Nyt on niin paljon asiaa mihin haluaisi vastata ja niin vähän aikaa + aihe karkaa täysin alkuperäisestä. Mutta jos nyt äkkiä koitan jotain vastata.
NWO foliohatuksi leimautumisen uhallakin tuon tähän Allegro-asiaan vielä yhden näkökulman. Hänen uransa käytännössä tuhoutui tai oikeammin tuhottiin Sacred Mushroom and the Cross -kirjan julkaisemisen myötä. Häntä pilkattiin tutkijana ja hänen akateemiset saavutuksensa sekä luotettavuus tutkijana kyseenalaistettiin.
Itse en valitettavasti pysty arvioimaan oliko Allegron osakseen saama vähättely ja hyljeksintä aiheellista hänen käyttämiensä tutkimusmenetelmien pohjalta. Siihen tarvittaisiin haamilais-seemiläisiä kieliä osaavaa arkeologia jolla on nämä kyseiset tekstit käytettävissään.
Tällainen yhteisöstä poissulkeminen on kuitenkin kohtalaisten yleistä paitsi joissakin uskonnollisissa yhteisöissä, myös tiedemaailmassa. Se on erittäin näppärä keino tehdä hankala kilpailija vaarattomaksi. Löytyy koulukuntia/kuppikuntia jossa oman akateemisen ja/tai yhteiskunnallisen aseman säilyttämiseksi ylläpidetään ja puolustetaan häikäilemättömästi sellaisia tieteellisiä näkemyksiä joita vastaan löytyy voimakasta todistusaineistoa. Nyt joku suuttuu mutta sanon kuitenkin että tämän päivän Suomessa THL:n johto Pohjois-Karjala tutkimuksineen edustaa mielestäni yhtä tällaista tahoa, vastapuolenaan funktionaalinen lääketiede jonka edustajat on suomalaisessa mainstream lääketieteessä vasaroitu nurkkaan. Lääketieteestä näitä kuppikuntia löytyy muutenkin aika paljon, liekö syynä myös se että lääketeollisuus on tuottoisimpia laillisia (joskaan ei moraalisia) teollisuudenaloja. Ihan turha kuvitella että tällaisessa bisneksessä noudatettaisiin yleviä riippumattoman tieteen periaatteita, yhtä hullua kuin kuvitella että kadunkulmassa piriä myyvä diileri haluaa sinulle pelkkää hyvää tarvittaessa vaikka omista tuotoistaan tinkien.
En usko että Allegro oli niin yksinkertainen etteikö hän tajunnut ottavansa melkoisen riskin kirjansa kanssa. Ajatelkaa nyt mitkä voimat hänellä oli vastassaan: ei pelkästään kristityt vaan myös juutalaiset. Kun lähdet kyseenalaistamaan tällaisten valtaryhmien perustavanlaatuisia dogmeja, kyseenalaistat koko niiden olemassaolon oikeutuksen. Itse asiassa voisi sanoa että Allegro selvisi hyvin vähällä koska häntä ei murhattu. Murhaamisessa on kuitenkin aina se riski että uhrista tulee marttyyri ja hän muuttuukin kuolleena vaarallisemmaksi kuin oli elossa. Sen sijaan tällainen vaivihkaa mutta avoimesti tehty dissaus missä henkilöstä tehdään akateeminen pelle, vastuuton sooloilija ja muutenkin kaikin tavoin halveksittava hahmo on vallanpitäjien näkökulmasta paljon tehokkaampi neutralointikeino. USA:ssa käytetään nykyään aika paljon myös sellaista keinoa että usutetaan IRS (USA:n veroviranomainen) hankalaksi osoittautuneen henkilön kimppuun. Yleensä sieltä aina löytyy jotain koska kyse on kuitenkin luovan verosuunnittelun kotimaasta. Sitten kun jotain löytyy niin verovilpistä nostetaan suuri kohu. Kyseessä on ad hoc-virheargumentti mutta erittäin toimiva sellainen.
Olen kanssasi samaa mieltä, yleinen "virallinen" totuus ei missään nimessä välttämättä ole Totuus. Juuri tuo THL:n ja Pekka Puskan suoraan sanottuna kusetus tutkimus, jonka perusteella meille annetaan terveys ohjeita. Toinen suuri peikko on ilmastonmuutos. En ole asiaan aivan hirveästi perehtynyt mutta itse olen sitä mieltä, että ihmisen ja varsinkin hiilidioksidin osuus muutoksessa on pieni, ellei olematon. Kaikki tutkijat jotka ovat tätä mieltä leimataan ja eristetään ulos, kuten sanoit. En siis tiedä mitä oikeasti on tapahtunu, oliko Allegro oikeassa vai onko kirja viimeinen yritys luoda nimeä tuhoutuneella uralla? Sen verra huonosti koko kääröjen käännöstyö hoidettiin ja salattiin, että siitä jo aikanaan nousi monia salaliittoteorioita ja varmasti nousee vieläkin. Vatikaanikin tietysti vielä puuttui peliin joten on aivan mahdoton sanoa mitä sieltä aikuisten oikeasti on löytynyt. Voin vain lukea "virallista" totuutta näin jälkeenpäin.
