Kirjoittaja Aihe: Ei ihan tavallinen matka vuosien takaa  (Luettu 104 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Lahottaja

  • Viestejä: 80
    • Profiili
Ei ihan tavallinen matka vuosien takaa
« : Helmikuu 05, 2017, 22:22 »
Ei tosiaan ihan tavallinen trippi tai trippitarina, enemmänkin selostus tapahtumista. Olen surkea kirjoittaja, mutta yritin parhaani.

Tapahtui noin viisi vuotta sitten.

Taustatietoa
Kyseessä ei varsinaisesti ole suuri annos, vaan ainoastaan 2,8 grammaa huurumadonlakkeja. Vaikutukset olivat kumminkin erittäin vahvat. Sienet olivat peräisin ensimmäisestä kasvatuksestani, jonka toteutin perinteistä PF-tekniikkaa käyttäen. Nämä sienet olivat viimeiset jäljellä olevat ja ne oli enimmäkseen kerätty viimeisestä 4. sadosta, mikä tuotti vain pienen määrän kitukasvuisia sieniä. Jälkikäteen uskon, että sienet olivat keskimääräistä vahvempia.  Tässä vaiheessa pitää kiittää tätä yhteisöä, joka tarjosi ohjeet ja itiöt ja mahdollisti tämän ehkä elämäni tärkeimmän harrastuksen aloittamisen.

Sitten taustastani, olin parikymppinen ja sieniä kokeillut ensimmäistä kertaa edellisenä syksynä keräämieni suippumadonlakkien muodossa. Suippumadonlakki kokemukset saivat aloittamaan kasvatuspuuhat talvella. Tätä ennen en ollut käyttänyt mitään laittomia päihteitä enkä myöskään mitään psyykenlääkeitä ikinä. Olin todella herkkä psilosybiinisienille, jo gramman annokset aiheuttivat tyypillisiä vahvoja trippikokemuksia aluksi.

Trippejä oli takana muutama suippumadonlakeilla ja noin kuusi cubensiksella. Aloitin alla gramman annoksilla ja pääsääntöisesti nostin annosta 0,2-0,4 g aina seuraavalle tripille. Kaikki trippini oli olleet äärimmäisen positiivisia, ihmeellisiä ja euforisia. Negatiivisia vaikutuksia ei ollut käytännössä lainkaan, ei edes pahoinvointia. Olin taipuvainen masennukseen ja etenkin ahdistukseen, mitkä olivat alun perin pää syy kokeilla sieniä. Matkaillessa negatiiviset tunteet kumminkin loistivat poissaolollaan ja heti ensivaikutuksista lähtien mielen valtasi puhdas ilo.

Valmistautuminen
Noniin aletaan vihdoin lähestyä itse matkaa. Olin valmistautunut perinteisesti siivoamalla ja yrittämällä päästä psyykkisesti mahdollisimman levolliseen tilaan. Oli normaali lauantai ja viikonloppu vapaata töistä. Mielessä ei ollutkaan mitään erityisen ahdistavaa tai stressaavaa, eikä sunnuntaiksikaan ollut mitään tärkeää menoa. Kaikki tuntui olevan loistavasti trippiä varten. Olin myös ostanut hedelmiä yms. kevyttä purtavaa trippiä varten. En paastonnut pitkään ennen trippejä, mutta trippipäivänä söin kevyesti ja olin syömättä muutaman tunnin ennen sienten nauttimista. Otin sienet yleensä päivällä, koska nautin tripillä suuresti auringonvalosta ja asunnossani oli isot ikkunat etelän suuntaan, joten luonnonvaloa pääsi hyvin sisälle.

