Psilosybiini.info
Uudistunut keskustelupalsta osoitteessa https://discourse.psilosybiini.info

Matka silloin ja nyt

Poissa Transsianssi

    • Viestejä: 6
    • Karma: 1
    • Profiili
Ekalla kerralla toistakymmentä vuotta sitten tilasin Alankomailta 5g sieniä. Ne vei mut uskomattomiin paikkoihin matkan ollessa pelkkää ilotulitusta alusta loppuun.

Nyt elämässäni on ollut pitkään tilanne, että mulla on joku lukko tms. mitä en oo saanu auki useista yrityksistä huolimatta. Päätin kokeilla kotimaan matkailua semilanceatan voimin. Kuivapaino oli alle 2g ja arvioni mukaan ehkä lähempänä 1g.  Olin siis antanut sienten kuivua jonkin aikaa (ei täysin kuviksi) jolloin painoa oli vielä 2g. Sen jälkeen laitoin ne minigrippiin, imin ilmat pois ja pakkaseen. Tämä siksi, että niiden piti olla viikko jossain, enkä halunnut niiden antaa yhtään "haalistua".
En useista yrityksistä huolimatta saanut enempää kasaan, joten niillä mennään mitä on annettu.

Odotukset oli melko lievän matkan puolella ja olin varannut gramman tujua kukkaa matkakumppaniksi.

Söin sienet tyhjään mahaan ja oottelemaan vaikutuksia pihalle. Jo 20min kohalla alko pinnat väreilemään, ni aattelin mennä sisään varmuudeksi. Heti kohta visuaalit alko puskemaan päälle melko lujaa ja oli mahtavaa katsoa mitä ikinä halusinkaan, ku kaikki muljui ja vaihteli muotoa. Välillä kävin makaamassa matolla kun se tuntu niin ihanan pehmeältä.
Sit lähin ulos ajatuksena polttaa ekat paukut buustaamaan menoa. Mun piha on tajuttoman psykedeelinen kaikkien kasvien takia. Kävelin ehkä 50m joelle ja polttelin siellä. Halusin vain kattella niitä visioita. Tullessani takasin on mun pihalla asfaltissa selkeesti mandalakuvioita vaikka kuinka paljon. Jään portaille istumaan ja aattelen, et kuinka vitun hippiä tää on✌️
Ihailin edelleen pensaista, kukista ja muista kasveista muodostuvia kuvia.
Meno alko menee sen verran villiksi, että koin parhaaksi mennä sisälle. Kokeilin eri musiikkien vaikutusta, mut hallinta oli lähes mahdotonta. Ajatus ei pysynyt missään sekuntia kauempaa ja lopulta makasin sohvalla. Ajatuksia, tuntemuksia ja näiden sekotuksia. En pysty liikkumaan. Eikä tarvitse. Oon vaan niiden juttujen kanssa. Tajuan, että mulla on kaikki mitä tarvitsen. Muu on merkityksetöntä. Yritän välillä ohjata ajatukset mun yhteen kysymykseen, mihin halusin vastauksen. Ei onnistu. Aina silloin tällöin yritän uudelleen ohjata, mutta sekunnin jälkeen se katoaa. Ajattelen, että huomenna herätessäni olen uusi minä. Parempi minä. Herään vahvempana.

Välillä keittiöstä hakemaan ruokaa, koska matkanälkä. Vai mässyt pilven takia? En tiedä. Eikä väliä.

Matka alkaa olla lopuillaan ja haluan katsoa jonkun elokuvan. Päädyn jostain syystä muksuni tilille viaplayssa ja päädyn katsomaan Trolls elokuvan. Onpahan muuten kevyen happonen pätkä! Tajuan, että lähden sienten toiselle aallolle, eikä matka ollutkaan kokonaan loppu. Elokuvan siivittämänä meni tunteillessa ja ihmetyksessä n. puoltoista tuntia. Tän jälkeen väsymys vei voiton ja annoin unen viedä.
Nyt makustellaan, mitä tää tuo. Luonto on kaunis. Minä olen kaunis. Elämäni on kaunis. Mulla on mahdottoman hyvä olla nyt.


Poissa Diogenes

    • Viestejä: 146
    • Karma: 16
    • Profiili
Olipa oikein mukavan kuuloinen trippi! Ja tervetuloa.
« Viimeksi muokattu: Elokuu 31, 2021, 15:18 kirjoittanut Diogenes »
The awareness of luminous emptiness in all things is the radiant dawn of the stainless peace.


Poissa z1nkje

  • Tulokas
    • Viestejä: 4
    • Karma: 1
    • Profiili
Kiva kertomus matkasta.

Itse olen myös huomannut tuon että kun lähden matkalle hakemaan jotain vastauksia niin yleensä niitä en silloin saa jos koitan niitä pakottaa. Olen huomannut että vastaus annetaan yleensä henkisiin ongelmiin sitten kun on sen aika. Esim itsellä on monta kysymystä vielä vailla vastausta, mutta aina silloin kuin sitä vähiten odottaa niin sen vastauksen yleensä aina löytää. Plus olen myös huomannut että luonnosta löytyy yleensä se vastaus paljon useammin kuin sisällä kyhjöttämällä :D

 ;)