Nyt olen aika heikoilla jäillä mutta minua on aina askarruttanut se miten Raamattu viime kädessä koottiin. Käsillä oli läjä erilaisia useamman sadan vuoden aikana kertyneitä potentiaalisesti Pyhän Hengen vallassa laadittuja kirjoituksia josta sitten jonkinlainen toimitusraati päätti että "tuo mukaan, tuo ei". Ns. "musta raamattu" koostuu käsittääkseni parista sellaisesta kirjoituksesta jotka jätettiin ulkopuolelle koska niissä käsiteltiin magiaa ja noituutta. Tavoitteena oli saada aikaan riittävän uskottava ja johdonmukainen teos, jota voidaan sitten markkinoida Jumalan Sanana. Muuten tavoitteissa ei kauhean hyvin onnistuttu mutta markkinointi onnistui yli kaikkien odotusten.
Kuitenkin, eikö ole ilmeinen riski että lopulliseen julkaisuun tuli tekstejä jotka eivät ole Jumalan Sanaa ja vastaavasti siitä jätettiin pois osuuksia jotka ovat juuri sitä? Toimituskunta koostui kuitenkin kaiketi ihan tavallisista ihmisistä, kirjailijoista nyt puhumattakaan.
Tämä on taas sen verran isoa asia, että vaatisi oman aiheen mutta lyhyesti: Juutalaisuudesta ponnistu uusi "lahko" tai "osa" jotka uskoivat Jeesus Nasaretilaisen sanaan. Silloin ei puhuttu mistään "kristinuskosta". He kutsuivat itseään juutalaisiksi. Ongelmia tuli vasta siinä vaiheessa kun ei-juutalaiset halusivat kääntyä "kristityiksi". Pitikö heidän noudattaa juutalaisia puhtaussäädöksiä ja erityisesti; tuliko heidät ympärileikata? Tässä vaiheessa Paavali sekoitti pakkaa puhumalla, että ei tarvitse. Pikkuhiljaa ero uusien, ei-juutalaisten "kristittyjen" ja entisten juutalaisten, nykyisten "kristittyjen" välillä kasvoi.
Toisaalta Roomassa, jossa vallitisi täysi uskonnonvapaus kunhan palvoit myös keisaria, arvostettiin kovasti viisautta ja filosfiaa. Näin ollen tämä uusi uskonto ei ollut varteen otettava monien mielestä. "Ei mitään uutta auringon alla" oli yleinen suhtautuminen kristinuskoon. Oli siis kova työ yrittää vakuuttaa, että kristinusko todella toi jotain uutta ja toisaalta kritityiden täytyi vahvasti nojata Juutalaisuuten, joka oli tunnettu ja tunnustettu, erikoisasemassa oleva, uskonto. Näin Kristityt saivat uskottavuutta kertomalla, että juutalaisten pyhät tekstit ovat myös heidän pyhiä tekstejä mutta, että heillä on siihen vielä lisättävää.
Samaan aikaan gnostilaisuus nosti päätään joka ammensi tiettyjä aineksia myös kristityiltä. Aluksi ei juuri ongelmia ollutkaan. Kristityt olivat vähemmistö ja vainottuja, ei ollut yhteistä kanonista oppia ja kristinuskon eri versioita liikkui paljonkin. Vasta kun kristinuskosta tuli valtauskonto piti uskonto selkiyttää ja yhteinäistää. Noin 400 jKr. sitten lyötiin viisaat päät yhteen ja pitkän työn tuloksena saatiin yksi, yhtenäinen, kirja. Vielä tämänkin jälkeen oli olemassa tekstejä joita sallittiin mutta eivät kuuluneet Raamattuun. Sitten oli vältettäviä tekstejä ja suoraa heresiaa olevia tekstejä.
http://www.wsoy.fi/kirjat/-/product/no/9789510308592 siinä taas kirjatärppi asiasta kiinnostuneille, suosittelen.