Sienten nauttimisen lähestyessä perhosia on tietenkin vatsassa, mutta jännitys on hyvänlaatuista ja se enimmäkseen katoaa nauttimisen jälkeen koska asialle ei enää mitään voi. Tapanani oli nauttia sienet sitruunamehuun murskattuna ja niin tein tälläkin kertaa. 2,8 g:n annos hieman jännitti koska viikkoa tai kahta aikaisemmin siihen asti suurin nauttimani annos 2,4 g oli ollut huomattavan vahva kokemus. Sieniä sattui kumminkin olemaan jäljellä juuri tämä määrä, joten se tuntui oikealta. Murskasin sienet mahdollisimman pieneksi juomalasin pohjalle ja lorautin päälle sitruunamehua. Annoin liota noin vartin ja lisäsin sokeria ja vettä. Sokerin liukenemista piti odottaa hetki ja sitten keräsin rohkeutta ja kulautin juoman kerralla ja join vettä päälle. En todellakaan nauti cubensiksen mausta, oikeastaan inhoan sitä.
Aina nauttiessani psykedeelejä tai dissosiatiiviejä kirjoitan paperille päivämäärän, kellonajan, annoksen ja nautitun aineen. Samalle paperille yleensä kirjoitan lyhyitä huomioita tripistä. Harmi etten ole säästänyt niitä papereita.

Trippi alkaa
Heti annoksen nauttimisen jälkeen olo on odottava ja levoton ajatuksissa pyörii tuleva trippi ja keskittyminen mihinkään on vaikeaa. Ensimmäiset vaikutukset ilmenee 10-15 minuutin kohdalla. Etenkin tällä tavalla tyhjään mahaan nautittuna nousut on rajut. Pian keho tuntuu raskaalta ja pakottaa menemään makuulleen. Varsin nopeasti on havaittavissa, että tällä kertaa tunne on huomattavan voimakas. Alle puoli tuntia nauttimisesta psykedelia alkaa vallata kehoa ja mieltä perinteiset visuaaliset muutokset alkavat ilmetä. Makaan edelleen sängyssä. Kuuloaisti herkistyy äärimmilleen, tuntuu että pystyn kuulemaan kaikki kerrostalon pienet äänet vaikka ennen sienten nauttimista talo kuulosti täysin hiljaiselta. Kuuntelen ”hiljaisuutta” hetken ja se kuulostaa ihmeelliseltä. On kulunut hieman yli puolituntia ja olen jo aivan tripillä. Alan pohdiskelemaan asioita se onnistuu, mutta tuntuu vaativan huomattavan paljon keskittymistä. Yhtäkkiä tajuan, etten ole kokenut vielä minkäänlaista euforiaa kuten aikaisemmilla tripeillä olen kokenut jo heti alussa. Takerrun ajatukseen ja alan pohtia, mistä se johtuu. En keksi vastausta.

Huomaan, että hurjat nousut on vieneet niin mukanaan, etten ole muistanut laitaa musiikkia soimaan. Nousen sängystä ja kävelen noin viisi metriä tietokoneelle. Kävely vaatii ylimääräistä keskittymistä ja näkökenttä on todella sieninen. Tietokoneen käytöstä ei meinaa tulla mitään. Onneksi soittolista on valmiina ja musiikit saa päälle yhdellä klikkauksella. Katson kelloa, on kulunut 45 min sienten nauttimisesta, se on hieman kauemmin kuin ajattelin. Palaan sänkyyn makaamaan. Musiikki kuulostaa ihmeelliseltä ja sekoittuu kaikkiin aisteihin. Ajatuskin alkaa kulkea paremmin pohdin hetken kaikenlaisia asioita ja ongelmia elämässäni, ajatuksen kulku on tyypillisen lennokas. Musiikki nostaa mielialaa ja alan kiinnittää enemmän huomiota musiikkiin. Aistit sekoittuvat vahvasti keskenään. Kuin tyhjästä alan kokea todella voimakasta euforiaa, joka tulee aluksi satunnaisina aaltoina musiikin tahtiin. Alan naureskella, koska euforia tuntuu niin hyvältä koko kehossa ja mielessä. Yleinen tunne, että iho olisi märkä on todella voimakas, tuntuu että koko iho olisi parin millin vesikerroksen peittämä. Käsittämätön euforia on jatkuva ja hallitseva tunne. Pyörin sängyssä ja naurattaa jatkuvasti. Tajuan, että pitää käydä vessassa kusella. Keskityn täysillä siihen, joten trippi hieman väistyy sivuun. Kävely on melko haastavaa, maailma tuntuu pyörivän hulluna joka suuntaan, pahoinvointia en silti koe. Vessassa käynti onnistuu. Sienten nauttimisesta on kulunut reilu tunti. Katson itseäni vessan peilistä, juuri samaan aikaan kun näen kasvoni ja silmäni peilistä saan todella voimakaan brain zapin, se tuntuu kuin päässä olisi päävirtakytkin ja joku kääntäisi sen nopeasti pois päältä ja heti takaisin päälle. Sähköiskumainen tunne tuntuu koko päässä ja keskushermostossa. Hetkeksi kokonäkökenttä välähtää täyteen visuaaleja. En osaa sanoa tuntuuko se hyvältä vai pahalta mutta ainakin pelästyin, kun se tuli tuollaisessa tilanteessa. En uskaltanut katsoa peiliin uudestaan. En muista tarkasti, mutta todennäköisesti olin saanut tripillä jo aikaisemmin lievempiä brain zappeja, nimittäin ne olivat todella yleisiä tuohon aikaan sienitripeilläni.

