mutta aijon yrittää kuitenkin reunuskirjohelttaa, suippumadonlakkia, ja risumadonlakkia. Helpoimmilta vaihdoehdoilta vaikuttaa, risumadonlakki, ja suippumadonlakki. Risumadonlakki kasvaa, mitä itse olen nähnyt, niin risuissa, ja nurmikolla. En kuitenkaan pitkän etsinnän jälkeen nähnyt kasvuaikoja risumadonlakista.

Helpoiten tunnistettavin, yleisin ja psilosybiinipitoisin kaikista Suomessa kasvavista psilosybiinisienistä on suippumadonlakki. Etsiessäsi reunuskirjohelttaa tai risumadonlakkia hukkaat vain aikaasi ja motivaatiotasi sienestykseen. Reunuskirjohelttaa ja risumadonlakkia kannattaa etsiä vain jos sienet kiinnostavat muutenkin kuin vain käyttötarkoituksessa koska niiden löytäminen on yksinkertaisesti harvinaista. Yleensäkin jos haluaa onnistua tietyssä asiassa, kannattaa tarmo kohdata yhteen eikä kolmeen asiaan kerrallaan.

8
Psilosybiinisienet luonnossa / Vs: Sekalaiset kysymykset sienestyksestä
« Uusin viesti kirjoittanut velho Toukokuu 14, 2021, 20:55 »
Velho - selvä, ja kiitos. Mutta aijon yrittää kuitenkin reunuskirjohelttaa, suippumadonlakkia, ja risumadonlakkia. Helpoimmilta vaihdoehdoilta vaikuttaa, risumadonlakki, ja suippumadonlakki. Risumadonlakki kasvaa, mitä itse olen nähnyt, niin risuissa, ja nurmikolla. En kuitenkaan pitkän etsinnän jälkeen nähnyt kasvuaikoja risumadonlakista.
Risumadonlakki ei kasva nurmikolla, vaan maatuvista kuusenoksista ja esiintymisajankohta on sama kuin suippumadonlakilla, eli syksy. Risumadonlakin psilosybiinipitoisuus on todella alhainen ja ei todellakaan sovi alottelijoille samassa ympäristössä esiintyvien tappavan myrkyllisten nääpikkälajien vuoksi. Monet noista nääpikkälajeista voi näyttää melko samalta kuin risumadonlakki. Suippumadonlakki ja kirjoheltat ovat turvallisimmat vaihtoehdot, mutta sekin vaatii sen että kykenee tunnistamaan ne. Harrastuksen voi oppia turvalliseksi ainoastaan lukemalla läksynsä kunnolla ja siinä ohessa opiskelemaan myös samoissa kasvuympäristöissä esiintyviä näköissienilajeja, joista osa voi olla tosiaan tappavanmyrkyllisiä.
9
Psilosybiinisienet luonnossa / Vs: Sekalaiset kysymykset sienestyksestä
« Uusin viesti kirjoittanut Lukpyykk@eduouka.fi Toukokuu 14, 2021, 20:29 »
Velho - selvä, ja kiitos. Mutta aijon yrittää kuitenkin reunuskirjohelttaa, suippumadonlakkia, ja risumadonlakkia. Helpoimmilta vaihdoehdoilta vaikuttaa, risumadonlakki, ja suippumadonlakki. Risumadonlakki kasvaa, mitä itse olen nähnyt, niin risuissa, ja nurmikolla. En kuitenkaan pitkän etsinnän jälkeen nähnyt kasvuaikoja risumadonlakista.
10
Psilosybiinisienet luonnossa / Vs: Sekalaiset kysymykset sienestyksestä
« Uusin viesti kirjoittanut velho Toukokuu 14, 2021, 19:53 »
Kysyisin nyt vielä, että Onko mitään varmaa keinoa tunnistaa reunuskirjohelttaa ihan paikan päällä, voiko esim itiöitä koittaa levittää sormelle nopeasti tai jotakin.
Kirjoheltat on suhteellisen huonosti tunnettu sientensuku ja reunuskirjoheltta on luultavasti sieniryhmä, eli mahdollisesti pari eri lajia kulkee nimellä reunuskirjoheltta. Kasvuolosuhteista johtuen reunuskirjoheltan ulkonäkö voi vaihdella melko radikaalistikin. Lisäksi Suomessa esiintyvät muut psykoaktiiviset kirjoheltat (lanta-/tummakirjoheltta ja oliivikirjoheltta) voivat näyttää alottelijan silmään melko samalta kuin reunuskirjoheltta. Itiöiden väri ei vie kirjohelttojen osalta pitkälle, koska lukuunottamatta nurmikirjohelttaa kaikilla Suomessa esiintyvillä kirjoheltoilla on mustat itiöt. Kaikki mustaitiöiset kirjoheltat taasen eivät ole psykoaktiivisia. 100% varma tunnistus voi olla melko hankalaa ilman mikroskooppia tai DNA-sekvenssiä. Internetistä löytyy kuitenkin paljon kuvamaterialia vertailuun, jonka myötä pääsee kenties etiäpäin. Lisäksi sekä täältä, että aiheeseen liittyviltä ulkomaalaisilta foorumeilta löytyy tunnistuspalvelut, joita suosittelen erityisesti alottelijoille vahinkojen välttämiseksi. Suomessa esiintyvien psykoaktiivisten kirjohelttojen kasvuajat ovat karkeasti kesä-/heinäkuu lanta-/tummakirjoheltan osalta, heinä-/elokuu reunuskirjoheltan osalta ja elo-/syyskuu oliivikirjoheltan osalta (referenssinä omat havainnot Pohjois-Savon korkeuksilta).

Ymmärrän että mahdollisesti uuden harrastuksen myötä intoa riittää, usein enemmän kun malttia. Painotan vielä, että alottelijoiden tulee ehdottomasti keskittyä aluksi suippumadonlakin opiskeluun ja tunnistukseen, koska se on Suomessa esiintyvistä psilosybiinisienilajeista kevyesti helpoin tunnistettava ja sen voi oppia tunnistamaan näkemättä sienen helttoja, jalkaa tai itiöiden väriä. Suippumadonlakilla on myös Suomessa esiintyvistä psilosybiinisienilajeista suurin psilosybiinipitoisuus. Suomessa ei myöskään tietääkseni esiinny tappavanmyrkyllisiä violetti-itiöllisiä sienilajeja. Lievästi myrkyllisiä kyllä, mutta jos niitä luulee suippumadonlakiksi, on lukenut läksynsä huonosti ja pyörii aivan väärässä ympäristössä.

Silmät kannattaa toki pitää auki luonnossa liikkuessa ja ottaa hyviä kuvia vastaantulevista mielenkiintosen näköisistä löydöistä tunnistusta varten. Suippumadonlakin opiskelun jälkeen voi kenties helpommin oppia tunnistamaan myös noita psykoaktiivisia kirjohelttoja. Minkään sinityvikuupikan perässä ei kannata lähtee alottelijan juoksentelemaan, koska kuupikoiden suvuista löytyy tappavanmyrkyllisiä lajeja ja kuupikat tuppaa näyttämään harjaantumattomaan silmään ihan samanlaisilta, osa on täysin mahdoton tunnista ilman mikroskooppia tai DNA-sekvenssiä.
Onnea matkaan!