Olen amatööripohjalta miettinyt paljon juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin välisiä asetelmia. Moni kuvittelee että islamin ja juutalaisuuden välillä on aina ollut Pyhä Sota ja kristityt on aina sympanneet juutalaisia, poislukien lyhyt ajanjakso jolloin erään viiksimiehen johtama Teutoniheimo oli heitä kohtaan hieman ankarampi. Totuus on kuitenkin monimutkaisempi. Keskiajalla juutalaisia vainottiin muualla Euroopassa, mutta muslimien tuolloin hallitsema osa Espanjasta (Andalusia) tarjosi heille turvapaikan. Kyseessä oli muutenkin todellinen sivistyksen kukoistuskausi arabeilla samaan aikaan kun muualla Euroopassa oli meneillään Pimein Keskiaika.
Arabiaksi sanotaan "Salaam alaikum", hepreaksi "Shalom aleichem". Tarkoittavat täsmälleen samaa eli rauhan ja hyvinvoinnin toivotusta. Hieman kärjistäen voisi sanoa että alun perin muslimit ja juutalaiset olivat serkuksia joilla tuli riitaa perinnönjaosta. Molempien serkusten suvut tunnetusti ymmärtävät rahan päälle. Omaisuudesta ne verisimmät vihat aina alkaa, on tullut nähtyä läheltä ihan omankin suvun piirissä. Hengellisten oppien eroavaisuudet syntyvät sitten myöhempien sukupolvien aikana. Kristityt oli ihan samaa porukkaa, toista erkaantunutta lahkoa jolla oli hyvin karismaattinen johtaja.
Siis kyllähän tosiaan kristityt ovat vainonneet juutalaisia iät ja ajat. "Jumalan tappajat" jne. vaikka Jeesus itse oli juutalainen. Mutta eihän faktoilla ole väliä. Btw meidän rakas Lutherimmekin oli erittäin anti-semitistinen ja hänen kirjoituksiaan mm. Natsit (Nazi-kortti käytetty!

) käyttivät. Jos Raamattua uskomme, muslimien ja juutalaisten "kanta isät" ovat tosiaan veljiä; Iisak ja Ismael.
Ihan pakko kysyä teologilta: alkoiko sieniharrastus ennen vai jälkeen teologian opintojen aloittamisen?
Hyvinhän nuo sinänsä sopivat yhteen. Sanoisin jopa niin että vakavasti otettavan teologin kuuluukin hankkia ensi käden tietoa tätä kautta.
Itse olen agnostikko ja vahvasti kallellaan ateismiin, mutta siitä huolimatta on tullut koettua sellaisia uskonnollisia hurmostiloja joissa tuntui siltä että käyn suoraa vuoropuhelua Jumalan kanssa. Ehkä kävin, ehkä en. Oleellista on se että minulle kaikista järkeenkäyvin selitys näille vanhoille pyhille kirjoituksille löytyy juuri tällaisista kokemuksista joita on mahdollista saavuttaa henkisten harjoitusten, meditaation ja - kyllä - myös sienten avulla. Cut the middle man! Et tarvitse gurua, kirkkoa tai pappia selittämään teorioitaan jos sinulla on avaimet suoraan heidän "lähdearkistoon". Tämä on juuri se asia miksi psykedeelejä pelätään ja demonisoidaan niin paljon.
Harrastus alkoi jälkeen. Itse olen myös sitä mieltä, että jokaisen papin pitäisi vetää sieniä, kuten myös jokaisen päättäjän ja vaikuttajan. Ei tarvitse aktiivista käyttöä mutta kerta tai kaksi. Koin siis suorastaan velvollisuudekseni nauttia sieniä joa ikinä aion ihmisille Jumalasta puhua. Pitkään kutsuin itseäni kristityksi vaikka en sitä ole, en esim. ole ollenkaan varma, että Jeesus erosi mitenkään sinusta ja minusta. Jumalan Poika tulisi ymmärtää yleismaailmallisena. Itse nojaan enemmän buddhalaisuuteen ja hindulaisuuteen, siihen, että olemme kaikki Ykseyden ilmentymää. Mutta on meillä paljon erittäin hyvää mystiikkaa myös täällä lännessä mm. Mestari Eckhart (
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9525534960) joka puhuu juuri tuosta henkilökohtaisesta Jumalan kokemisesta. Tätä ei tietysti katolinen kirkko voinut pureksimatta niellä ja osa Eckhartin saarnoista julistettiin harhaopiksi. Eckhart lähti Vatikaaniin puolustamaan itseään eikä koskaan palannut...
ps. Pahoittelen jos teksti on epäselvää ja jouduin katkomaan kulmia, on hieman kiire mutta mielummin vastaan nyt kun ei koskaan.