Palasin takaisin sänkyyn ja makasin siinä jotenkin poikittain ihme asennossa. Hullu euforia palasi heti takaisin ja musiikki soi edelleen. Pystyin muodostamaan ajatuksia, jos halusin, mutta euforia oli niin läpitunkevaa, että oli vaikea miettiä muuta. Euforia tuntui vain voimistuvan ja aloin nauraa ihan hysteerisesti. Hetken naurettuani lopetin ja mietin, että kuuleekohan sen koko talo. Päätin, että ihan sama ja jatkoin hysteeristä nauramista keskeytymättä ja pyörin sängyssä. Pikkuhiljaa en enää tuntenut kehoani ollenkaan ja päästäkin katosi kaikki muut ajatukset tai tunteet kuin tuo käsittämätön euforia. Silmät suljettuna näin pelkästään puhdasta valkoista valoa joka suunnalta. Tuntui, että koko minuuteni oli puristunut pieneksi valkoiseksi palloksi, joka oli tuon valkoisen valouniversumin ympäröimä. Joka paikasta kumpusi vain puhdasta euforiaa, mitään muuta en tuntenut. En ole vastaavaa kokenut aikaisemmin tai myöhemmin, enkä usko, että ihminen voi voimakkaampaa euforiaa kokea. Edellä kuvatussa tilassa olin ainakin joitain kymmeniä minuutteja.

Tästä pari tuntia eteenpäin muistikuvat ovat todella hataria tai oikeastaan niitä ei ole juuri ollenkaan. Jossain vaiheessa olin siirtynyt sängystä olohuoneen lattialle kikattamaan ja pyörimään. Sitten myöhemmin muistan jotain lyhyitä hataria pätkiä, että istun keittiön pöydän ääressä syvissä ajatuksissa, enkä oikein tiennyt kuka olen tai missä olen.

Paluu todellisuuteen
Sitten hypätään aikaan noin 4-5 tuntia sienten nauttimisen jälkeen. Havahduin ihan yhtäkkiä istumasta tietokonepöydän ääressä. Ihan kuin jostain hypnoosista olisi herännyt sormia napsauttamalla. Tuntui että havahduin siihen tilanteeseen ihan tyhjästä. En muistanut mitään koko päivästä. Havahtuessani siitä olin juuri nakertamassa omenaa sellaisilla pienillä puraisulla todella nopeasti, aivan kuin orava syö käpyä. Lopetin omenan syömisen, enkä ymmärtänyt mikä se on. En ihan hetkeen edes osannut mitään kieltä tai siis en ainakaan osannut muodostaa asioille mitään sanoja mielessäni. Päätelin, että jotain syötävää se on ja nielaisin suussa olevat omenat ja laitoin omenan pöydälle. Hetken aikaa vain ihmettelin tilannetta ja ajatuksen kulku alkoi pikkuhiljaa palailla. Visuaalit oli kadonnut lähes kokonaan. Sitten yhtäkkiä ajattelematta kävelin jääkaapille ja otin oluttölkin sieltä ja kävelin takaisin istumaan samaan tuoliin. Haha, ilmeisesti aika vaistomainen teko. Vähän aikaa ihmettelin sitä kaljatölkkiä ja tajusin, että se on jotain nestettä, jota juomalla menee sekaisin. Mietin, oliko se syy miksi olin sellaisessa sekavassa tilassa, mutta en pitänyt sitä todennäköisenä. Aika nopeasti ajattelukyky alkoi palautua, mutta päivän tapahtumista en muistanut edelleenkään mitään. Olotila ei tuntunut yhtään normaalilta, joten aloin järkeillä mistä se voisi johtua. Tuli mieleen, että olin unessa, herännyt juuri unesta, psykoosissa tai kuollut. Vaikka tuo oli aika kuumottava tilanne niin ihme kyllä en missään vaiheessa panikoinut mitenkään, pysyin ihmeen rauhallisena. Aloin tutkia ympäristöä, jos siitä saisi vinkkejä olenko todellisuudessa vai missä. Niin ja omassa kotona kyllä tajusin olevani koko ajan. Kävin parvekkeella ja siellä oli viileää, katsoi peiliin ja se näytti normaalilta, kokeilin myös erilaisia pintoja ja esineitä ja ne tuntuivat todellisilta. Pikkuhiljaa olotila normalisoitui, mutta päivän tapahtumat olivat kokonaan hämärän peitossa. Se paperi johon olin kirjottanut aikaisemmin, oli koko ajan nenän edessä pöydällä, mutta en kiinnittänyt siihen huomiota, enkä tiedä olisinko tajunnut siitä mitään. Oli kulunut lähemmäs tunti siitä kun havahduin omena suussa, niin tajusin katsoa sitä paperia missä luki se ”xx.xx.xx xx:xx 2,8 g cubensis” ja sen alla jotain sotkua. Silti mietin, että enhän minä ole sieniä syönyt. Menin kumminkin katsomaan jemmapaikkaa, jossa säilytin sieniä ja kun huomasin niiden kadonneen, niin tajusin vihdoin, että sienitripillähän sitä on oltu.

Loppusanat
Olin todella hämmentynyt muistimenetyksestä, koska en ollut törmännyt tietoon, että sienet voi sellaista aiheuttaa, enkä myöskään mitään vastaavaa kokenut aikaisemmin. Illan mittaan päivän tapahtumat palaili mieleen pikkuhiljaa enemmän ja seuraavana aamuna muistin taas vähän enemmän. Seuraavat sienitripit tulevaisuudessa palautti myös jotain unohtuneita asioita mieleen.

Aluksi trippi tuntui menneen ihan hukkaan, kun en pystynyt tekemään sellaista pohdiskelua ja tutkiskelua, mitä oli tarkoitus, enkä edes muistanut suurinta osaa tripistä. Trippi kyllä pyöri mielessä pitkään ja aloin silloin lähiviikkoina kirjoittaa tätä trippistooria, mutta se jäi kesken johonkin puoliväliin. Se kumminkin auttoi muistamaan tapahtumat näin vuosien jälkeen. Ainakin näin myöhemmin muisteltuna mielenkiintoinen kokemus, eikä siitä mitään haittaa ollut, en järkyttynyt tai mitään vaikka olin kyllä todella allikällä lyöty.
Ajan myötä herkkyys sienille on laskenut, annokset nousseet ja tripit muuttuneet erilaisiksi. Olen esim. paljon myöhemmin kokenut suht täydellisen muistinmenetyksen  7 g annoksella, mutta siihen ei liittynyt mitään yhtä dramaattista.

Laho toivottaa hyvää tulevaa kevättä kaikille sekä onnistuneita kasvatteluja ja matkoja. :D
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 05, 2017, 22:36 kirjoittanut Lahottaja »
:D

Poissa Mente

  • Viestejä: 4
    • Profiili
Vs: Ei ihan tavallinen matka vuosien takaa
« Vastaus #1 : Helmikuu 06, 2017, 17:55 »
Hieno ja kiehtova kuvaus kokemuksestasi. Oli kiva lukea sitä. Kiitos.